Korkeakouluopiskelijat takaisin lukion ruotsintunneille?

Keskustele kieltenopetuksesta ja siihen liittyvistä asioista.
Viesti
Julkaisija
Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Korkeakouluopiskelijat takaisin lukion ruotsintunneille?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 29.12.2012 18:54

Onkohan tämä oululaisen lukiojohtajan nimissä kirjoitettu viesti tosi:

https://wilmalukio.ouka.fi/10100010000, ... 1/news/690

Hyvät lukiolaiset ja opiskelijoiden vanhemmat

Huoleni kohdistuu lukiolaisten huonoon intoon ruotsin opiskelussa. Sen jälkeen, kun pakollinen ruotsin koe poistettiin ylioppilaskirjoituksista, opiskelu on laantunut, kurssimäärät ovat supistuneet ja kielitaito on mainittavasti heikentynyt. Näin on tapahtunut myös Oulun lukioissa. Opettajat ovat viestineet siitä, että nuorten motivointi ruotsin opintoihin on vaikeaa ja opetukseen käytettävästä ajasta lohkeaa iso osa opiskelun tarpeellisuuden perustelemiseen.

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää! Korkeakoulut ovat nyttemmin yhä laajemmin joutuneet jakamaan saman huolen. Olemme yhteisessä työryhmässämme todenneet, että Oulun yliopiston opiskelijoista jopa useilla sadoilla nuorilla valmistuminen roikkuu puuttuvasta kielitaitolain mukaisesta kelpoisuuskokeen suorittamisesta. Ruotsin kieli on pakollinen kaikissa korkeakoulujen koulutusohjelmissa eikä ketään Suomessa peruskoulutuksensa saanutta opiskelijaa vapauteta korkeakoulututkintoon kuuluvista ruotsin opinnoista. Nyt onkin käynyt niin, että yliopisto-opiskelijat joutuvat palaamaan takaisin lukioon ruotsin tunneille. Oulun kaupungin lukiotoimen ja yliopiston kieliyhteistyösopimuksen puitteissa aikuislukio on käynnistänyt ruotsin kursseja korkeakouluopiskelijoille, jotta he pystyisivät läpäisemään tutkintovaatimukset ja valmistuisivat. Yhteistyö on voimaa, mutta tällainen järjestely olisi tietysti vältettävissä, jos nuoret opiskelisivat ruotsia innokkaasti jo peruskoulussa ja lukiossa!

Ruotsin kielen taito myös kantaa. Elinkeinoelämän keskusliiton arvioinneissa ruotsin osaaminen keikkuu jatkuvasti kärkisijoilla, kun koulutettuja uusia ammattilaisia rekrytoidaan. Jokainen oivaltaa yhteispohjoismaisten yritysten määrän ja merkityksen lisääntymisen viime vuosina. Ruotsi on myös suurin investoija kotimaahamme ulkomaisten sijoittajien joukossa. Nämä investoinnithan ovat meidän hyvinvoinnillemme elintärkeitä. Arvomme ja käsityksemme hyvinvointiyhteiskunnasta jaamme muiden Pohjoismaiden kanssa. Myös paikkamme Euroopassa ja muuttuvassa maailmassa asemoimme tulevaisuudessakin yhdessä täällä Pohjolassa.

Oulun murre on rikas, mutta ei kovin erikoinen. Pienen tutkiskelun jälkeen jokainen huomaa, että se perustuu ruotsin kieleen, jonka vaikutus kaupungissamme on ollut suuri vuosisatojen ajan. Kun elvytämme kotoista murrettamme, matkustamme samalla takaisin kaksikieliseen Ouluun. Eikö juuri täällä Oulussa pitäisi havahtua huomaamaan, että ruotsalaisuus on kuitenkin osa identiteettiämme ja ruotsin kielen osaaminen valtti tiivistää kontaktejamme Perämeren kaaren länsirannalle.

Vetoan teihin oululaiset nuoret ja nuorten vanhemmat; ottakaa uusi tarmo ja kannustava ote ruotsin opintoihin. Till slut önskar jag er alla en trevlig väntan på jul!

---

Siis tällainen viesti leviää netissä.

Jos yksistään Oulun yliopistossa on satoja ruotsia vaille valmiita, kuinka paljon heitä onkaan eri korkeakouluissa koko maassa?

