Pakkoruotsin pitkittäjien yleisimmät vääristellyt väitteet

Keskustele kieltenopetuksesta ja siihen liittyvistä asioista.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Pakkoruotsin pitkittäjien yleisimmät vääristellyt väitteet

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 01.09.2013 09:18

On joukko vääristeltyjä väitteitä, joita pakkoruotsin fanittajat toistelevat mediassa. Näitä voisi koota ja kommentoida.

Eräs yleisimmistä väitteistä kuuluu näin:
Kun ylioppilaskirjoituksissa ei ole vuoden 2005 jälkeen tarvinnut kirjoittaa ruotsia niin muiden kielten kirjoittaminen ei ole lisääntynyt.
Eikä ollut tarkoituskaan. Ruotsi jäi pakolliseksi, tilaa muille kielille ei tehty.

Ruotsin ja muiden aineiden valinnaisuutta ei tehty, jotta olisi pedattu tilaa lisäkielten kirjoittamiselle. Perusteet olivat
- yo-tutkinto jo turhan kielipainotteinen
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukion suoritusaikaa
- matemaattiselle osaamiselle haluttiin tehdä tilaa
- haluttiin varmistaa, että ammatillista väylää kirjoituksiin tulevat voivat kirjoittaa ylioppilaaksi omin painotuksin
Viimeksi muokannut NRR, 02.01.2015 09:57. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsifanien yleisimmät vääristellyt väitteet

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 01.09.2013 09:24

Kun vuonna 1993 yläasteen ruotsin opetusta vähennettiin 9 vuosiviikkotunnista 6 vuosiviikkotuntiin niin A2- ja B2-kielten lukeminen ei lisääntynyt vaan päinvastoin vähentyi.
Aiempia tuntijakoja on hankala verrata enkä löytänyt mistään asiantuntijan laatimaa vertailua. Sen sijaan löytyi tuntimäärien kehitys:

- Toisen kotimaisen kielen tuntimäärä A1 -kielenä vuoden 1969 tuntijaossa oli 19 vuosiviikkotuntia. Tuntimäärä oli suunniteltu kuusipäiväiselle kouluviikolle. B1-kieltä opiskeltiin tuolloin joko 6 tai 12 vuosiviikkotuntia.

- Vuoden 1985 tuntijaossa A1-kielen osuus asettui 15 tunniksi ja B1-kielen 9 tunniksi.

- Vuosien 1993 ja 2001 tuntijaoissa tuntimäärät ovat olleet A1-kielen osalta 16 vvt ja B1-kielen 6 vvt.
(http://www.minedu.fi/export/sites/defau ... .pdf?lang=)

Siis 1993 kielten tuntimäärä putosi kahdella tunnilla, myös muualta leikattiin, sillä tarkoitus näyttää olleen laajentaa valinnaisuutta. Valinnaistunteja peruskoulussa saattoi olla 20 tuntiin asti (nykysin 13). Myös kielissä oli siis mahdollista tarjota lisäkursseja - niitä vain ei juurikaan valittu.

Eihän tässä 1992 oppilaan elämää oleellisesti kevennetty, joten en ymmärrä miksi kieliä olisi pitänyt lukea enemmän vain siksi, että ruotsista otettiin pari tuntia pois. Kielten omaksuminen on kokonaisvaltaista, ruotsi oli edelleen pakollinen. Sitä paitsi kolmas kieli on aina kolmas kieli, se on soveltuva myös kieltenopettajien mielestä vain kielellisesti lahjakkaimmille.

Notkahdus alaspäin kieltenopiskelussa johtui kenties siitä, että koulutyö samalla tuli kaikkiaan raskaammaksi (peruskoulun alkuaikojen keveyttä alettiin reivata tietoisesti kohti nykyistä Pisa-huippua) ja todellista valinnanvaraa alkoi löytyä esim. ilmaisutaitoa, musiikkia, tietotekniikkaa.
Viimeksi muokannut NRR, 10.07.2014 16:44. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsifanien yleisimmät vääristellyt väitteet

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 03.09.2013 05:59

Eräs pakkoruotsifanien väite kuuluu, että
ruotsi ei ole mistään poissa.
Soininvaaran on kuulemma jo vuosia sitten vastannut näin: "Olisi siis muka yhtä helppoa opiskella ruotsia ja venäjää tai pelkkää venäjää. Väite on kertakaikkisesti väärä. Jos se olisi totta, meidän kannattaisi varmaankin tehdä kaikista maailman kielistä pakollisia, koska yhden kielen lisääminen kielivalikoimaan on aina ilmaista."


Toinen pakkoruotsifanien väite kuuluu, että
nyt ruotsi alkaa vääränä ikäkautena, sen tulisi alkaa ennen murrosikää, jotta vältetään "asenneongelmat".
Niin, oikeastaan muita esteitä kuin "asenneongelmat", he eivät ruotsin oppimattomuudelle löydäkään. Kun kartoituksen mukaan vain 4% suomenkielisistä katsoo osaavansa ruotsia, näitä "asenneongelmia" on todella paljon ja ne iskevät viimeistään koulujen loputtua.

Syy siihen, että englantia opitaan ja opittu säilyy, ei kuitenkaan ole ensisijassa opiskelun varhainen aloitusaika. (Ja tätä suomenkielisten koulujen englannin aloitustahan moni pakkoruotsifani haluaisi myöhentää, jopa EN:ltä tilattiin nootti, jonka mukaan pitää seurata sitä, ettei varhainen englanti huononna suomalaisten ruotsintaitoa, hah!) Syy englannin oppimiseen on sen jatkuva tarve ja käyttö jo aivan nuorilla oppilailla.

