Pakkoruotsin pitkittäjien yleisimmät vääristellyt väitteet

Keskustele kieltenopetuksesta ja siihen liittyvistä asioista.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsin pitkittäjien yleisimmät vääristellyt väitte

#16 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 03.04.2016 21:42

Kielivapausaloitteen myötä erilaiset vääristelyt nousevat taas esille, joten nostan jo valmiiksi tämän ketjun näkyviin.
Näitä on hyvä päivittää.

Erityisen hyvä on mielestäni edellisellä sivulla jo kertaalleen esitetty Jaakko Häkkisen pakkoruotsia puoltavia väitteitä koskeva osuus:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Pakkoruotsi.pdf

Ruotsin kieli on portti muihin germaanisiin kieliin / ruotsin kieli helpottaa englannin ja saksan oppimista. Ihan yhtä lailla englanti ja saksakin ovat portteja muihin germaanisiin kieliin, ja lisäksi ne ovat maailmalla käytetympiä kieliä kuin ruotsi – tällä perustelulla voidaan tukea myös pakkoenglantia tai pakkosaksaa. Jos taas tavoitteena on oppia englantia tai saksaa, ruotsi siinä väliportaana on täysin turha: onhan taloudellisempaa resurssien kohdennusta opetella suoraan se yksi kieli, joka on tavoitteena, kuin kaksi eri kieltä.

Ruotsin kieli on avain pohjoismaihin. Ensinnäkin, miksi pohjoismaat olisivat sen tärkeämpi alue suomalaisille kuin muut naapurialueet? On ymmärrettävää, että ruotsinkieliset tuntevat muut pohjoismaat läheisiksi, mutta miksi suomenkielisten pitäisi omaksua ruotsinkielisten yhteenkuuluvuusidentiteetti? Suomenkielisille läheisemmiltä tuntuvat usein Karjalan ja Viron suunnat aivan vastaavasta syystä, eli kielisukulaisuuden vuoksi. Toiseksi, venäjän kieli on avain Venäjälle, joka on sekä kooltaan että väkiluvultaan paljon pohjoismaita suurempi alue. Tällä perustelulla voidaan tukea myös pakkovenäjää.

Meillä on historiallisesti tärkeä suhde Ruotsiin. Niin on, mutta miten tämä perustelee valtakunnallisen pakkoruotsin? Sitä paitsi osat itäistä ja pohjoista Suomea ovat olleet paljon pidempään Venäjän yhteydessä kuin Ruotsin yhteydessä. Millä perusteella juuri Länsi-Suomi olisi tärkeämpi valtion historiallis-ten suhteiden määrittäjänä kuin Itä- tai Pohjois-Suomi, joilla on historiallisesti tärkeämpi suhde Venäjään? Tällä perustelulla voidaan tukea myös pakkovenäjää.

Onhan meillä pakkomatematiikkakin. Ruotsin kieli ei vastaa matematiikkaa tai historiaa, vaan vieraat kielet oppiainekokonaisuutena vastaa matematiikkaa. Niin kauan kuin oppivelvollisuus vallitsee, kaikki kouluaineet ovat pakollisia, niin matematiikka kuin vieraat kieletkin. Ei kuitenkaan ole esitetty kestäviä perusteluja sille, miksi vieraista kielistä juuri ruotsin pitäisi olla pakollinen koko Suomessa. Lisäksi tällä perustelulla voidaan tukea kaikkien muidenkin vieraiden kielten pakollisuutta, ei vain ruotsin.

Pakkoruotsia ei voida poistaa, koska se on perustuslaissa. Väärin: pakkoruotsia ei mainita sen paremmin perustuslaissa kuin kielilaeissakaan. Kuten edellä kohdista 4 ja 5 selviää, perustuslakiin tai kieli-lakiin vetoamalla ei pakkoruotsia voi perustella. Muutenkaan laki ei voi itsessään olla perustelu, vaan lakia muutetaan tarvittaessa uusien perustelujen mukaiseksi. Vallitsevaa tilannetta ei voida perustella vallitsevalla tilanteella.

Pakkoruotsia ei voida poistaa, koska se turvaa ruotsinkielisten palvelut. Sitä vartenhan järjestelmä on alkuaan luotu, mutta se ei ole hyötysuhteeltaan onnistunut ratkaisu: jokainen suomenkielinen pakote-taan lukemaan runsaan 5 % suuruisen vähemmistön kieltä, ja silti näiden neljän vuosikymmenen ajan, kun meillä on ollut valtakunnallisesti pakollinen toinen kotimainen, ei ruotsinkielisten palvelujen tilanne ole ratkaisevasti parantunut (---). Paljon haittaa, olematon hyöty. Paljon parempi hyötysuhde saataisiin esimerkiksi sellaisella täsmämallilla, jossa kielikoulutettaisiin suoraan vain niitä viranomaisia, joita kielilaki koskee.

