Tänään on 22.10.2017 05:30




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 5 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
Lukematon viestiLähetetty: 13.06.2017 23:10 

Liittynyt: 07.01.2015 13:02
Viestit: 434
Ajatushautomo Magma teetti Taloustutkimuksella kyselyn
helmikuussa 2017. Tulokset julkaistiin toukokuussa.
Tutkimuksen kielipoliittista osasta ei uutisoitu mitään Suomeksi.

Lyhyesti
Kaikista 36 % ei tue kaksikielisyysjärjestelmää
Nuorista yli puolet EI TUE järjestelmää!

Mitä nuorempi vastaajakunta, sitä pienempi tuki!

Vuonna 2013 Ruotsin erityisaseman halusi poistaa 30 % vastaajista.
Muistattehan YLEn tutkimuksen.

Trendi on siis selvä..siksi siitä ei mitään tietoa ole saatavilla.

Sami Borg, Kjell Herberts ovat kommentoineet tutkimusta jossain.

Jospa NRR löytäisi jotain lisäosviittaa..

http://www.addeto.com/2017/06/02/sv-SE/ ... and-med-två-nationalspråk-är-inte-längre-en-självklarhet-36532871

Lainaa:
Yngre har kärvare inställning till svenskan
Över hälften av finländarna yngre än 25 år anser att Finland inte behöver ha två nationalspråk. I svaren fanns ändå stora skillnader beroende på partiståndpunkt. Av Sannfinländarnas anhängare anser över 60 procent att Finland inte behöver två nationalspråk.

– Ju yngre svarandena var, desto kärvare var deras inställning till tvåspråkigheten. Det här betyder att det med tiden kommer att läggas mer press på frågan. Vi kan fundera över hur det här kommer att påverka om 10–20 år, sa Sami Borg.

Kjell Herberts sa att han både är och inte är orolig för de ungas inställning till svenskan.

– Många accepterar att svenskan finns. I det mångkulturella perspektivet ryms svenskan med, men inte som enskilt språk.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 13.06.2017 23:57 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6179
löysin saman suomeksi - en muuta:

Lainaa:
Kahden kansalliskielen Suomi ei enää itsestäänselvyys
2. kesäkuuta 2017

Ruotsin kielen asema Suomessa jakaa mielipiteitä. Tämä selviää ajatushautomo Magman Suomi/Nyt-kyselystä, jossa on kartoitettu suomalaisten mielipiteitä kansanvallasta, yhteiskunnasta ja turvallisuudesta.

Sami Borg esitteli Magman tilaisuudessa tekemäänsä raporttia ”Suomi/Nyt”, jossa käsitellään suomalaisten demokratiakäsityksiä. Tutkimuksesta käy ilmi, että naiset ovat yleisesti ottaen miehiä suvaitsevampia, ja mitä korkeampi koulutus vastaajilla on, sitä suvaitsevampia he ovat.

Erimielisyyksiä herättävät varsinkin vähemmistöjen asema sekä kahden kansalliskielen status Suomessa. 38 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, etteivät vähemmistöt tarvitse erikoiskohtelua.

– Sukupuolierot näkyvät myös tässä. Ja mitä pienempi koulutus, sitä vähemmän vastaajat olivat sitä mieltä, että vähemmistöt tarvitsevat erityiskohtelua, Sami Borg sanoi.

Kysymyksen sanamuotoilu ”vähemmistöt eivät tarvitse erityiskohtelua” herätti kuitenkin kritiikkiä julkistamistilaisuudessa. Tutkija Kjell Herberts kommentoi juuri tätä.

– Jos kysymys sen sijaan olisi ollut ”vähemmistöt tarvitsevat erikoiskohtelua”, lopputulos ei olisi ollut nykyisen peilikuva. On myös tärkeää miettiä, miten vähemmistö tai erityiskohtelu määritellään, Herberts sanoi.

Kjell Herbertsin mukaan viime vuosina on kuitenkin tapahtunut paljon ja ruotsin kieleen suhtaudutaan negatiivisemmin. Hän puhui jaetusta kansakunnasta.