Ruotsille ei millään ilveellä saada samanlaista käyttöä - paitsi siirtämällä nuoret ruotsinkieliseen kouluun. Mutta siellä ei ole tilaa koko ikäluokalle, ei edes kymmenesosalle ikäluokasta.

Vaikka äidinkielen, vieraiden kielten ja matematiikan opiskelu ovat aivan eri asioita, niitä yhdistää se, että opinnot eivät suju samalla leppoisuudella kuin historiassa tai kemiassa, joissa jokainen koealue on oma juttunsa. Äidinkieli, vieraat kielet ja matematiikka ovat aineita, jossa uusi aines oleellisesti rakentuu aiemmin opitulle.

Tuore tutkimus matematiikan oppimisesta kertoo näin: Oppilaat pitävät matematiikkaa tärkeänä. Matematiikan pariin on kuitenkin turha patistaa vetoamalla sen tärkeyteen, sillä matematiikan pitäminen tärkeänä ei ennusta sen oppimista. Olennaisinta on mukana pysymisen varmistaminen. Kun asenteet opiskeluun muuttuvat negatiiviseksi, syynä on kärryiltä putoaminen eikä päinvastoin.

Sama on kielissä. Kärryiltä putoaminen muuttaa asenteet negatiiviseksi.

Väitän, ettei ruotsin varhaistaminen tule vaikuttamaan millään tavoin positiivisesti ruotsin oppimiseen. Kieli, jota ei voi käyttää koulun ulkopuolella ja johon ei ole oman innostuksen tai lähipiirin kautta erityistä kosketusta, käy nopeasti monille (erityisesti pojille) vaikeaksi. Ja kun kieli käy vaikeaksi, asenteet sitä kohtaan muuttuvat negatiivisiksi. Opettajat natkuttavat, ettei tehdä riittävästi töitä, mutta heillä kielellisesti lahjakkaina ei ole mitään käsitystä vähemmän kielilahjakkaan oppilaan vaatimasta työmäärästä. Mitä kauemmas kieli jää oppilaan arjesta, sitä vaikeampaa kielellisesti keskiverrolle tai heikolle oppilaalle, on ylläpitää sen oppimista. Tämä todellisuus myönnetään vain silloin, kun peruskoulun kieltenopettajat varottelevat oppilaita ottamasta enää ruotsin rinnalle kolmatta vierasta kieltä, mikäli kieliopinnot eivät ole sujuneet hyvin.

Kielten oppimisen vaatima oma motivaatio ja arjen käyttö ovat oleellisia. Niitä ei voi korvata pakon varhaistuksella.

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsifanien yleisimmät vääristellyt väitteet

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 04.09.2013 06:15

Keväällä 2011 seurasin HBL:n keskustelua ymmärtääkseni paremmin suomenruotsalaisten pakon puolustajien ajattelua. Pakon puoltajilla on muutamia lempiperusteluja, ne ovat tässä:

1) Suomenruotsalaiset lukevat keskimäärin vähintään kolme vierasta kieltä, ovatko suomenkieliset tyhmempiä vai laiskempia?

Kun kerrotaan, että kielivähemmistöillä on yleensä yksi kieli enemmän kuin muilla, tämä johtaa vain väitteeseen 2.

2) Koska suomen kieli on vähemmistö Nordenissa, suomenkieliset ovat itse asiassa kielivähemmistö Nordenissa, jolle kuuluu Nordenin avainkielen eli ruotsin opiskelu.

Kun muistutetaan, että Suomi on itsenäinen maa, eikä ole olemassa toimivaa valtiota nimeltä Norden, tämä johtaa vain väitteeseen 3.

3) Jos suomenruotsalaiset viitsivät opetella suomea, joka on tosi olematon kieli maailmassa, mikseivät suomenkieliset opettelisi myös ruotsia - vastavuoroisesti, kaksi samanlaista pientä kieltä, tasa-arvoa.

Ei siis ole merkitystä sillä, että ruotsinkielisille on maan pääkielestä aidosti hyötyä, kun taas monille suomenkielisille ruotsi on käyttämättä jäävä "palveluruotsi", joka estää monilla tärkeän maailmankielen lukemisen. Tästä siirrytään kohtaan 4 eli pakkoenglantiin.

4) Ruotsi ei vie meillä yhtään maailmankielen paikkaa, koska Suomessa luettiin jonkin verran (ei paljon) enemmän kieliä jo 1980-luvulla ja sitä ennen. Suomalaiset lapset ja nuoret ovat vähentäneet kieliopintojaan vahvan englannin myötä. Pakkoenglanti estää suomalaisten kieliopinnot ja tietysti suomalaisten väärä asenne kieliin.

Tähän me tietysti vastaamme, että sama kehitys on tapahtunut kaikissa muissakin maissa. Koulujen opetusohelmat ja nuorten arki ovat vaativampia kuin ennen ja nuorten kielitaito on painottunut kansoja yhdistävään englantiin, jota osataan entistä paljon paremmin. Muissa maissa saadaan toisen valinnaisen kielen kautta lisää kielivarantoa. Suomenkielisiä lapsia ei siis tässäkään saa verrata maan sisäiseen kielivähemmistöön vaan muiden maiden lapsiin, jotka eivät lue niinkään paljon vieraita kieliä kuin suomenkieliset, mutta saavat laajemman kielivarannon.