Ruotsin oppiminen on kivaa/hyödyllistä. Voi hyvin ollakin joidenkuiden kohdalla, mutta miten tämä perustelee ruotsin kielen valtakunnallisen pakollisuuden? Ihan samaa perustelua voi soveltaa jokaiseen kieleen: tällä perustelulla voidaan tukea kaikkien muidenkin vieraiden kielten pakollisuutta.

Ruotsin kieli on tärkeä osa suomalaisten kansallista identiteettiä. Ei pidä sekoittaa keskenään valtion ja yksittäisten kansalaisten identiteettejä. Suomi on kyllä virallisesti kaksikielinen valtio (mikä sekään ei ole pysyvä ja jumalallinen vaan lainsäätäjien päättämä tila), mutta harva Suomen kansalainen on yksi-lötasolla kaksikielinen (kaksi tasavahvaa "ensimmäistä" kieltä) sen enempää käytännössä kuin identiteetiltäänkään. Suomenkielisen identiteettiin ruotsin kieli ei kuulu millään tavoin – se on vain yksi vieras kieli muiden joukossa. On epäeettistä yrittää propagandalla ja painostuksella saada suomenkieliset omaksumaan ruotsin kieli osaksi identiteettiään.

Ruotsin pakollisuuden poistaminen ylioppilastutkinnosta ei johtanut muiden kielten suosion kasvuun. Ei tietenkään, koska ruotsin opiskeleminen on edelleen pakollista – ei siis tullut yhtään enempää tilaa muille kielille. Kaikki joutuvat edelleen lukiossa opiskelemaan ruotsia, heidän vain ei ole pakko kirjoittaa sitä ylioppilastutkinnossa.

Ilman pakkoruotsia suomenkieliset eivät saavuta viranomaiselta vaadittavaa kielitaitoa. Ensiksi on muistutettava, että pakkoruotsista luopuminen ei tarkoita kaikesta ruotsin opetuksesta luopumista: halukkaat saisivat edelleen opiskella ruotsia vieraana kielenä. Toiseksi viranomaisten kielitaidosta huo-lehdittaisiin parhaalla mahdollisella hyötysuhteella siten, että pelkästään kielilain tarkoittamille viranomaisille tarjottaisiin ruotsin opetusta ja täydennyskoulutusta. Kolmanneksi pakkoruotsi ei ole tähän mennessäkään taannut ruotsinkielisten palvelujen riittävää tasoa – se on siis tehoton ratkaisu. Argumentti menee täysin ohi maalin: viranomaisten kielitaitovaatimuksilla ei voi perustella pakkoruotsia.

Ruotsi on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita. Totta, mutta tämä ei perustele, miksi jokaisen suomenkielisen täytyy opiskella ruotsia. Lisäksi voidaan miettiä, mikseivät ruotsalaiset sitten puhu suo-mea kauppaa käydessään – miksi juuri suomalaisten pitäisi puhua ruotsia? Lopuksi mainittakoon, että Ruotsi on vain yksi maa, ja kansainvälisessä kaupassa yleisin kieli on englanti, jolla pärjää satojen maiden kanssa. Jos arvioidaan sitä, kuinka monen kauppakumppanin kanssa tarvitaan ruotsia ja kuinka monen kanssa englantia, niin englanti on ylivoimaisesti tärkeämpi kieli – tällä perustelulla voidaan siis tukea pakkoenglantia.


Oma huomioni: Ei liene ihan sattumaa, että Norden- ja historiahakuiset pakon myötäilijät nostavat pakkovenäjää ruotsin vaihtoehdoksi itäisessä Suomessa - näin sama perustelu tukisi pakollista ruotsia läntisessä Suomessa.

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsin pitkittäjien yleisimmät vääristellyt väitte

#17 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 30.05.2016 07:18

Olen hämmästynyt siitä, miten samat väitteet jatkavat ja jatkavat.

Kaksi kansalliskieltä muka vaatii pakkoa

Pakkoruotsia perustellaan sanomalla, että maassa on kaksi kansalliskieltä ja silloin on muka "luonnollista", että molempia opiskellaan. Koska kansalliskieli-käsitettä ei muualla ole, tästä tulkinnasta ei sitten tarvitse keskustella, ei vaikka kaikille pakollinen kouluruotsi ja kaikkia akateemisia koskeva virkapakkoruotsi ovat paljon perustuslain sanamuotoa nuorempia tulokkaita.

Suomalaisuus muka vaatii pakkoa, laadukas koulutus muka vaatii pakkoa

Käsitteiden väärä rinnastaminen on pakon puolustajille ominaista. Pakon myötäilijät puhuvat ikään kuin pakkoruotsi = tasokas kieltenopetus = tasa-arvoinen koulutus = pohjoismainen hyvinvointi = aito, oikea suomalaisuus eli suomenmaalaisuus. Usein tämä puhe käännetään vielä syytöksiksi, että fennot muka luulevat pärjäävänsä vain ralli-ingishillä, fennot muka veisivät ymmärtämättömyyttään lapsiltaan mahdollisuudet virkoihin ja menestykseen, fennot muka haluavat eristäytyä, fennot muka eivät tunne maan historiaa, fennot muka tekisivät maasta köyhän balttimaan,... Ja lopuksi heitetään, että tehdään sitten koko opetus vapaaehtoiseksi. Miten ihmeessä kaikkialla maailmassa on onnistuttu vapaamman kielivalinnan tarjoamisessa purkamatta koko koulutusta.

