Vaikeaa näyttää olevan perustuslakiasiantuntijoillekin..
Palstallahan on vuosikausia pähkäilty pakkoruotsin suhdetta perustuslakiin..
Mutta ei tunnu olevan mitään yksiselitteistä totuutta, miten perustuslakia pitäisi tulkita..
Aiemmin ongelmia ei ollut, kun RKP:n (virallisesti kokoomuksen) Kimmo Sasi määritteli
kielelliset oikeudet kaikkien muiden perusoikeuksien yläpuolelle..
Perustuslakivaliokunnan lausunnon odotettiin ratkaisevan laajan päivystyksen sairaaloiden lukumäärä. Toisin kävi.
Valiokunta teki ryhdikästä työtä. Se ei lähtenyt tinkimään perustuslaillisista kielellisistä vaatimuksista. Niiden täyttäminen ei kuitenkaan vaadi hallituksen kahdestatoista päivystyssairaalasta tekemän esityksen muuttamista 12+1 -malliksi.
Ruotsinkielisten oikeudet voidaan varmistaa myös uusilla lainsäädäntöpykälillä.
Tosin niiden kirjoittamista ennustetaan vaikeammaksi kuin 12+1-mallin hyväksymistä.
Mutta mikä on pakkoruotsin ja virkamiesruotsin rooli kielellisten oikeuksien turvaamisessa.
Niitä ei mainita missään yhteydessä perustuslakivaliokunnan lausunnossa,
vaikka esim. Mikael Hiden totesi, että "kielikokeilun laajuus vaikuttaa kielellisiin oikeuksiin"..
Miten kummassa velvollisuus muka on perustuslain vaatimus, mutta sitä ei mainita lainkaan,
kun kiistellään kielellisten oikeuksien toteutumisesta Seinäjoella..
Pääpaino onkin hallinnossa ja rakenteissa!
Jos uusiin lakipykäliin päädytään, rannikolta lähdettäneen lobbaamaan Seinäjoen keskussairaalaa ja sairaanhoitopiiriä kaksikieliseksi. Se olisi tälle asialle kaikkein surkuhupaisin ja kallein päätös.
Perustuslakivaliokunta ei antanut kielikysymykselle ratkaisevaa painoarvoa muiden perusoikeuksien toteutumisen kustannuksella.
Tämä on sinänsä
äärimmäisen positiivinen muutos perustuslaintulkinnassa
ja pitkällä aikavälillä edesauttaa myös pakkoruotsista luopumista,
vaikkakaanlyhyellä aikavälillä ei helpota painetta säilyttää ainakin tiettyjen alojen pakkoruotsi!
Ja jos yhdelläkin alalla on tarve säilyttää pakkoruotsi, silloin voidaan muutosta hidastaa vetoamalla
siihen, että kaikilla on oltava "tasavertainen mahdollisuus hakeutua juuri sille alalle"..
Suomi on kaksikielinen maa. Pitkään opiskelleilla lääkäreillä tuskin on Seinäjoellakaan ongelmia ruotsin taidoissa.
Motivaatio ja valmius ruotsin opiskeluun on myös muulla sairaalan henkilökunnalla.
Kouluruotsi on antanut opintoihin hyvän pohjan
Aivan. Meillä on jo nyt tuhansia hoitajia ja lääkäreitä, jotka ovat päteviä myös kielivaatimusten osalta,
sen ohella, että ovat päteviä turvaamaan perusoikeuden saada hoitoa ja ääritapauksessa jäädä henkiin-
oikeus elämään!
http://www.ilkka.fi/mielipide/p%C3%A4%C ... -1.2176838