5) Pakon puolustajien ei mielestään tarvitse lähteä ymmärtämään tätä kaikkien eurooppalaisten muuttuvaa maailmaa, sillä heillä on mielestään todisteet siitä, että suomalaisilla on väärät asenteet kieliin ja suomenkielisissä kouluissa pitäisi lukea yhtä paljon kieliä kuin ruotsinkielisissä - ja erityisesti ruotsia, joka on kulttuurin, historian ja vapaan länsimaisuuden kieli Suomessa.

Nyt kyllä mielessäni moitin niitä kieltenopettajia ja pedagogeja, jotka ovat antautuneet markkinoimaan lisää kielitaitoa syyllistämällä lapsia, koteja ja pitävät kiinni kolmen vieraan kielen tavoitteesta jokaisen nuoren kohdalla. Kielipainotteista maailmaa saa toki tarjota mahdollisimman monelle, mutta se ei voi olla kaikille yhteinen, ei edes kaksi pakollista vierasta kieltä.

6) Kaiken lisäksi ruotsinkielisissä kommenteissa vähätellään kaiken aikaa ruotsin kielen opiskelun vaatimaa työtä - sitä verrataan kolmen viikon kielikurssiin. Kuitenkin ruotsin kieli on keskeisessä roolissa lapsen ja nuoren jokaviikkoisissa läksyissä läpi kouluajan. Suuri osa oppilaista lisäksi oppii kieliä huonosti ellei voi aidosti mielekkäissä tilanteissa käyttää opiskeltavaa kieltä, joten työmäärän ja tulosten suhde on ruotsissa poikkeuksellisen huono.

7) Tähän ylläolevaan luetteloon pitäisi vielä liittää se "Nordeniin töihin" -perustelu, joka aika itsenäisesti putkahtaa esiin ketjussa kuin ketjussa. Pian tulee huonot ajat ja suomalaisnuoret on taas lähtettävä Ruotsiin tai Norjaan töihin, siksi kannattaa osata ruotsia.

8) Yllättävän rankkaa kritiikkiä ruotsinkielisiltä saa kielikeskustelun lomassa suomenkielisten koulujen historian opetus. Se on kuulemma fennomaanien käsissä. Suomenkielisille pitäisi avoimemmin osoittaa, miten ruotsalaista heidän historiansa ja juurensa ovet, miten kaikki merkittävä on tehty ruotsiksi. Oletan, että ruotsinkielisissä kouluissa on ihan oma tapansa opettaa historiaa - olisi mielenkiintoista tietää, mikä se tapa on.

Tapsa
Viestit: 175
Liittynyt: 19.08.2011 17:21

Re: Pakkoruotsifanien yleisimmät vääristellyt väitteet

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Tapsa » 04.09.2013 14:59

Mutta hei, pakkoruotsifanien itselleen asettama tehtävä ei ole asiallinen keskusteleminen, kehitys ja muutos, vaan omaksi koetun bunkkerin puolustus ja sieltä ammuskelu.

Löytyy Aamulehden blogikirjoitusten joukosta 31.8. kirjoittamani "Kieliosapuolia ei oikeasti ole".

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsifanien yleisimmät vääristellyt väitteet

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 18.09.2013 05:56

Jaakko Häkkisen listan pakkoruotsia puoltavia väitteitä koskeva osuus:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Pakkoruotsi.pdf

Ruotsin kieli on portti muihin germaanisiin kieliin / ruotsin kieli helpottaa englannin ja saksan oppimista. Ihan yhtä lailla englanti ja saksakin ovat portteja muihin germaanisiin kieliin, ja lisäksi ne ovat maailmalla käytetympiä kieliä kuin ruotsi – tällä perustelulla voidaan tukea myös pakkoenglantia tai pakkosaksaa. Jos taas tavoitteena on oppia englantia tai saksaa, ruotsi siinä väliportaana on täysin turha: onhan taloudellisempaa resurssien kohdennusta opetella suoraan se yksi kieli, joka on tavoitteena, kuin kaksi eri kieltä.

Ruotsin kieli on avain pohjoismaihin. Ensinnäkin, miksi pohjoismaat olisivat sen tärkeämpi alue suomalaisille kuin muut naapurialueet? On ymmärrettävää, että ruotsinkieliset tuntevat muut pohjoismaat läheisiksi, mutta miksi suomenkielisten pitäisi omaksua ruotsinkielisten yhteenkuuluvuusidentiteetti? Suomenkielisille läheisemmiltä tuntuvat usein Karjalan ja Viron suunnat aivan vastaavasta syystä, eli kielisukulaisuuden vuoksi. Toiseksi, venäjän kieli on avain Venäjälle, joka on sekä kooltaan että väkiluvultaan paljon pohjoismaita suurempi alue. Tällä perustelulla voidaan tukea myös pakkovenäjää.

Meillä on historiallisesti tärkeä suhde Ruotsiin. Niin on, mutta miten tämä perustelee valtakunnallisen pakkoruotsin? Sitä paitsi osat itäistä ja pohjoista Suomea ovat olleet paljon pidempään Venäjän yhteydessä kuin Ruotsin yhteydessä. Millä perusteella juuri Länsi-Suomi olisi tärkeämpi valtion historiallis-ten suhteiden määrittäjänä kuin Itä- tai Pohjois-Suomi, joilla on historiallisesti tärkeämpi suhde Venäjään? Tällä perustelulla voidaan tukea myös pakkovenäjää.