Koulussa ei muka muutenkaan vaihtoehtoja

Kaikkialta kouluista löytyvä oppiaine on nimeltään "vieraat kielet" ja sen alla luetaan aidosti yksilöiden ja yhteisön kannalta mielekkäitä kieliä. Lähtökohdan pitäisi meilläkin tietysti olla se, että suomalaiset ja uussuomalaiset ovat oikeutettuja heidän omista yksilöllisistä tarpeistaan lähtevään kieltenopetukseen, jossa on mahdollisuuksia valita, valita ainakin jossakin määrin, vaikka valinta vaatisi kenties muuttoa tietynlaista kielitarjontaa omaavan koulun lähelle tai sitten turvautumista tietokoneavusteiseen etäopetukseen, jota voisi kehittää pakkoruotsin loputtoman virittelyn sijaan. Näinhän on esim. musiikkiluokkien ja muittenkin painotusten kanssa.

Pakkoa ei muka tarvitse perustella ja gallupit ovat muka vääristeltyjä

Kuulemma nykytilan säilyttäminen ei muka vaadi perusteita, muutos vaatii. Ei vaikka "nykytila" on varsin tuore rakennelma ja sen kannattajat vaativat pakkoa muitten lapsille, kun taas kielivapauden muutosta haluavat antaisivat pakon kannattajien lasten lukea ruotsia vapaasti. Propakkoliturgia on kauan sitten lakannut argumentoimasta. Propakkoleirin kannattajat tietävät, ettei heidän tarvitse argumentoida, mustamaalaaminen ja virheelliset väitteet riittävät. Gallupit joko väitetään vääristellyiksi tai puhutaan yleisesti "ruotsinvastaisuuden" lietsomisesta.

Pakkoruotsia muka vähän!

Missään ei ole pakkoruotsin kaltaista ratkaisua, jossa pieni vähemmistökieli olisi pakollisena alakoulusta yliopistoon. Tämä kierretään väittämällä, että Suomen historia muka on sillä tavoin uniikki, että vain ja ainoastaan Suomessa tämä järjestely onkin "luonnollinen" eikä ole pois mistään, vaikka Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi, koska se söi nuorten muun kielitaidon. Mannermaalla pakkoruotsi liturgian mukaan muka vain vahvistaa nuorten kykyä opiskella muita kieliä. - Pakkoruotsia on alakoulusta yliopistoon, se on ainoa joka tasolla pakollinen oppiaine Suomessa, sitä luetaan lähes pitkän A-kielen verran ja se aiheuttaa opintojen viivästymisiä ja keskeyttämisiä - muka vähän.

Pakkoruotsikriittinen on muka laiska

Syylliseksi kielivarannon kapeuteen tarjotaan vain fennojen lisääntyvä laiskuus. Vaikka muualla Euroopassa peruskoulussa luettavien vieraiden kielten määrä on keskimäärin 1 - 1,9 ja Suomessa se on 2,2, meidän oppilaittemme pitäisi pystyä nostamaan merkittävästi kieltenopiskelun määrää samalla kun myös asiaosaamista ja matemaattista osaamista pitäisi nostaa. Vaikka pakkoruotsin varhaistus tulee kieltenopettajien omienkin arvioiden mukaan entisestään karsimaan kahta A-kieltä opiskelevien joukkoa. Ja kun lukiossa ainereaalin (vaatii paljon enemmän syventämistä kuin vanha reaali) ja kovenevien pääsykokeiden paineessa lisäkielten opiskelu vähenee (koska muuten heikentää omia mahdollisuuksiaan saada hyvä paperit ja pyrkiä jatkoon ja tämän myöntävät myös kieltenopettajat), pakon puolustajat markkinoivat ajatusta, että tämä kaikki johtuu vain siitä, ettei pakkoruotsia ole enää pakko kirjoittaa!!!

Eero Nevalainen
Viestit: 1388
Liittynyt: 17.11.2008 23:14
Paikkakunta: Nurmijärvi
Viesti:

Re: Pakkoruotsin pitkittäjien yleisimmät vääristellyt väitte

#18 Lukematon viesti Kirjoittaja Eero Nevalainen » 04.09.2016 20:06

aito, oikea suomalaisuus eli suomenmaalaisuus
Mielenkiintoista tässä onkin juuri se, että he päätyvät argumentoimaan jotenkin huomattavasti nationalistisemmin kuin esimerkiksi itse koen argumentoivani. Siinä on semmoinen kummallinen tyyli jossa haetaan itselle oikeutettua kansallismielisyyttä kun halutaan olla ei-kansallismielinen.

