vapaakielivalinta.fi

KIEPO:
Toinen kotimainen kieli korkeakouluopinnoissa

Skenaario 1:
Nykyiset kielitaitovaatimukset säilytetään ja ruotsin kielen opetukseen
suunnataan lisäresursseja. Korkeakoulut antavat opiskelijavalinnassaan
lisäpisteitä ruotsin kielen ylioppilastutkinnon suorittamisesta.

Skenaario 2:
Nykyisiä ruotsin kielen kielitaitovaatimuksia
muutetaan esimerkiksi seuraavien vaihtoehtojen mukaisesti.

a) Nykyisiä ruotsin kielen taitovaatimuksia madalletaan ja tarjotaan
opiskelijoille mahdollisuus suorittaa viitekehyksen B1-taitotason
mukainen oman alan tyydyttävä puheen ja luetun ymmärtämisen
taidon tutkinto.
Tällöin kaikilla korkeakoulututkinnon suorittaneilla
ei olisi kelpoisuutta julkisiin tehtäviin kaksikielisillä virka-alueilla.
Lisäksi vaarana on ruotsin kielen osaamistason madaltuminen
entisestään.

b) Opiskelijoille tarjotaan subjektiivinen oikeus valita tutkinnon
toiseksi pakolliseksi kieleksi
joko ruotsi tai jokin vieras kieli taitotasolla B1.
Tällöin kaikilla korkeakoulututkinnon suorittaneilla ei
olisi kelpoisuutta valtion virkoihin yksikielisilläkään virka-alueilla
ja kielitaitovaranto supistuu ruotsin kielen osalta. Lisäksi valinnan
mahdollisuus on teoreettinen, ellei opiskelijalla ole edeltäviä opintoja
muissa vieraissa kielissä kuin englannissa.

KIEPOkin kompastuu tähän valtion virka-ansaan.
Miksi ihmeessä kaikkien kansalaisten pitäisi lähtökohtaisesti olla valtiolla töissä palvelemassa ruotsinkielisiä ?

Ennen vuotta 1978 ruotsin virkatutkinnon suorittivat erikseen ne, jotka aikoivat valtion virkaan. Silloin ei vielä ajateltu, että yliopistot ovat virkamieskouluja. Tai ei niin varmaan ajatellut silloinen opetusministeri Kristian Gestrinkään, vaan halusi vain tälläkin uudistuksella vahvistaa ruotsin kielen asemaa yhteiskunnassa.

Ovatko yliopistot virkamieskouluja? Sellaisiahan niistä on tehty. Milloin yliopistojen ja korkeakoulujen opettajisto herää kunnolla ajattelemaan tätä asiaa?