Jopa ruotsinopettajat valittavat vain oppilaiden asenneongelmia, kun puhutaan siitä, miksi oppilaat oppivat niin heikosti. En ymmärrä, miten he voivat olla näkemättä muita syitä.
Ensinkin englantia opitaan niin helposti, koska se on kaikkialla läsnä ja lapset oppivat sitä luonnonmenetelmällä: tv, filmit, netti, keräilykortit jne. kaikki opettavat englantia. Ruotsia ei kuule eikä tarvitse missään.
Toiseksi muissa, oppilaille valinnaisissa vieraissa kielissä on aina valikoituneet ryhmät. Ne ovat pieniä ryhmiä, joissa opiskelevat ne, joiden koulunkäynti sujuu parhaiten ja jotka ovat vielä erityisen hyviä kielissä. Muillehan ei kolmatta vierasta kieltä suositella.
Ruotsi ei ole suomen sukulaiskieli eikä englanti. Silti meillä jokaisen suomenkielisen on niitä opiskeltava. Ruotsissa pienempi osa oppilaista opiskelee kahta kieltä, vaikka ainakin toinen ja usein molemmat noista kielistä ovat ruotsin sukulaiskieliä.
Ruotsi on ainoa kieli, jonka oppimista Suomessa ei mikään ulkoinen seikka tue ja jota joudutaan opiskelemaan sekaryhmässä, jossa on mukana koko luokka-aste - nekin, joille ei missään nimessä pitäisi opettaa toista vierasta kieltä. Siis kaikkein epäkiitollisin tapa muodostaa ryhmä.
Miten siis suomalaislasten asenteita voidaan arvostella tässä tilanteessa?
Oikeasti tässä kuviossa ei ole edes tavoitteena oppiminen. Jos heittäydyn nyt oikein vainoharhaiseksi, niin tällaisen kuvion laatisin, jos tavoitteenani olisi opettaa näytösluonteisesti, antaa oppilaiden tehdä töitä, mikä vähentää heidän menestystään muissa aineissa, ja päästä sitten valittamaan suomalaisten asenteita ja samalla elää kuin kaikki suomenkieliset osaisivat ruotsia, hyötyisivät ruotsinkielisille medioille ja taiteelle annetusta tuesta.
Kaiken lisäksi uskotellaan, että jotain hirveää tapahtuisi, mikäli tämä nykyisenkaltainen opiskelu katoaisi.
Sanokaa, että olen väärässä. Sanokaa, että tässä on jokin tolkku ja oikeudenmukaisuus ja että olen aivan liian ankara.