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsin pitkittäjien yleisimmät vääristellyt väitte

#19 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 04.09.2016 21:59

Eero Nevalainen kirjoitti:
aito, oikea suomalaisuus eli suomenmaalaisuus
Mielenkiintoista tässä onkin juuri se, että he päätyvät argumentoimaan jotenkin huomattavasti nationalistisemmin kuin esimerkiksi itse koen argumentoivani. Siinä on semmoinen kummallinen tyyli jossa haetaan itselle oikeutettua kansallismielisyyttä kun halutaan olla ei-kansallismielinen.
Meillä on paketoitu Folktinget-nationalismi pohjoismaisuuden pakettiin ja sitä kutsutaan myös "kansainvälisyydeksi" aidon Orwellilaiseen tapaan.

Pari vuotta sitten kirjoitin näin:
Tässä tämän päivän lehdestä otettu osa artikkelia, jolla pakkoruotsin kritiikki leimataan pahaksi nationalismiksi (unohdetaan taas pedagogiikka) mutta pakon puoltaminen nähdään 1800-luvun hengessä hyvänä nationalismina ja nostetaan pohjoismaiseksi tavoitteeksi Norden-koti, jossa kaikki puhuvat skandinaavista kieltä.

Ruotsin kielen asemasta Suomessa pitäisi keskustella myös Ruotsissa
”Svenskan i Finland bör också diskuteras i Sverige”
HBL-FNB-TT
Publicerad: 02.01.2014 10.10
(vapaa käännös)

Kun ruotsinkielinen journalisti ja ohjelmanvetäjä JC joulukuussa kirjoitti Svenska Dagbladetissa ilmaisten huolensa ruotsin kielen muuttumisesta yhä näkymättömämmäksi Suomessa, hän yllättyi palautteen määrästä.

- Puolet pitivät tekstistäni ja kiittelivät. Toinen puoli reagoi negatiivisesti. Korkeasti koulutetut henkilöt kirjoittivat mm. että ruotsin kielen asema Suomessa on merkki suurruotsalaisuudesta.

JC:n mukaan palaute osoittaa tarvetta keskustella myös Ruotsissa ruotsin kielen asemasta Suomessa.

- On keskusteltava erilaisista historiakäsityksistä. Minua yllätti aggressiivinen sävy osassa vastauksia. Niissä haettiin konfliktia ja pyrittiin leventämään railoa sen sijaan, että olisi haettu asioita, jotka yhdistävät.

Artikkelissaan C mainitsee Ylen päätöksen lopettaa "Min morgon"-ohjelma esimerkkinä ruotsin kielen aseman tappiosta Suomessa. Kyse ei hänestä ole suuresta asiasta, mutta muutos on osa jotain suurempaa.

C on yllättynyt siitä, että poliitikot ja kulttuuripersoonat Ruotsissa ovat olleet niin hiljaa siitä, miten Suomessa toimittajat, jotka ovat puolustaneet tai suojelleet ruotsia Suomessa, ovat joutuneet murhauhkausten kohteeksi menneenä vuonna. Sitävastoin monet kyllä esittivät mielipiteitään kun Framstegspartiet tuli hallitukseen Norjassa. "Me olemme tottuneet korottamaan äänemme uhkauksia vastaan koko maailmassa. Siksi on merkillisen hiljaista siitä, mitä tapahtuu Tukholmasta itään, hän kirjoittaa.

Uusnationalismin uhrit

C uskoo, että syy hiljaisuuteen on se, että ruotsalaiset ovat tottumattomia näkemään ruotsinkieliset "uusnationalismin uhreina".

- Uskon, että moni Ruotsissa olisi ottanut etäisyyttä nettivihaan, joka nyt kohdistuu suomenruotsalaisiin, mikäli se olisi kohdistunut romaneihin, saamelaisiin tai serbeihin.

- En näe uusnationalismia, jota mm. Perussuomalaiset edustavat, erityisen vaarallisena. Sen sijaan se on loukkaavaa, koska se pyrkii sulkemaan muut ulkopuolelle.

C:n mukaan meillä olisi paljon opittavaa 1800-luvun nationalistisista ajatuksista.

- Silloin monet kulttuuripersoonat, mm. Ellen Key, katsoivat, että nationalismi oli hyvää. Hänen mielestään oli tärkeää tuntea itsensä ja maansa voidakseen avautua ulospäin ja luoda uusia kontakteja.

Artikkelissaan C mainitsee Ellen Keyn ja Selma Lagerlöfin esimerkkeinä kulttuuripersoonista, jotka 1900-luvun alussa ottivat kantaa sitä ruotsinvastaista kiihotusta vastaan, jota harrastettiin suomalaisen kansan rakentamisen nimissä.

C haluaa nähdä kaikkien pohjoismaiden asukkaiden tuntevan olonsa kotoiseksi kaikkialla Nordenissa.