Motivointi on haastavaa, tässä jopa EK, joka on puoltanut vapaata kielivalintaa, nostetaankin pakkoruotsin suosittelijaksi ;)
Viimeksi muokannut Sees, 29.12.2012 19:03. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Korkeakouluopiskelijat takaisin lukion ruotsintunneille?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 29.12.2012 19:00

Wikipedian mukaan Oulun murre on synnyltään länsisuomalainen sekamurre, jonka juuret ulottuvat muinaishämäläiseen kielimuotoon. Oulun seudun murteet kuuluvat suomen kielen pohjoispohjalaisiin murteisiin. Siteet ulkomaihin olivat vahvat, koska kauppaa käytiin ympäri maailman. Oulun murresanastolle on tyypillistä etenkin ruotsalaisten lainasanojen käyttö. 1850-luvulla Oulun asukkaista oli noin 10 % ruotsinkielisiä. Heidän osuutensa väheni kuitenkin 1930-lukuun mennessä kolmeen prosenttiin. Oulun suomenkielinen väestö väritti puhettaan ruotsin kielestä lainattujen sanojen avulla. Tällaisia ovat muun muassa valakolööki, petrata, fiini, oorninki, pruuvi, tilipehööri, rööri, veska, tyyristyä ja entrata.

Tapsa
Viestit: 175
Liittynyt: 19.08.2011 17:21

Re: Korkeakouluopiskelijat takaisin lukion ruotsintunneille?

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Tapsa » 29.12.2012 21:31

Lyhyesti todettakoon, että tuollaisella epävirallisella ns. kyökkisanastotasolla ei pitkälle pötkitä, jos yritetään hakea sukulaisuutta kielten kesken. Yhtä hyvin tamperelaisessa tai lounaishämäläisessä puheessa kuuluu ruotsista tulleita mutta suomalaisittain muuntuneita sanoja vaikka kuinka paljon. Mutta puhujat eivät ole mitenkään ruotsin kielen kanssa tekemisissä eivätkä osaa ruotsia eivätkä tiedä mistään (HAHHAH!) "identiteetistä" yhtään mitään. Todellinen kieliyhteisyys aukeaa viron kanssa, minkä huomaa jokainen helposti.

Totta kai ruotsinkielinen säätyläistö ja valtiokoneisto on ollut kielimallina, koska suomeksi ei ole voitu toimia eikä kielikäytäntöjä kehittää.

EK:n koultusjohtajan taikka jonkin toimikunnan realistisista lausunnoista huolimatta svekomaanifalangi talouselämässä on valmis luopumaan paljosta muusta säilyttääkseen ylivertaisen käskyvaltansa kielipolitiikassa ja pitääkseen muut pyrkimykset alhaalla.

Tämä on nyt sitä "kansalliskielistrategiaa". Joku kirjoittaa ja yrittää levittää höpöhöpöä. Tästä näkyy, että todellisuus, jossa elämme, ei enää noudata mitään pakkokielipolitiikan vaatimia sääntöjä.

Ihmiset jatkavat elämäänsä suomenkielisessä lähiympäristössä ja monikielisessä väestötodellisuudessa, ja valitettavasti ruotsipakkopolitiikka lyö päin naamaa kaikessa opiskelussa ja runtelee koko oppilaitosrakennelmaa.

Tapsa
Viestit: 175
Liittynyt: 19.08.2011 17:21

Re: Korkeakouluopiskelijat takaisin lukion ruotsintunneille?

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Tapsa » 29.12.2012 21:58

Ja tämä ruotsikeskeinen sanaselitys on ihan naurettavaa amatööriroskaa.

Valkolööki eli valkosipuli on kyllä vitlök ruotsissa, mutta lök on venäjänsukuinen sana (luk)
petrata - bättra on saksalaissukua.
fiini tulee ruotsiin ranskan sanasta fin/fine.
oorninki eli ruots. ordning on saksan Ordnung.
pruuvi eli prov on ranskan prouver-verbistä. Sehän on myös viroon tullut sana, kuten moni muukin, usein saksan kautta.
Entrata on tullut ranskasta, entrer-verbi.

Kun ruotsia puhuva isäntäväki on sanonut tillbehör, väska, dyr, taikka esimerkiksi fläsksås taikka ryssar, on siitä kehittynyt tilipehööri, veska, tyyristyy (kallistuu) ja läskisoosia ryssälle tai kelle milloinkin.

1900-luvulta alkanut englannin vaikutus ei näy vanhoissa sanastoissa, mutta usein luullaan, että sieltä on tullut enemmän kuin todellisuudessa. Nykyään valtakieli on englanti, johon taas on ensin lainautunut vaikka mitä muista kielistä.

Suomen kielen perussanastoa ja rakennetta ei voi työntää sukulaiseksi germaaniselle ruotsin kielelle tietenkään.

Koulumateriaaleissa, esimerkiksi ranskan opetuksessa, yritetään motivoida esittämällä samannäköisyyksiä, mikä on lasten kanssa normaalia.

Vastaa Viestiin