Onhan meillä pakkomatematiikkakin. Ruotsin kieli ei vastaa matematiikkaa tai historiaa, vaan vieraat kielet oppiainekokonaisuutena vastaa matematiikkaa. Niin kauan kuin oppivelvollisuus vallitsee, kaikki kouluaineet ovat pakollisia, niin matematiikka kuin vieraat kieletkin. Ei kuitenkaan ole esitetty kestäviä perusteluja sille, miksi vieraista kielistä juuri ruotsin pitäisi olla pakollinen koko Suomessa. Lisäksi tällä perustelulla voidaan tukea kaikkien muidenkin vieraiden kielten pakollisuutta, ei vain ruotsin.

Pakkoruotsia ei voida poistaa, koska se on perustuslaissa. Väärin: pakkoruotsia ei mainita sen paremmin perustuslaissa kuin kielilaeissakaan. Kuten edellä kohdista 4 ja 5 selviää, perustuslakiin tai kieli-lakiin vetoamalla ei pakkoruotsia voi perustella. Muutenkaan laki ei voi itsessään olla perustelu, vaan lakia muutetaan tarvittaessa uusien perustelujen mukaiseksi. Vallitsevaa tilannetta ei voida perustella vallitsevalla tilanteella.

Pakkoruotsia ei voida poistaa, koska se turvaa ruotsinkielisten palvelut. Sitä vartenhan järjestelmä on alkuaan luotu, mutta se ei ole hyötysuhteeltaan onnistunut ratkaisu: jokainen suomenkielinen pakote-taan lukemaan runsaan 5 % suuruisen vähemmistön kieltä, ja silti näiden neljän vuosikymmenen ajan, kun meillä on ollut valtakunnallisesti pakollinen toinen kotimainen, ei ruotsinkielisten palvelujen tilanne ole ratkaisevasti parantunut (---). Paljon haittaa, olematon hyöty. Paljon parempi hyötysuhde saataisiin esimerkiksi sellaisella täsmämallilla, jossa kielikoulutettaisiin suoraan vain niitä viranomaisia, joita kielilaki koskee.

Ruotsin oppiminen on kivaa/hyödyllistä. Voi hyvin ollakin joidenkuiden kohdalla, mutta miten tämä perustelee ruotsin kielen valtakunnallisen pakollisuuden? Ihan samaa perustelua voi soveltaa jokaiseen kieleen: tällä perustelulla voidaan tukea kaikkien muidenkin vieraiden kielten pakollisuutta.

Ruotsin kieli on tärkeä osa suomalaisten kansallista identiteettiä. Ei pidä sekoittaa keskenään valtion ja yksittäisten kansalaisten identiteettejä. Suomi on kyllä virallisesti kaksikielinen valtio (mikä sekään ei ole pysyvä ja jumalallinen vaan lainsäätäjien päättämä tila), mutta harva Suomen kansalainen on yksi-lötasolla kaksikielinen (kaksi tasavahvaa "ensimmäistä" kieltä) sen enempää käytännössä kuin identiteetiltäänkään. Suomenkielisen identiteettiin ruotsin kieli ei kuulu millään tavoin – se on vain yksi vieras kieli muiden joukossa. On epäeettistä yrittää propagandalla ja painostuksella saada suomenkieliset omaksumaan ruotsin kieli osaksi identiteettiään.

Ruotsin pakollisuuden poistaminen ylioppilastutkinnosta ei johtanut muiden kielten suosion kasvuun. Ei tietenkään, koska ruotsin opiskeleminen on edelleen pakollista – ei siis tullut yhtään enempää tilaa muille kielille. Kaikki joutuvat edelleen lukiossa opiskelemaan ruotsia, heidän vain ei ole pakko kirjoittaa sitä ylioppilastutkinnossa.

Ilman pakkoruotsia suomenkieliset eivät saavuta viranomaiselta vaadittavaa kielitaitoa. Ensiksi on muistutettava, että pakkoruotsista luopuminen ei tarkoita kaikesta ruotsin opetuksesta luopumista: halukkaat saisivat edelleen opiskella ruotsia vieraana kielenä. Toiseksi viranomaisten kielitaidosta huo-lehdittaisiin parhaalla mahdollisella hyötysuhteella siten, että pelkästään kielilain tarkoittamille viranomaisille tarjottaisiin ruotsin opetusta ja täydennyskoulutusta. Kolmanneksi pakkoruotsi ei ole tähän mennessäkään taannut ruotsinkielisten palvelujen riittävää tasoa – se on siis tehoton ratkaisu. Argumentti menee täysin ohi maalin: viranomaisten kielitaitovaatimuksilla ei voi perustella pakkoruotsia.

Ruotsi on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita. Totta, mutta tämä ei perustele, miksi jokaisen suomenkielisen täytyy opiskella ruotsia. Lisäksi voidaan miettiä, mikseivät ruotsalaiset sitten puhu suo-mea kauppaa käydessään – miksi juuri suomalaisten pitäisi puhua ruotsia? Lopuksi mainittakoon, että Ruotsi on vain yksi maa, ja kansainvälisessä kaupassa yleisin kieli on englanti, jolla pärjää satojen maiden kanssa. Jos arvioidaan sitä, kuinka monen kauppakumppanin kanssa tarvitaan ruotsia ja kuinka monen kanssa englantia, niin englanti on ylivoimaisesti tärkeämpi kieli – tällä perustelulla voidaan siis tukea pakkoenglantia.


Oma huomioni: Ei liene ihan sattumaa, että Norden- ja historiahakuiset pakon myötäilijät nostavat pakkovenäjää ruotsin vaihtoehdoksi itäisessä Suomessa - näin sama perustelu tukisi pakollista ruotsia läntisessä Suomessa.