- Globalisoituneessa maailmassa on hyvä, jos käsite "koti" on suurempi kuin maa, jossa asuu. Uskon kuitenkin, että tähän tarvitaan yhteinen skandinaavinen kieli. Muuten meiltä katoaa suuri osa yhteinäisyydentunnetta.
Eli kun Suomessa kaksikielisyys on etu niin Nordenissa se ei ole, Nordenissa yksikielinen skandinaavisuus onkin sitä jotain.

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsin pitkittäjien yleisimmät vääristellyt väitte

#20 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 07.01.2017 22:17

Pakon kannattajat toistelevat jatkuvasti, että opetusmenetelmissä on vikaa, jos ruotsia ei opita - mutta kun ruotsissa ja englannissa on useimmiten sama opettaja, joka opettaa samoilla menetelmillä englantia ja tulos on hyvä, niin miten ongelma ruotsin kohdalla voisi olla opetuksessa...

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsin pitkittäjien yleisimmät vääristellyt väitte

#21 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 19.10.2017 19:05

Väite: "90-luvulla kieliä opiskeltiin paljon enemmän."

70-luvulla kaikille tuli pitkä A1-kieli (yleensä englanti) ja lyhyt B1-ruotsi,se pakkoruotsi. Tämän lisäksi oli koulukohtaisesti valinnaisia kieliä.

A2-kieli tuli opsiin 1994 - uutena valitsijoita 34%, nyt 24%

A2-kieli eli vapaaehtoinen toinen pitkä kieli tuli opetussuunnitelmaan 1994. Alkuinnostuksessa sitä valitsi lähes kolmannes oppilaista.

Kieltenopettajat olivat lujilla epätasaisten ryhmien kanssa. Opettajat ryhtyivätkin pitämään kieli-infoja oppilaiden vanhemmille, missä aina muistettiin sanoa, ettei muiden kielten oppimisessa saa olla vaikeuksia, mikäli ollaan valitsemassa ylimääräistä pitkää kieltä. Ihan viisasta näin.

A2-Kielen opiskelijoiden määrä onkin laskenut kolmanneksesta neljännekseen, mikä on edelleenkin ihan hyvä tulos. A2-kielen arvosanat jätetään oman kokemukseni mukaan useimmiten merkitsemättä päättötodistukseen, koska ne laskisivat lähes kaikilla keskiarvoa - tämä kertoo jotain kieltenopiskelun raskaudesta vaikka valitsijat ovat siis niitä kaikkein innokkaimpia.

Samaan aikaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lähes viidennes opiskelijoista on maahanmuuttajataustaisia, joilla kielitaakkaa on jo omasta takaa.

A2-kielen valintoja pelätään syövän myös alakouluun varhaistetun pakkoruotsin.


B2 - alussa 40%, lopussa 15%

B1-kieli on pakkoruotsi, B2- kieli on 8. ja 9. luokalla valittava kieli.

B2-kielten opiskelu väheni 40%:sta 15%:iin vuosina 1995-2010.

Osasyynä B2-kielen valintojen vähentymiseen on ollut A2-kielen mukaantulo, jonka valinnat ovat syöneet B2-kielen valintoja. Voi laskea suoraan, että 40% (ennen A2-kielen tuloa) - 25% (A2-valinneet) = 15%

Toinen tekijä kielivalintojen vähentymisen taustalla on ollut valinnaisaineiden tuntimäärän vähentyminen: vuoden 2001 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä oli 13 vuosiviikkotuntia, kun taas sitä edeltävässä vuoden 1993 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä saattoi olla 20 vuosiviikkotuntia (OKM 2010). (Nyt 2016 opsissa valinnaisten määrä on entisestään vähentynyt ja oppilaat haluavat edelleen opiskella myös kotitaloutta, taideaineita ja tietotekniikkaa, joten…)



Lähteet
KIELTEN TARJONTA JA KIELIVALINTOJEN PERUSTEET PERUSOPETUKSESSA
sivut 10 ja 11
http://www.oph.fi/download/138072_Kielt ... ksessa.pdf

Hillevi Henanen
Viestit: 2506
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Pakkoruotsin pitkittäjien yleisimmät vääristellyt väitte

#22 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 16.11.2017 15:07

Laitan tännekin tämän todisteen siitä, että vielä 2004 Kimmo Sasilla ei ollut hajuakaan siitä että ruotsin kirjoittamisen vapaaehtoistamisella olisi ollut tarkoitus lisätä muiden kielien kirjoittamista.
KIMMO SASI /KOK
Ensin haluan lyhyesti arvioida tätä hallituksen esitystä perustuslain näkökulmasta perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, koska perustuslakivaliokunnalta pyydettiin lausunto tästä hallituksen esityksestä.