– Aika moni ei pidä itsestäänselvyytenä sitä, että Suomi on kahden kansalliskielen maa, Herberts sanoi.

Nuoret suhtautuvat nuivemmin ruotsin kieleen

Alle 25-vuotiaista yli puolet katsoo, ettei Suomessa tarvita kahta kansalliskieltä.


Kysymyksessä näkyi kuitenkin selviä puoluekannatuseroja. Perussuomalaisista yli 60 prosenttia oli sitä mieltä, ettei Suomessa tarvita kahta kansalliskieltä.

– Mitä nuorempi vastaaja, sitä nuivemmin suhtaudutaan kaksikielisyyteen. Tämä tarkoittaa, että ajan myötä kysymykseen tulee lisää painetta. Voidaan miettiä, miten tämä vaikuttaa 10–20 vuoden päästä, Sami Borg sanoi.

Kjell Herberts sanoi, että hän sekä on että ei ole huolissaan nuorten suhtautumisesta ruotsin kieleen.

– Monet hyväksyvät ruotsin kielen, mutta monikulttuurisessa perspektiivissä ruotsi ei välttämättä mahdu mukaan omana osana.

Silti selvä enemmistö on sitä mieltä, että kielivähemmistöjen palvelut pitää säilyttää nykyisellä tasolla.

– Voisi ajatella, että tässä tiettyä ristiriitaa, Sami Borg totesi.

Kjell Herberts kuitenkin huomautti, että pitää myös miettiä mitä kysymys tarkoittaa.

– Mikä nykyinen taso on? Miten se tulkitaan?

Taloustutkimus Oy kokosi 7.2.–8.3.2017 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 18–79-vuotiaista suomalaisista. Kyselyt tehtiin puhelinhaastatteluina.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

https://www.addeto.com/2017/06/02/fi-FI ... s-36532937


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 14.06.2017 09:35 

Liittynyt: 07.01.2015 13:02
Viestit: 434
Tuo Addeto onkin sitten ainoa "media", joka asiasta uutisoi.
Jopa Magman materiaalissa kuviot 3 ja 4 on jätetty pois..
Sen sijaan esitellään esim...


Lainaa:
Suomi/Nyt-kysely
• Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo
Magma
• Taloustutkimus Oy kokosi 7.2.–8.3.2017 kaksi valtakunnallisesti
edustavaa kyselyaineistoa 18–79 -vuotiaista suomalaisista. Kyselyt
tehtiin puhelinhaastatteluina. Otokset kiintiöitiin iän, sukupuolen
ja asuinpaikan mukaan Manner-Suomen väestöä vastaavaksi.
• Suomeksi toteutetussa kyselyssä (n=1000) oli mukana oikeassa
suhteessa ruotsinkielisiä vastaajia. Lisäksi toteutettiin sisällöltään
samanlainen ruotsinkielinen kysely ruotsia äidinkielenään
puhuville (n=500), jonka raportoi erikseen Marina Lindell Åbo
Akademista.

• Mielipideväittämiä demokratiasta ja keskeisistä yhteiskunnallisista
asiakysymyksistä ja taustakysymyksiä


Lainaa:
Sosiaalinen media on suomalaisille uutislähde, joka täydentää
perinteisiä uutismedioita. Esimerkiksi iltapäivälehtien ja Ylen
maksuton tarjonta ovat vankistaneet perinteisen median
asemaa internetissä.
Noin 70 prosenttia suomalaista katsoo maamme demokratian
toimivan vähintään kohtalaisen hyvin. Tulos vastaa suurin
piirtein EVA:n ja kansallisten eduskuntavaalitutkimusten
tuloksia, jotka on saatu hieman erilaisilla mittareilla.


Ei toivoakaan, että YLE olisi kertonut trendin vahvistumisesta kaksikielisyyden kannatuksen sulamisen osalta

Kaltaistamme vaihtoehtomediaa siis tarvitaan! Pakko jatkaa! :P

Lisää aiheesta
viewtopic.php?t=1953&p=13958


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 14.06.2017 16:14 

Liittynyt: 07.01.2015 13:02
Viestit: 434
Paine tosiaan alkaa kasvaa..