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsifanien yleisimmät vääristellyt väitteet

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 07.12.2013 14:27

Väite: "Normaaliälyinen pystyy kyllä pakolliset ruotsinkurssit suorittamaan jos vähän jaksaa keskittyä siihen. Ei ruotsi ole edes kovin vaikea kieli. Sitä on mahdollista harjoitella koulun ulkopuolellakin mm. katsomalla FST:tä, lukemalla HBL jne."
jlo kirjoitti:Normaaliälyinen pystyy soittamaan Franz Lisztin "Rhapsodie Espagnolen". Normaaliälyinen pystyy myös tekemään 200 kg penkkipunnerruksen. Ehdotatko näitäkin jokaiselle pakollisiksi siten, ettei mihinkään ammattiin voi ilman noita valmistua? Molempia voi harjoitella koulun ulkopuolellakin, eikä kummastakaan taidosta ole ollut koskaan kenellekään haittaa. On myös paljon muita asioita, joita normaaliälyinen pystyy tekemään. Kaikkien ei vain kannata tehdä samaa asiaa varsinkaan, jos tuollaisen osaamisn tarve on vähäinen.
NRR kirjoitti:Normaaliälyinen nimenomaan kuohahtaa, kun hänelle asetetaan järjettömiä vaatimuksia ja hukataan hänen aikaansa ja voimiaan johonkin, millä ei ole hänelle, ei kansakunnalle eikä maailmalle minkäänlaista merkitystä. Muuten "normaaliälyisellä" ei tarkoiteta sitä, ettei ihmisellä olisi oppimisen ongelmia, meillä useimmilla on yksilölliset taitoprofiilimme ongelmineen. Erityisopetuksen asiakkaaksi koulun eri vaiheissa päätyvät oppilaat ovat "normaaliälyisiä", mutta oppiminen ei jollain osa-alueelle suju samalla työmäärällä ja samoin periaattein kuin muilla.

Totuus kuitenkin on, että monen kohdalla pakkoruotsi on hidaste ja este, raskas ja turha.

Opettajalehdessä erityisopettajan, erityispsykologin ja kielten lehtorin kannanotossa todettiin, että "opetuksen ja oppimisen ammattilaisina tuntuu vääryydeltä sisällyttää ruotsin opiskelu väkisin opinto-ohjelmaan, kun näille tunneille olisi hyödyllisempääkin käyttöä. --- Mikä pahinta: nähdä nuoren kamppailevan mahdottoman edessä ja lopulta lyövän hanskat tiskiin koko koulun suhteen."

Ei tämä ole propagandaa.

Satakunta-lehdessä 8.5.2012 oli kuvattu paikallisen ammattikorkean tilannetta: "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri."

Ei tämäkään propagandaa ole.

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsifanien yleisimmät vääristellyt väitteet

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 12.01.2014 17:07

Tulisiko nämä väitteet ja vastaukset niihin käydä vielä läpi ja tallettaa erillisinä kiteytyksinä tulevaa keskustelua ajatellen?

Eero Nevalainen
Viestit: 1388
Liittynyt: 17.11.2008 23:14
Paikkakunta: Nurmijärvi
Viesti:

Re: Pakkoruotsifanien yleisimmät vääristellyt väitteet

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Eero Nevalainen » 12.01.2014 23:00

Kielipoliittisista väittämistä olisi saanut jonkinlaisen wikin jo aikaa sitten. Otsikon alle vain esimerkkejä ilmentymistä ja sen käsittely, mikä tässä on ongelmana. Voisi antaa vain linkin sille kirkassilmäiselle kysyjälle joka ihmettelee että mikä tässä nyt on ongelmana.

Ottamatta mitään kantaa tähän viimeaikaiseen lastensairaala-säätiökohuun johon en ole ehtinyt vielä tutustua tarpeeksi syvällisesti, niin eräs läheiseni kysyi minulta, että onko sillä mitään merkitystä jos siellä lastensairaalassa on kaikki hyvin?

Tällaisella ajattelulla annetaan pitkällä tähtäimellä ajattelevalle vastapuolelle kaikki avaimet käteen lyhyen tähtäimen etujen saavuttamiseksi. Kuvaa meidän katajaisen kansamme taipumuksia :(

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsifanien yleisimmät vääristellyt väitteet

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 12.01.2014 23:45

Eero Nevalainen kirjoitti:Kielipoliittisista väittämistä olisi saanut jonkinlaisen wikin jo aikaa sitten. Otsikon alle vain esimerkkejä ilmentymistä ja sen käsittely, mikä tässä on ongelmana. Voisi antaa vain linkin sille kirkassilmäiselle kysyjälle joka ihmettelee että mikä tässä nyt on ongelmana.
'

Juuri tätä kaipaan - pitäisi olla aika napakka vastaus ettei iske väsy kesken lukemisen ;).
Eero Nevalainen kirjoitti:Ottamatta mitään kantaa tähän viimeaikaiseen lastensairaala-säätiökohuun johon en ole ehtinyt vielä tutustua tarpeeksi syvällisesti, niin eräs läheiseni kysyi minulta, että onko sillä mitään merkitystä jos siellä lastensairaalassa on kaikki hyvin?