Perustuslain 17 §:n mukaan suomi ja ruotsi ovat Suomen kansalliskielet. Tästä seuraa, että näillä perustuslain säännöksillä kielellisistä oikeuksista on perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan erityistä merkitystä koulu- ja muiden sivistysolojen järjestämisessä, mikä tarkoittaa sitä, että meillä täytyy turvata opetus sekä suomen että ruotsin kielellä. Jokaisella tässä maassa on oikeus saada kielenopetusta ja opetusta omalla kielellään.

Kuitenkin mitä tulee ylioppilastutkinnon olemassaoloon ylipäätänsä tai tutkinnon yksityiskohtaiseen rakenteeseen, etäisyys tähän oikeuteen saada opetusta omalla kielellä on siinä määrin suuri, että ei voida katsoa, että sillä olisi kielellisten perusoikeuksien kannalta sellaista merkitystä, että perustuslaki asettaisi esteitä tuon ylioppilastutkinnon rakenteen sisällölle. Kuitenkin sanottuani tämän haluan korostaa sitä, että tällaisellakin muutoksella, mitä hallitus esittää, saattaa olla pitkällä aikavälillä merkittäviä välillisiä vaikutuksia. Nimittäin saattaa helposti ilmetä, että kun ruotsin kieli ei ole enää pakollinen eikä myöskään suomen kieli ole ruotsinkieliselle pakollinen ylioppilaskirjoituksissa, se voi vaikuttaa siihen, että lukio-opiskelijat enemmässä määrin jättävät toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoituksista pois, ja se saattaa käytännössä johtaa siihen, että ruotsin kielen osaaminen valtakunnassa kaiken kaikkiaan heikkenee. (Ed. Elo: Voiko se vielä heikentyä?) — Tässä suhteessa täytyy sanoa, että on tärkeätä, että tämä kehityskulku ei pääse tapahtumaan, koska jos se on merkittävää ja olennaisesti vaikuttaa siihen, missä määrin Suomessa osataan ruotsin kieltä, silloin tuo perustuslaillisuuskynnys vähitellen alkaa jo tulla lähelle ja silloin aletaan puhua jo näitten kielellisten perusoikeuksien ytimestä.

Tästä syystä perustuslakivaliokunta totesikin, että on erittäin tärkeätä, että valtioneuvosto seuraa kansalliskielten opetuksen ja opiskelun yhtä hyvin määrällistä kuin laadullista kehitystä ja ryhtyy tarvittaessa toimiin perustuslaissa taattujen kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Valiokunta myöskin muistuttaa, että valtioneuvosto antaa kielilain 37 §:n perusteella vaalikausittain eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona käytettäväksi kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista. Nyt on tärkeätä, että tämän selvityksen yhteydessä joka kerta arvioidaan ylioppilastutkinnon rakenteen muuttumista ja myöskin sitä, miten kielelliset oikeudet Suomessa toteutuvat ottaen huomioon sen, missä määrin toista kotimaista kieltä opiskellaan.

Sanottuani tämän perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, haluan kokoomuslaisena kansanedustajana todeta sen, että meillä on nyt ollut varsin hyvä ja oikea suuntaus viimeisten 20 vuoden aikana opetuksessa. On pyritty parantamaan opiskelijoitten henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien toteuttamista, ja yleisenä tavoitteena on ollut laaja-alainen yleissivistys pakollisten oppiaineiden opinnoilla ja turvatulla valtakunnallisella yhtenäisyydellä.

Nyt oikeastaan kysyn, kun nämä ovat olleet selkeät tavoitteet koko ajan, pyritäänkö näihin tavoitteisiin nyt tällä ylioppilastutkinnon rakennemuutoksella.
Mielestäni ei pyritä, vaan nyt on selvästi tapahtumassa tietty kurssinmuutos. Nimittäin millä tavalla turvataan laaja-alainen yleissivistys? Se turvataan tietysti pakollisilla oppiaineilla, mutta kuitenkin viime kädessä ylioppilaskirjoituksilla, sillä, että saa tiettyä hyötyä siitä, että hyvin suorittaa ylioppilaskirjoituksissa näitä pakollisia aineita, ja kun sillä on merkitystä jatko-opintojen kannalta, se on myöskin tältä kannalta palkitsevaa, hyödyllistä. Täytyy sanoa, että tietyissä tapauksissa, kun tuo osaaminen on välttämätöntä jatko-opintoja varten, se kyllä tietyllä tavalla heikentää mahdollisuuksia menestyksellisiin korkeakouluopintoihin. Siksi on syytä perustellusti kritisoida, arvostella tätä hallituksen esitystä. Kyllä minä sanon, että se, että meillä on tiukat ylioppilaskirjoitukset, suhteellisen hyvä koulukontrolli, on se syy erityisesti, mistä syystä meillä Suomessa koulutuksen taso on kansainvälisesti katsottuna erittäin hyvä. Sillä, että testataan, on kokeita ja annetaan arvosanat, pidetään huolta siitä, että motivaatio säilyy ja siitä syystä pyritään myöskin koulutuksessa tuloksiin, ja silloin meidän koululaitoksemme on kilpailukykyinen.

