Miksi meillä on käsitesekamelska puhuttaessa ruotsin kielestä ?
Maan sisäiseen käyttöön on lanseerattu hämärä termi "toinen kotimainen".
EUn raportissa Key data on teaching languages at school in Europe 2008, esim. sivulla 70, ruotsin kieli onkin selkeästi vieras kieli..
Siis ketä varten meillä on kahdet standardit ? Suomenkielisiäkö varten ruotsi ei ole vieras kieli, se on mystinen toinen kotimainen, mutta EU-tilastossa se on vieras kieli.
Siis päätetään nyt johdonmukaisesti, mikä kieli ruotsi oikein on..
Karmea todellisuus paljastuu, kun tilastosta voi nähdä, että jopa Saksassa opiskellaan enemmän venäjää kuin Suomessa..
Ruotsissa taas espanja ja ranska ovat suosittuja..
kun meillä Suomessa on pakkoruotsi.
http://eacea.ec.europa.eu/ressources/eu ... /095EN.pdf
Ehdotankin jollekin poliittiselle puolueelle valmisteltavaksi konkreettista lakiehdotusta, joka selkeyttäisi kielten nimitykset:
Poistetaan mystinen "toinen kotimainen" kaikille yhteisten aineiden luettelosta.
Puhutaan selkeästi äidinkielestä ja vieraista kielistä--
aivan kuten muissakin maissa !
Ruotsi on Ruotsin ulkopuolella vieras kieli, EUkin sen vahvistaa.
Ruotsi-vieras kieli vai jokin muu ?
Entäpä, jos puhuisimme suomesta maan pääkielenä (se ei ole enää pääkaupunkiseudulla useimpien äidinkieli) ja muista kielistä vieraina kielinä? Nimitys äidinkieli kouluaineena on jo nyt jotenkin ajastaan jäljestä.
Myös sana suomenruosalaiset on hankala, ehkä sijaan voisi käyttää käsitettä "ruotsinkielinen vähemmistö" tai vain "ruotsinkieliset".
Myös sana suomenruosalaiset on hankala, ehkä sijaan voisi käyttää käsitettä "ruotsinkielinen vähemmistö" tai vain "ruotsinkieliset".
Suomi on Suomen selvä pääkieli, jota kaikkien tulisi opetella ja osata.
Ruotsi on suomenkielisille vieras kieli, kuten muutkin vähemmistökielet.
Suomen pääkieli = Suomen kieli. Muut kielet Suomessa ovat vähemmistökieliä. Ruotsi on yksi vähemmistökieli muiden vähemmistökielien joukossa.
Sellainen käsite kuin "toinen kotimainen" on täysin vailla todellisuuspohjaa, pelkkä poliittinen termi, valtapoliittinen termi kielipolitiikassa. "Toista kotimaista" ei ole olemassakaan.
Ruotsi on suomenkielisille vieras kieli, kuten muutkin vähemmistökielet.
Suomen pääkieli = Suomen kieli. Muut kielet Suomessa ovat vähemmistökieliä. Ruotsi on yksi vähemmistökieli muiden vähemmistökielien joukossa.
Sellainen käsite kuin "toinen kotimainen" on täysin vailla todellisuuspohjaa, pelkkä poliittinen termi, valtapoliittinen termi kielipolitiikassa. "Toista kotimaista" ei ole olemassakaan.
-
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Terminologialla ja semantiikalla pelaaminen on pakkoruotsittajan ominta lajia, joten ei mikään ihme että näitä käsiteongelmia on olemassa. Ne muuttuvat aina sopivasti sen mukaan, mikä milloinkin joko suojelee suomenruotsalaisen erityislaatuisuutta tai velvoittaa suomenkielistä "suomalaisuuden kaksikielisyyden" tms nojalla olemaan myös ruotsinkielinen.
Kuitenkin kannattaisin termin "äidinkieli" säilyttämistä oppiaineen nimenä, koska se on kuitenkin se henkilön oma henkilökohtainen väline, joka on hallittava sanankäytön välineenä ensisijaisesti. Se on minulle myös ihan sama miksi ruotsia kutsutaan, kunhan käytännössä suomenkielisten oikeudet toteutuvat.
Kuitenkin kannattaisin termin "äidinkieli" säilyttämistä oppiaineen nimenä, koska se on kuitenkin se henkilön oma henkilökohtainen väline, joka on hallittava sanankäytön välineenä ensisijaisesti. Se on minulle myös ihan sama miksi ruotsia kutsutaan, kunhan käytännössä suomenkielisten oikeudet toteutuvat.
Äidnkielenopettajat taisivat ehdottaa tuntijakokeskusteluunEero Nevalainen kirjoitti:Terminologialla ja semantiikalla pelaaminen on pakkoruotsittajan ominta lajia, joten ei mikään ihme että näitä käsiteongelmia on olemassa. Ne muuttuvat aina sopivasti sen mukaan, mikä milloinkin joko suojelee suomenruotsalaisen erityislaatuisuutta tai velvoittaa suomenkielistä "suomalaisuuden kaksikielisyyden" tms nojalla olemaan myös ruotsinkielinen.
Kuitenkin kannattaisin termin "äidinkieli" säilyttämistä oppiaineen nimenä, koska se on kuitenkin se henkilön oma henkilökohtainen väline, joka on hallittava sanankäytön välineenä ensisijaisesti. Se on minulle myös ihan sama miksi ruotsia kutsutaan, kunhan käytännössä suomenkielisten oikeudet toteutuvat.
aineelle termiä "suomen kieli ja kirjallisuus"..
Siihen kuuluisi myös maahanmuuttajien suomi toisena kielenä opinnot..
Tällöin suomen- ja ruotsinkieliset lait olisivat erilaisia..