vapaakielivalinta.fi

Ilmeisesti viesti kielitaidon kapenemisesta on nyt monella taholla otettu vastaan. Mutta ratkaisuksi ehdotetaan jotain, mitä en mitenkään olisi voinut uskoa: englantia vähemmän!

Viime viikolla Karjalaisessa pohdittiin mahdollisuuta ottaa osa englannintunneista muiden kielten käyttöön.

Pari kuukautta sitten Kokoomuksen Hanna-Leena Hemming (itse kieltenopettaja lukiosta) ehdotti, että jokaiselle suomalaislapselle opetetaan kolmea vierasta kieltä! Kaikki kielet olisivat valinnaisia mutta ne on pakko valita. Englanti ei näistä saisi olla ensimmäisenä alkava kieli, vaan mieluiten viimeinen. Ruotsi ei hänen mallissaan ole pakollinen.

Minua kylmäävät nämä ehdotukset, koska ne ovat niin todellisuudelle vieraita. Ne palvelevat vain ns. eliittilapsia, joilla on hyvät edellytykset kolmen kielen opiskeluun. Suuri osa nuorista on lahjakkaita muissa kuin kielissä. Suuri osa saa tällä hetkellä kohtuullisen englannin kielen taidon, mutta paljon parempikin englannintaito olisi hyvästä. Englanti on se kieli, jolla tavallinen rahvas tulee jatkossa opiskelemaan niin Suomessa kuin ulkomailla, pitämään netin kautta yhteyttä kaikkialle maailmaan, matkustelemaan, työsketelmään ulkomailla lyhyempiä tai pitempiä aikoja ja jopa kirjottamaan väitöksensä - niitäkin rahvas nykyään tekee.

Jos englannin asemaa heikennetään tavallisen lapsen kieliopinnoissa, tehdään todella iso karhunpalvelus.

Minusta vapaa kielivalinta ei ole vain vapautta pakkoruotsista, se on myös vapautta keskittyä oleelliseen ja rajoittaa kiletenopiskelua oppilaan taipumusten ja kiinnostusten mukaan. Se on vapautta hallita yksi maailmankieli erinomaisesti ja vasta kun tämä on varmaa, valita jotain muuta.

Suomi + englanti pakollisina ja näiden lisäksi yksi valinnainen vieras kieli. Aktiivisille kieltenopiskelijoille mahdollisuus valita vapaaehtoisia lisäkieliä.
Englannin tunteja ei tule vähentää, mieluummin lisätä.
Tällainen suunnitelma voisi mielestäni olla realistinen.

Kansakunnan koekaniinit
8.2.2010 3:00
Helsingin Sanomat

"Suomenruotsalainen ajatushautomo Magma ja Kuntaliitto ovat yhteistyössä hahmotelleet, millainen on ruotsinkielisten asema Suomessa vuonna 2030 (Det svenska i Finland 2030, Magma-studie 1/2010). "

"Kun keskustelua on ennen hallinnut "pakkoruotsin" puolustus, nyt varoitetaan englannin kielen merkityksen liiasta korostumisesta. On muitakin maailmankieliä, ja Pohjoismaat ovat yhä tärkein viiteryhmämme kulttuurisesti, poliittisesti ja taloudellisesti. Ruotsin kielen ääreen ei ehkä kannata pakottaa, mutta houkutella aina kannattaa."

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... 5252702831


Nyt virallistetaan vain käytäntö mikä on ollut jo pitkään pakkoruotsikeskusteluissa. Millähän tavalla englannin opetukseen halutaan käytännön tasolla puuttua?

Ruotsin kielen ääreen ei ehkä kannata pakottaa,
mutta houkutella aina kannattaa." >>
Tuo linjaushan tosiaan vastaa Vapaa kielivalinta ry:n tavoitteita..
Onko HS ja kuntaliitto sekä Magma tulleet yhdistyksen linjoille ?

Kieliopintojen määrää ei tarvitse lisätä, mutta aikaresurssit tulee kohdistaa optimaalisemmin. Jos oppilas valitsee englannin lisäksi jonkin muun kielen, hänet pitäisi automaattisesti vapauttaa pakkoruotsista.
Jos pakkoruotsin joutuu suorittamaan, tulisi kielen osaaminen ilmoittaa asteikolla hyväksytty-hylätty.
Hyväksytyksi riittäisi se, että osaa kirjoittaa nimensä koepaperiin.

En itse ensisijassa vastusta tiettyä kieltä, vaan kannatan vapautta.

Ennen kaikkea kannatan sitä, että erilaisten oppijoiden kyky ja halu paneutua kieliin huomioidaan - kuten se tehdään muissakin maissa.

Siksi ruotsin tulisi olla vapaaehtoinen - ei valinnainen.
Siksi oppilaalla tulisi olla vain yksi pakollinen vieras kieli.
Vapaaehtoista kieltenopiskelua voisi tukea vaikka kuinka.

Edelleen minut on yllättänyt voimakas englanninvastaisuus osana pakollisen ruotsin kannatusta. Englannin kritisoijat katsovat, että englanti tulee maahamme "roskakulttuurin" mukana ja kantaa siksi jonkinlaista "kulttuurityhjiötä" mukanaan.

Se, että englanti avaa ovia maailmalle, on joutava juttu "kulttuurittomuuden köyhdyttämille" ihmisille ja vain kiihdyttää suomalaisuuden katoamista. Siksi suomalaisille olisi parasta jarruttaa englannin opiskelua ja keskittyä ruotsin kautta rakentamaan jotain "omaa", siis skandinaavista suomalaisuutta - vasta tällaisen kulttuurin omaksumisen jälkeen voi muista kielistä olla jotain muutakin kuin haittaa.

Oleellinen pointti on se, että suomenkielisillä suomalaisilla ei ole "omaa kulttuuria" vaan "kulttuurityhjiö", joka voidaan täyttää vain omaksumalla "oma kulttuuriperinne", jota on vaalittu suomenruotsalaisuudessa. Kyseessä on elämäntapa, jossa vanhemmat siirtävät lapsilleen arvomaailmaa, käytöstapoja ja sivistystä eivätkä jätä lapsia koulun ja median kasvatettavaksi, tietämättömiksi historiastaan kuten suomenkieliset.

Ja tämä ei ole parodiaa.

Tämä taas kietoutuu jotenkin pitkään minua kiehtoneeseen teemaan "suomenkielisen Suomen historiasta". Sitä ei virallisesti ole.