Tässä odotellessa Folktingetin raporttia 2015 suomenruotsalaisten tilasta, löysin jutun, jossa kerrotaan siitä, että Folktingetin valtion rahoitusta vuodelle 2016 on leikattu viime vuonna 100000€ eli n. 15%, ja eduskunnan äänestystulos 154-27 leikkauksen puolesta ei jätä eduskunnan kantaa epäselväksi.
Koska mielipidetutkimuksia ei enää tehdä, ovat tällaiset mutkan kautta hankitut tiedot arvokkaita
. Onkohan hän ymmärtänyt olla yhtä hämmästynyt kun Urpilainen aikoinaan kun viimeisin? pakkoruotsikysely, jossa oli puoluekannat, julkaistiin. Siinähän 22% demarien äänestäjäkunnasta kannatti pakkoruotsia.SFP och De gröna motsatte sig ett sänkt statsunderstöd. Därtill kom sammanlagt fem röster från de andra oppositionspartierna. SFP:s ordförande Carl Haglund säger sig vara både överraskad och besviken.
– Jag kan förstå att svenskspråkiga i regeringspartierna röstar mot Folktinget som en följd av gruppdisciplinen, men det är oroväckande med ett så svagt stöd bland socialdemokraterna och Vänsterförbundet.
RKP ja vihreät vastustivat valtionosuuden pudotusta. Lisäksi tuli yhteensä viis ääntä muilta oppositiopuolueilta, RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund sanoo olevansa sekä hämmästynyt että pettynyt.
- Ymmärrän sen, että hallituspuolueiden ruotsinkieliset äänestävät Folktingetiä vastaan ryhmäkurin seurauksena, mutta on huolestuttavaa että sosialidemokraattien ja Vasemmistoliiton tuki on noin heppoista.
Palaan vielä tuohon raporttiin 2012. Samalla kun antavat uuden raportin odottaisin heidän hiukan käyvän läpi myös edellisen toteutumaa. Muistin virkistykseksi
Väkimäärän muutoksesta 1980-2015 on todettava, että Manner-Suomessa ruotsinkielistn määrä lisääntynyt kolmena vuotena seuraavasti:- Viime vuosina tapahtunut väestönkasvu tulee ilmeisesti jatkumaan. Nykyinen ikärakenne viittaa myös siihen, että edessä on todennäköisesti pitempiaikainen luonnollisen väestönkasvun ajanjakso, sanoo professori Finnäs.
- On rohkaisevaa, että ruotsinkielisten henkilöiden määrä on lisääntynyt melkein 1 400 henkilöllä vuodesta 2007. On tapahtunut myönteinen trendimuutos. Ruotsinkieliset ala-asteet voivat näin ollen odottaa lisääntyvässä määrin tulokkaita tulevina vuosikymmeninä, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund.
2009...+374
2010...+570
2011......+6
32 muuta vuotta ovat siis miinusmerkkisiä.
Kaksikielisissä kunnissa ruotsinkielisten määrä on muuttunut seuraavasti
2013...-231
2014...-420
2015...-746
Suomenkielisissä kunnissa ruotsinkielisten määrän kehitys sen sijaan on ollut seuraava:
2013...+135
2014...+150
2015...+167
Jännityksellä odotan vuoden 2016 lukua.