Tällaisella ajattelulla annetaan pitkällä tähtäimellä ajattelevalle vastapuolelle kaikki avaimet käteen lyhyen tähtäimen etujen saavuttamiseksi. Kuvaa meidän katajaisen kansamme taipumuksia :(
Demokratia on loppumaton oppimisprojekti, eipä lopu työ kesken. On ollut ilo nähdä monen kuitenkin heräävän pohtimaan. Otetaan homma erityisopetuksen vaatimalla kärsivällisyydellä... :)

Eero Nevalainen
Viestit: 1388
Liittynyt: 17.11.2008 23:14
Paikkakunta: Nurmijärvi
Viesti:

Re: Pakkoruotsifanien yleisimmät vääristellyt väitteet

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja Eero Nevalainen » 13.01.2014 00:12

NRR kirjoitti: Juuri tätä kaipaan - pitäisi olla aika napakka vastaus ettei iske väsy kesken lukemisen ;)
Juuri tämä on meidän ongelmamme -- propaganda antaa helppoja vastauksia ja defenssimekanismeja, ja toisaalta me joudumme tekemään enemmän aitoa älyllistä työtä. Jos meidän vastauksemme on kolme kertaa pidempi kuin heidän triviaali heittonsa, niin lukijan silmät lasittuvat, ja tämä on ongelma.
Demokratia on loppumaton oppimisprojekti, eipä lopu työ kesken. On ollut ilo nähdä monen kuitenkin heräävän pohtimaan. Otetaan homma erityisopetuksen vaatimalla kärsivällisyydellä... :)
Onhan se hyvä että meillä on erityisopettaja ymmärtämässä ihmisiä jotka on "erityisopetuksen" tarpeeseen degeneroitu... :)

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsifanien yleisimmät vääristellyt väitteet

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 11.05.2014 10:29

Ja sitten on vielä tämä "ruotsi muka halpa, vapaa kielivalinta muka kallis" -meemi.
Vapaan kielivalinnan järjestäminen maanlaajuisesti oikeudenmukaisella tavalla niin, että kaikissa kunnissa on todellinen valintamahdollisuus on niin kallis ratkaisu, että se ei tällä hetkellä sovi pyrkimyksiin leikata julkisen sektorin kuluja ja näin valtion velkaa.

I Jos kahden vieraan kielen opetus on kallista, mitä maksaakaan kolme vierasta kieltä?

Pakkoruotsin pitkittäjät väittävät, että vain laiskuus estää monipuoliset kieliopinnot, joten oppilaat olisi tavalla tai toisella kuitenkin saatava lukemaan myös saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa ja vähän eksoottisempiakin kieliä.

Miten ihmeessä laajan kielivarannon vaatima kielten opiskelu on muka edullisempi ja helpompi toteuttaa silloin, kun kaikilla on lisäksi pakollinen ruotsi?


Ei todellakaan ole kalliimpaa opettaa kolmen ruotsinryhmän sijaan kolmea eri kielen ryhmää. Tietysti, jos sitten pitäisi olla yksityisopetusta, missä ikinä ihmiset sitä haluaisivatkin, hinta nousisi - mutta tästähän ei muutoksessa ole kysymys. Todella kallista opetusta on ruotsinopetus, joka vie voimia muttei anna tarvittavaa laajaa kielivarantoa ja josta useimmille opiskelijoille ei edes ole mitään hyötyä (vrt. Saukkosen teesit yllä).


II Pakkoruotsi tulee todella kalliiksi
- opetus peruskoulusta yliopistoon maksaa maltaita, mutta vain harva saa hyötyä ruotsinopinnoistaan
- opettajien koulutus maksaa ja samalla jää tarpeellisempien kielten opettajien koulutus sikseen
- nuorten työtunnitkin maksavat ja erityisen kalliiksi tulee se, että monen opinnot pitkittyvät tai jäävät kesken pakkoruotsin takia


III Ruotsin varhaistus maksaa!

Suomenkielisellä Ylellä oli artikkeli siitä, mitä ongelmia ruotsin varhaistaminen aiheuttaa:
http://yle.fi/uutiset/pakollinen_ruotsi ... aa/7154485

"Nykyiset kolmasluokkalaiset aloittavat pakollisen ruotsin opiskelun jo kuudennella luokalla, kun kieliohjelma muuttuu opetussuunnitelman uudistuksen astuessa voimaan elokuussa 2016. Aiemmin alakoulun läpi on halutessaan voinut kulkea yhtä vierasta kieltä opiskellen, jatkossa niitä tulee kaksi. Kieltenopettajien liitto on huolissaan uudistuksesta sekä alakoulussa että yläkoulussa.
– Näen tämän ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena, sanoo Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen."


Tätä kaikkea eivät ruotsinkieliset saa omasta mediastaan lukea: Nyt on sitten joka alakouluun hankittava pätevä ruotsinope, on lisättävä ruotsinopintoja kaikkien luokanopettajien saataville erikoistumista varten, on järjestettävä työn rinnalle pätevöitymiskoulutusta ruotsinopeksi, on muutettava virkarakenteita niin, että mahdollinen englanti-saksa-opettaja korvataan englanti-ruotsi-opettajalla. Muiden kielten valinnat vähenevät alakoulussa. Kieltenoppimiseen liittyvät ongelmat lisääntyvät alakoulussa. Yläkoulussa taas ei riitä kahta tuntia ruotsia joka luokalle, jolloin on joko pidettävä ruotsissa välivuosi tai luettava kahtena vuonna vain yksi vuosiviikkotunti tai tarjottava lisäkurssia ruotsissa lukioon menijöille - tai kuten RKP toivoo, nostettava kahdella tunnilla pakkoruotsin peruskoulun tuntimäärää. Kaikki tämä maksaa ja aiheuttaa ongelmia ja kielivaranto kapenee entisestään.