Olen jossain määrin huolissani siitä, mitä tapahtuu virkamiesten ruotsin kielen osaamiselle. Nimittäin jos ruotsin kieli ei ole pakollinen oppiaine, on pelättävissä, että taso jossain määrin laskee, jolloin helposti syntyy kysymys siitä, pitääkö säilyttää nykyinen vaatimustaso virkamiesten ruotsin kielen kokeessa, ja syntyy aidosti tiettyjä paineita heikentää sen tasoa. Sitten helposti voi myöskin syntyä loukkuja. Ei ole riittävästi opiskeltu ruotsin kieltä, sitten halutaan virkamiesuralle ja todetaan, että nyt ollaankin tilanteessa, että ei voida hakea jotakin tiettyä virkaa, ja tästä syntyy este ja syntyy onnettomia väliinputoajatapauksia. Tietysti politiikassa kaikkia tällaisia aina pitäisi pyrkiä välttämään.

Mutta, puhemies, kuitenkin kaiken kaikkiaan kyllä kysymys on siitä, minkälaisen yleissivistyksen ja minkälaisen yleissivistyksen tason haluamme. Kyllä tuntuu jossain määrin siltä, että sosialidemokraattien ajattelutapa lähtee siitä, että on paljon tutkintoja, mutta laatu ei ole tärkeä. Minä lähden kyllä siitä, että laatu koulutuksessa on erittäin tärkeä ja laadun kontrolli. Määrä ei ole välttämättä se ensisijainen kriteeri, vaan kyllä laatu on se kaikkein tärkein. Millä Suomi elää? Osaamisella ja nimenomaan koulutuksen laadulla. Kaikille pitää antaa hyvä, korkeatasoinen koulutus, mutta se, että annetaan tutkintoja määrällisesti paljon, se ei ole mielestäni missään tapauksessa ratkaisevaa. (Ed. Elo: Koska puhuja on viimeksi ollut opettajana?) — En ole ollut opettajana viime aikoina, mutta tyttäreni käy esikoulua, ja tästä syystä seuraan kouluasioita henkilökohtaisesti erittäin tarkkaan, ja erittäin suurella mielenkiinnolla. — Tästä syystä täytyy sanoa, että se ehdotus, jonka ed. Nylander on tehnyt, että olisi viisi pakollista ainetta, on mielestäni erittäin hyvä ja erittäin perusteltu.

Kun olen puhunut pitkään ruotsin kielestä, niin voisin puhua aivan yhtä pitkään matematiikan osaamisesta ja reaaliaineiden osaamisesta kouluissa. Matematiikka on tärkeä jo tasa-arvosyistä, mutta sanon myöskin: oppilas, joka ei osaa hyvin matematiikkaa, sitä kautta ei osaa hyvin loogista ajattelua, ja joka ei tunne historiaa ja muita reaaliaineita erittäin hyvin, on mielestäni vajavainen ylioppilas. Siitä syystä viiden pakollisen aineen malli on erittäin perusteltu, ja siihen sopii myöskin Suomen kaksi kansalliskieltä erittäin hyvin. (Ed. Elo: Onko se kokoomuksen malli?)

Vielä haluan todeta sen, että tätä ylioppilastutkinnon rakennekeskustelua on käyty useitten hallitusten aikana. Sitä käytiin pääministeri Holkerin hallituksen aikana. Pääministeri Holkeri tyrmäsi tällaiset suunnitelmat. Sitä käytiin pääministeri Ahon hallituksen aikana. Pääministeri Aho tyrmäsi tällaiset suunnitelmat. Sitä käytiin myöskin pääministeri Lipposen hallituksen aikana, ja pääministeri Lipponen tyrmäsi tällaiset suunnitelmat. Täytyy sanoa, että pidän kyllä näitä kaikkia kolmea pääministeriä suurina valtiomiehinä.

Täytyy sanoa, että kyllä mielenkiintoista on se, että nyt tämän punamultahallituksen aikana asenteet ovat kyllä muuttuneet. Täytyy sanoa, että olemme nyt kokemassa jotakin sellaista, mitä ei olisi aikaisempien hallitusten aikana voinut kuvitellakaan kokevansa. Kun täällä on puhuttu ruotsalaisen kansanpuolueen roolista, niin täytyy sanoa, että olemme kyllä tilanteessa, jossa Rkp ei asettanut kovaa kovaa vastaan, ei mennyt niin pitkälle, että olisi sanonut, että me jätämme hallituksen, jos tätä meille keskeistä kysymystä ei hoideta. Tietysti tältä osin olen jossain määrin huolissani siitä, onko niin, että Rkp ei enää ole missään kysymyksessä niin tiukkana, että sille olisi jokin asia todellinen kynnyskysymys hallituksessa.

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsin pitkittäjien yleisimmät vääristellyt väitteet

#23 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 28.03.2018 22:21

Vääristelyä on myös se, että puhutaan ihan eri tavalla esimerkiksi keinoista lisätä matemaattisluonnontieteellistä osaamista kuin kieltenopiskelua.

