Ruotsin kielen valinnaisuus lisäisi suvaitsevaisuutta

Julkaistu 7.10.2009

Ruotsin kielen valinnaisuus lisäisi suvaitsevaisuutta

Presidentti Martti Ahtisaari kirjoitti Vieraskynässä (HS 28.9.), että kaksikielisyydestä on Suomessa luovuttu. Suomen kaksikielisyys on olemassa niin kauan kuin valtion viranomaisilla on velvollisuus palvella kaksikielisillä alueilla ruotsiksi. Valtion kaksikielisyys ei tarkoita yksilöiden kaksikielisyyttä, vaan valtion tehtävät on lainsäädännöllä asetettu viranomaisten vastuulle. Jos viranomainen ei toteuta sille asetettua tehtävää, on kyseessä virkavirhe, josta voidaan kannella oikeusviranomaiselle, mutta tämä ei tuo kansalaisille velvollisuutta osata viranomaiselle kuuluvaa tehtävää, tässä tapauksessa ruotsia.

Presidentti Ahtisaari kirjoitti, että Suomella on pohjoismainen identiteetti ja että ruotsin merkitys tässä identiteetissä on keskeinen. Kyseessä on kehäpäätelmä. Suomalainen identiteetti määritelläänkin pohjoismaiseksi identiteetiksi, jotta saadaan syrjäytettyä se tosiasia, että 90 prosenttia suomalaisista on suomenkielisiä. Jos suomenkielisten ruotsin osaaminen on edellytys pohjoismaiselle identiteetille, Suomi ei voi omata pohjoismaista identiteettiä kuin ainoastaan pakottamalla identiteetti suomenkielisille, mikä on ihmisoikeusloukkaus.

Suomen kielilaki asettaa ruotsinkieliset palvelut aivan oikein viranomaisten vastuulle, mutta laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta laajentaakin vastuun yksilöille. Tämä on tarpeetonta sekä väärin. Kyseisen lain tarkoitus on luoda tekosyy korkeakoulujen virkamiesruotsin pakollisuudelle, josta saadaan taas tekosyy toisen asteen opintojen pakkoruotsille, josta saadaan taas tekosyy peruskoulun pakkoruotsille.

Presidentti Ahtisaari puhui ruotsin vastustajista. Kukaan ei vastusta ruotsia vaan valinnanvapauden kieltämistä kieliopinnoissa. Olen samaa mieltä Ahtisaaren kanssa siitä, että oppimalla kieliä opimme ymmärtämään erilaisuutta ja meistä tulee suvaitsevaisempia. Muun muassa tämän takia ruotsi tulee muuttaa kouluissa valinnaiseksi kieleksi muiden Suomen tarvitsemien kielten kanssa, joita ovat ennen kaikkea saksa, ranska ja venäjä.

Arko Salminen

Vantaa

Helsingin Sanomat, Mielipide, 30.9.2009