Opettajalehdessä haastateltiin ruotsinopettajien Jukaraista otsikolla "Ruotsin opetus venyy ja ohenee":
- Mitä muutos maksaa ja kuka sen maksaa?
- Siirtymäkausi maksaa paljon. Väliin putoaville oppilaille on annettava lisäopetusta ja opettajille täydennyskoulutusta.
- Paraneeko ruotsin kielen asema näillä eväillä?
- Pelkään, että osaaminen ei näillä eväillä parane.

http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=P ... 5755741889

Tässä ei taaskaan hintaa saa laskea, mutta kalliisti maksettavaa haittaa oppilaille ja muiden kielten opetukselle kyllä tehdään!!!

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsifanien yleisimmät vääristellyt väitteet

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 25.08.2014 07:14

Turhaan moitittiin "RKP:n kamreeria". Kuudennen luokan pakollista ruotsia esitti silloinen opetusministeri Henna Virkkunen (KOK).
Varjoissa pakkoruotsin varhaistusta valmisteltiin jo 2009! Minulle prosessi näyttäytyi vasta vuotta myöhemmin. Tässä varhaistuksen vaiheet:

1. Lankisen työryhmä 2010: varhaistetaan

Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankisen työryhmä esitti 2010 opetusministeri Virkkuselle peruskoulun tuntijaon, jossa pakkoruotsi oli varhaistettu kuudennelle luokalle.

Tähän esitykseen liittyi sellainen hauska episodi, että Lankinen kävi kertomassa ruotsin varhaistamisesta ensin folktingetille (ja samalla pahoitteli, että ilmapiiri ei salli ruotsin varhaistamista viidennelle) ja vasta pari päivää myöhemmin asia kerrottiin suomenkieliselle medialle. Tästä tuli sanomista. Olenkin kirjannut ylös ruotsinkielisessä mediassa olleen puolustelun: Mitä väliä sillä on, kelle asia kerrotaan ensimmäiseksi, yhtä hyvin ruotsinkielisille.. Jonkun on kuultava asiasta ensin, onko sillä jotain väliä kuuleeko ensin folktinget vai suomenkieliset? Kaksikielisyys kuuluu "finländska"-identiteettiin, sitä tulisi tarjota kaikille lapisille luontevana ja itsestään selvänä osana arkipäivää niin aikaisin kuin mahdollista. (Varför berättas det här för Folktinget.. Någon måste väl få höra det först, spelar det någon roll om det är Folktinget eller de finskspråkiga? --- Tvåspråkigheten ingår i vår finländska identitet och kultur, och skall erbjudas varje barn som en naturlig och självklar del i vardagen och så tidigt i livet som möjligt.)

Mutta tämä esitys kuitenkin raukeni, kun se jätettiin yli vaalien.

2. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä 2012: ei varhaisteta

Vaalien jälkeen muodostettiin opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä laatimaan uutta tuntijakoa. Ryhmä luovutti esityksensä perusopetuksen uudeksi tuntijaoksi 24.2.2012 opetusministeri Gustafsonille. Pakkoruotsin tämä tuntijako jätti yläkouluun eli alkamaan seitsemänneltä luokalta kuten aiemminkin.

3: RKP: varhaistetaan

Mikaela Nylander ilmoitti jo saman illan ruotsinkielisissä uutisissa, että ruotsin aikaistamisesta luopuminen on pettymys ja Ahtisaari-paperi jäi nyt vaille vaikutusta, joten tätä suomenkielisten lasten ruotsin varhaistamista ja vahvistamista lähdetään vielä hakemaan hallituksen suljettujen ovien takana. Hän muistutti, että nyt asia ratkaistaan hallituksen sisällä, joten siellä keskustellaan, mitä kieltenopetukselta oikein halutaan.

Folktingetin vuotta ennen 2011 vaaleja tilaama Ahtisaaripaperihan oli tilattu nimenomaan tulevan hallituksen kielipoliittiseksi osioksi ja se liitettiinkin Kataisen hallitusohjelmaan (vaikka kansa oli valinnut eduskunnan, jossa vaalikoneiden vastausten perusteella oli pakkoruotsin vastustajien enemmistö), tosin hallitusohelmaan kirjattiin vain, että kielipolitiikkaa kehitetään Ahtisaaripaperin mukaan - media ei reagoinut mitenkään. Ahtisaaripaperin vaatimusten joukossahan oli paitsi kielistrategia myös pakkoruotsin vahvistaminen, esim. sen aikaistaminen alkamaan viimeistään kuudennelta luokalta.

4. Kataisen hallitus päivää ennen juhannusta 2012: varhaistetaan

Pakkoruotsin lopullinen varhaistaminen tapahtui juhannusta edeltävänä päivänä 2012. Juhannuksen jälkeen hiljentyneessä suomalaisessa mediassa oli muutama pieni uutinen uudesta tuntijaosta. Ruotsin varhaistaminen oli piilotettu muun tekstin sekaan.

5. RKP riemuitsee: menestys RKP:n nykyisille ja aiemmille johtajille

Oli yksi media, jossa pakkoruotsin varhaistaminen nousi ykkösaiheeksi. HBL sanoi suoraan: "Uutta tuntijakoa voi kuvata RKP entisen ja nykyisen johdon menestykseksi! Wallinin mukaan heidän suurin tavoitteensa oli vahvistaa ja parantaa kieltenopetusta maassamme. Se tapahtuu nyt jopa B1-kielen aikaistamisena ---" (alkup. "Den nya timfördelningen beskrivs som en framgång av Svenska folkpartiets nuvarande och tidigare ledare." Wallin: "Vår största målsättning var att stärka och förbättra språkundervisningen i vårt land. Det sker nu i och med en tidigareläggning av B1-språket ---")

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsifanien yleisimmät vääristellyt väitteet

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 02.01.2015 09:23

Kun Åbo Akademin tutkimuksessa vapaaehtoiselle ruotsille mitattiin ennätykselliset kannatusluvut (74%), niin tutkijat ja media ovat ryhtyneet puhumaan tulosten ristiriitaisuudesta, suhtautuihan tutkimukseen osallistuneiden enemmistö myönteisesti ns. kaksikielisyyteen.