Pari vuotta sitten Ylen haastattelussa https://yle.fi/uutiset/3-8826029 ministeri Grahn-Laasonen myönsi, että huoli luonnontieteiden opiskelun vähäisyydestä on aiheellinen, mutta vakuutti, ettei hän uskonut pakollisuuden lisäämisen ratkaisevan ongelmaa. Sen sijaan hänestä huomiota pitää kiinnittää oppimisen tapoihin, opetusmetodeihin ja oppimisympäristöihin.

Olen samaa mieltä.

Miksei samaa valinnaisuutta ymmärtävää puhetapaa käytetä myös kieliopinnoista?

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsin pitkittäjien yleisimmät vääristellyt väitteet

#24 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 29.04.2018 11:14

Uutta vääristelyyä on pukannut koko kevään.

Valtavalhemedia: "Pakkoruotsiton kokeilu ei kiinnostanut" vaikka opetusministeri vesitti kokeilun tieten tahtoen

Juttelin tuttujen kieltenopettajien kanssa. He olivat täysin tietämättömiä kielikokeilun vesityksestä. He olivat lukeneet vain otsikoita, joissa vakuutettiin, että pakkoruotsiton kokeilu ei kiinnosta.

Ihmiset eivät todella tiedä, miksi kokeiluun hakeutuneita on niin vähän.

1) Ensin opetusministeri viivytti kokeilun suunnittelua muka perustuslakiselvityksiin vedoten. Olisi viivyttänyt enemmänkin, jollei Terholla olisi ollut ihan pieni mahdollisuus painostaa.

2) Sitten kokeiluun ei muka voinut liittää vapautusta virkaruotsista, vaan sen ilmaistiin edelleen olevan edessä.

3) Kokeilua siis vetkutettiin niin pitkään, että jo hakeutuminen oli vaikeaa, koska muut suunnitelmat olivat kunnissa valmiina. Kun sitten vetkuttelun ja disinformaation ja pelottelun jälkeen hakijoita on vähän, mitään mahdollisuutta täydentää hakua ei muka ole, koska ollaan jo niin myöhässä.

Maikkarin sivuilla sanottiin suoraan:
"Kunnissa supistaan, että kokeilun reunaehdot on tahallaan tehty niin tiukaksi ettei hakijoita tulisi. Tällä tavalla suojeltaisiin tietoisesti ruotsin kieltä."

PS. Tietysti koko kokeilu oli jo alkujaan virhe, se oli kokoomuksen muka kieliaktiivien tapa ohittaa kansalaisaloite.

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsin pitkittäjien yleisimmät vääristellyt väitteet

#25 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 29.04.2018 11:20

Tämä viisi vuotta sitten aloitettu ketju on minulle tärkein ja katkerin. Olemme tehneet lujasti töitä tuodaksemme rehellisyyttä kielikeskusteluun, mutta poliitikot ja valtamedia sitkeästi jatkavat vääristelyjen tiellä.

SJONS
Viestit: 727
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Pakkoruotsin pitkittäjien yleisimmät vääristellyt väitteet

#26 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 29.04.2018 21:31

Tämä uusin kielipoliittinen julistus ja kielipoliittinen ohjelma on laadittu niin hienotunteisesti, kauniisti ja asiallisesti, että siitä olisi helppo kirjoittaa ja keskustella eri tiedotusvälineissä, mutta kun ei niin ei!

En kuitenkaan masennu. Siihen ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta. Ja toisaalta ruotsinkielisellä puolella on tosi kysymyksessä ja pelko siitä, että heidän korttitalonsa on kaatumaisillaan. Suomen kielen opiskelua on esim. aikaistettu ja pidetään tärkeänä, että lapset oppivat kunnolla suomea. Eikö se jo osoita, että heillä on pelko "jossakin".

SJONS
Viestit: 727
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Pakkoruotsin pitkittäjien yleisimmät vääristellyt väitteet

#27 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 30.04.2018 15:01

Ruotsinkieliset eivät hyväksi sitä, että heidän kannattaa opiskella suomea, mutta meidän suomenkielisten ei kannata opiskella ruotsia!!!

Suomenkieliset saavat etuoikeutetun aseman, koska voivat ryhtyä suoraan opiskelemaan tärkeitä maailmankieliä, kun taas suomenruotsalaisten on oman etunsa nimissä opiskeltava toinen pieni kieli eli suomi.

Näin on kaikissa muissa valtiossa toimittu, mutta suomenruotsalainen säätiöraha ja poliitikkojen rahanahneus tekee meillä kaiken paljon vaikeammaksi.

Jos saataisiin aikaan edes keskusteluyhteys, niin ....ja entä sitten? Kenen kanssa keskustelisimme, kun kaikki kuitenkin tietävät, mistä kenkä puristaa!

Vastaa Viestiin