Lainaa:
Ajetaanpa ”aikakoneella” vuoteen 2050. Vanhojen partojen kaatuessa pelkästään ruotsinkielisten määrä lähestynee eksponentiaalisesti nollaa. Jos mitään ei tehdä, Suomi on edelleen kaksikielinen maa, jossa opiskellaan pakkoruotsia. Miksiköhän?

Syksyllä koulunsa aloittavat natiaiset ovat silloin työuransa puolivälissä. Ja kerran ihmettelevät miksi esi-isät pakottivat paitsi heidät, myös heidän lapsensa opiskelemaan kieltä, jolla maailmalla ei tee yhtikäs mitään. Sitoivat yhden vieraan kielen opiskelukapasiteetin.

On tehtäviä, joihin ei pääse ilman ruotsinkieltä. Toisaalta lienee paljon pitempi lista tehtäviä, jossa pakkoruotsia ei tarvita.

On syytä selvittää, mitä Suomen kaksikielisyys maksaa julkishallinnolle. On sitä turhempiakin asioita selvitetty. Ja ne kustannukset ovat vieläkin vuonna 2050, jos mitään ei tehdä.

Hämmästyttävää, ettei kukaan viisaista poliitikoista tai virkamiehistä ole tullut ajatelleeksi asiaa. Kyseessä on kuitenkin sen verran pitkä prosessi, että toimeen olisi syytä tarttua.

Muuten, se vuosi 2050 on yhtä kaukana, mitä 1985. Monet varmaan muistavat…


http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta ... stuslaista


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 16.06.2017 14:33 

Liittynyt: 07.01.2015 13:02
Viestit: 434
Kaksikielisyys-keskustelussa tuntuu olevan varsin laaja hajonta sen suhteen,
mitä "kaksikielisyys" oikein tarkoittaa..

Luulisi, että kaksikielisyys tarkoittaa sitä, että Suomessa suomen- ja ruotsinkieliset
ovat yhdenvertaisessa asemassa yhteiskunnallisten tarpeiden tyydyttämisen suhteen..

Jostain syystä esim. YLE ottaakin sen kannan, että kaksikielisyys on osa "suomalaisuuden määritelmää"
Kaksikielisyyden lopettaminen tarkoittaisi YLEn mukaan "suomalaisuuden määritelmän kapenemista"
Miten yhteiskunnallisten tarpeiden turvaaminen on "suomalaisuuden määritelmän kapenemista"

Lainaa:
Suomalaisuuden määritelmä perussuomalaisissa kapenee. Halla-ahon mukaan Suomi ei ole kaksikielinen maa.


Tästä pitäisi keskustella laajemmin: Kuka on määritellyt suomalaisuuden kaksikielisyyden kautta ?
Eihän kukaan edes voi rekisteröityä kaksikieliseksi, vaikka itseidentifikaation pohjalta tuntisi itsensä kaksikieliseksi.
Kaksikielinen rekisteröi itsensä ruotsinkieliseksi, koska se tuo privilegioita..

YLEn artikkelin johdanto on todella outo!
https://yle.fi/uutiset/3-9663454

Jos "kaksikielisyys" tarkoittaa "Kaksi kansalliskieltä perustuslaissa", se ei suinkaan tarkoita, että
suomalaisuuden määritelmään kuuluu kaksikielisyys..

Jokainen suomalainenhan määrittelee kielisyytensä nimenomaan itseidentifikaation kautta!

Miksi YLE sivuuttaa itsidentifikaation täysin ja määrittelee suomalaisuutta
suomenruotsalaisen edunvalvonnan termeillä ?
Oliko alkuperäinen artikkeli ruotsinkielinen, svenska ylen ?

---
Aina ajankohtainen perusteos:
http://www.pakkoruotsi.net/kaksikielisyys.shtml


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 5 viestiä ] 


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com