Ilmassa pyrkimyksiä rajoittaa englanninopiskelua
Lähetetty: 07.01.2010 20:21
Ilmeisesti viesti kielitaidon kapenemisesta on nyt monella taholla otettu vastaan. Mutta ratkaisuksi ehdotetaan jotain, mitä en mitenkään olisi voinut uskoa: englantia vähemmän!
Viime viikolla Karjalaisessa pohdittiin mahdollisuuta ottaa osa englannintunneista muiden kielten käyttöön.
Pari kuukautta sitten Kokoomuksen Hanna-Leena Hemming (itse kieltenopettaja lukiosta) ehdotti, että jokaiselle suomalaislapselle opetetaan kolmea vierasta kieltä! Kaikki kielet olisivat valinnaisia mutta ne on pakko valita. Englanti ei näistä saisi olla ensimmäisenä alkava kieli, vaan mieluiten viimeinen. Ruotsi ei hänen mallissaan ole pakollinen.
Minua kylmäävät nämä ehdotukset, koska ne ovat niin todellisuudelle vieraita. Ne palvelevat vain ns. eliittilapsia, joilla on hyvät edellytykset kolmen kielen opiskeluun. Suuri osa nuorista on lahjakkaita muissa kuin kielissä. Suuri osa saa tällä hetkellä kohtuullisen englannin kielen taidon, mutta paljon parempikin englannintaito olisi hyvästä. Englanti on se kieli, jolla tavallinen rahvas tulee jatkossa opiskelemaan niin Suomessa kuin ulkomailla, pitämään netin kautta yhteyttä kaikkialle maailmaan, matkustelemaan, työsketelmään ulkomailla lyhyempiä tai pitempiä aikoja ja jopa kirjottamaan väitöksensä - niitäkin rahvas nykyään tekee.
Jos englannin asemaa heikennetään tavallisen lapsen kieliopinnoissa, tehdään todella iso karhunpalvelus.
Minusta vapaa kielivalinta ei ole vain vapautta pakkoruotsista, se on myös vapautta keskittyä oleelliseen ja rajoittaa kiletenopiskelua oppilaan taipumusten ja kiinnostusten mukaan. Se on vapautta hallita yksi maailmankieli erinomaisesti ja vasta kun tämä on varmaa, valita jotain muuta.
Viime viikolla Karjalaisessa pohdittiin mahdollisuuta ottaa osa englannintunneista muiden kielten käyttöön.
Pari kuukautta sitten Kokoomuksen Hanna-Leena Hemming (itse kieltenopettaja lukiosta) ehdotti, että jokaiselle suomalaislapselle opetetaan kolmea vierasta kieltä! Kaikki kielet olisivat valinnaisia mutta ne on pakko valita. Englanti ei näistä saisi olla ensimmäisenä alkava kieli, vaan mieluiten viimeinen. Ruotsi ei hänen mallissaan ole pakollinen.
Minua kylmäävät nämä ehdotukset, koska ne ovat niin todellisuudelle vieraita. Ne palvelevat vain ns. eliittilapsia, joilla on hyvät edellytykset kolmen kielen opiskeluun. Suuri osa nuorista on lahjakkaita muissa kuin kielissä. Suuri osa saa tällä hetkellä kohtuullisen englannin kielen taidon, mutta paljon parempikin englannintaito olisi hyvästä. Englanti on se kieli, jolla tavallinen rahvas tulee jatkossa opiskelemaan niin Suomessa kuin ulkomailla, pitämään netin kautta yhteyttä kaikkialle maailmaan, matkustelemaan, työsketelmään ulkomailla lyhyempiä tai pitempiä aikoja ja jopa kirjottamaan väitöksensä - niitäkin rahvas nykyään tekee.
Jos englannin asemaa heikennetään tavallisen lapsen kieliopinnoissa, tehdään todella iso karhunpalvelus.
Minusta vapaa kielivalinta ei ole vain vapautta pakkoruotsista, se on myös vapautta keskittyä oleelliseen ja rajoittaa kiletenopiskelua oppilaan taipumusten ja kiinnostusten mukaan. Se on vapautta hallita yksi maailmankieli erinomaisesti ja vasta kun tämä on varmaa, valita jotain muuta.