JVL kuvaa tilannetta hyvin:
JV Lehtonen kirjoitti: Todellisuudessa ristiriita on vain ja ainoastaan pakottajien päässä.

On päivänselvää, että kansa tajuaa pakkoruotsin ja kaksikielisyyden irrallisuuden,
mutta pakottajilla on päähänpinttymänä kehäpäätelmä, jossa
kaksikielisyys vaatii pakkoruotsia ja pakkoruotsi turvaa kaksikielisyyden
Ja tämän oman, sisäänrakennetun kehäpäätelmän kautta sitten syyllistetään kansan mielipide ristiriitaiseksi!

Miten tällainen kupla voi mediassa edes syntyä ? Ovatko he kaikki idiootteja vai oman
kapeakatseisuutensa vankeja ?

Yksi ristiriitaisuus tutkimustuloksissa toki on:

Kohta 2: Valtio ja kunnat käyttävät liikaa rahaa ruotsinkielisiin palveluihin 53-47
ja kohta 8: On tärkeää, että r-kielisille omakieliset palvelut 60-40.

Minä tulkitsen tämän niin, että palveluita pitää olla, mutta niihin ei saa käyttää liikaa rahaa.

Olen jo vuosia sitten yrittänyt löytää priorisoinnille painopisteen eli selvittänyt,
mitä palveluita pitää saada omalla äidinkielellä, kun rahat eivät riitä kaikkiin.

Kansalta kysyttiin ja kansa vastasi: Ruotsin kieli ei voi olla suomenkielisen kansalaisen henkilökohtainen velvollisuus.
Ruotsinkieliset palvelut voidaan järjestää ruotsinkielisten voimin!

Mitään "ristiriitaa" ei siis ole! Tiedoksi vaan hoopo-akatemian tutkijoille ja medialle!

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsin pitkittäjien yleisimmät vääristellyt väitte

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 26.01.2016 20:42

Tämä on julkistettu ennenkin, mutta tämä vertaus on niin käsittämättömän ilmaisuvoimainen, että nostan sen tähän kohtaan. Tämä tuli vastauksena eräälle pakon puolustajalle, joka koki joutuvansa altavastaajaksi, koska hän ei pystynyt pakkoa perustelemaan. Perustelujen vaatimista hän ei ymmärtänyt, vaan kysyi: "Miksei voi hyväksyä, että tästäkin asiasta voi olla perustellusti eri mieltä? Miksei voi kunnioittaa toisten oikeutta omaan mielipiteeseensä?"

Niin, miksi joku saa asettaa pakkoja toisten lapsille, kun nämä toiset eivät asettaisi mitään pakkoja tai kieltoja näiden pakottajien lapsille. Kysehän ei ole symmetriasta.

No, tähän tuli useampia vastauksia mutta lempparini on tämä:
Olisitko samaa mieltä, jos maassa olisi vaikka pakollinen kuulantyöntö ja vuosikymmenet olisi asiasta kiistelty.

Puolustajat perustelisivat pakollisuutta tyyliin: olen aina pitänyt kuulantyönnöstä, kuulantyöntö on portti tennikseen ja muihin pallolajeihin, jos kaikkia ei pakoteta työntämään kuulaa, lajia ei kohta harrasta kukaan, minä tapasin tyttöystäväni kuulantyöntöharjoituksissa, kuulantyöntö on osa suomalaista perinnettä, kuulaa pakolla työntämällä olemme osa laajempaa heittolajien harrastajien ryhmää, johon haluamme kuulua, , kuulantyöntäjät pääsevät muuttamaan Valko-Venäjälle, koska siellä kuulantyöntäjät ovat arvossa kyllä kuulantyöntäjä voi harrastaa kaikkia muitakin lajeja, ja jos ei voi on kyse laiskuudesta ….

Vastustajat taas sanoisivat, että kuulantyöntö ei ole paras laji kaikkien kannalta. Siksi olisi hyvä, jos pakollinen kuulantyöntö ei veisi niin paljon sekä koulun resursseja että koululaisen omaa aikaa.

Tätä kiistelyä sitten jatkuisi vuosikymmenet, tehtäisiin kansalaisaloite, osoitettaisiin, että kansa vastustaa kuulantyönnön pakollisuutta jne.

Sitten kysyttäisiin johtavien poliitikkojen mielipidettä ja he sanoisivat melkein yhteen ääneen, että “koulukuulatyönnön” on tietysti jatkuttava pakollisena. Syyksi ilmoitettaisiin, että olen aina pitänyt kuulantyönnöstä, kuulantyöntö on portti tennikseen ja muihin pallolajeihin, jos kaikkia ei pakoteta työntämään kuulaa, lajia ei kohta harrasta kukaan jne. jne.

Hikeentyyhän siinä järkevään ja demokraattiseen päätöksentekoon uskova. Mutta ennen kaikkea alkaa hätääntyä: mitä helvettiä, miten tämän maan asioita voidaan koskaan saada kuntoon, kun näin simppliä, kansan laajalla rintamalla vastustamaa ja selvästi maalle vahingollista asiaa ei saada korjattua!

Vastaa Viestiin