Gradussa avoimesti pakkoruotsista tulppana

[JV Lehtonen]

Opettajat kokivat kuitenkin, että heidän mahdollisuutensa vaikuttaa kielten opiskelun monipuolistamiseen ovat melko heikot.
Kielten opiskelun monipuolistamisen suurimpina esteinä ja ongelmina nähtiin
erityisesti resurssipula ja eri tahojen negatiiviset asenteet.

Kielten opiskelun monipuolistaminen on tärkeää eikä siihen päästä pelkästään valinnaista kielten opiskelua lisäämällä.
Monipuolinen kielitaito on sekä yksilön että yhteisön kannalta välttämätöntä, koska kielitaito on avain kommunikointiin.

Tiivistelmässä pakkoruotsia ei tohdita mainita, mutta itse gradussa todetaan yksiselitteisesti,
että vain poliittiset päätöksentekijät voivat ratkaista kieltenopetuksen kriisin!
Opettajilla tai rehtoreilla ei keinoja ole!

Toisen kotimaisen kielen asema on hyvin sensitiivinen aihe, siihen suhtaudutaan
intohimoisesti niin puolesta kuin vastaankin. Monilla oppilailla on heikko motivaatio
ruotsin kielen opiskeluun,jolloin oppimistuloksetkin ovat usein heikkoja.
Suomessa on edelleen pakko opiskella toista kotimaista kieltä.
Tilanne ei luultavasti tule lähiaikoina
muuttumaan, koska se vaatisi isoja lakimuutoksia.

Jos suomalaisten kielitaitoa todella haluttaisiin monipuolisemmaksi, tulisi kaikilla oppilailla olla
englannin lisäksi yksi pakollinen vieras kieli, jonka saisi itse valita

Tutkimuksen tulosten mukaan yksi parhaista tavoista edistää kielivalintoja olisi poistaa
ruotsin pakollisuus ja asettaa pakolliseksi opiskella yleisesti vieraita kieliä.

https://www.doria.fi/handle/10024/124130
Tavoitteena kielitaidon monipuolistaminen Suomessa. Opettajien näkemyksiä mahdollisuuksista monipuolistaa oppilaiden kielivalintoja.
Digert, Jutta; Tamminen, Essi (2016-06-06)

[NRR]

Tiivistelmässä ei tohdita mainita, mutta itse gradussa todetaan yksiselitteisesti,
että vain poliittiset päätöksentekijät voivat ratkaista kieltenopetuksen kriisin!
Opettajilla tai rehtoreilla ei keinoja ole!

Toisen kotimaisen kielen asema on hyvin sensitiivinen aihe, siihen suhtaudutaan
intohimoisesti niin puolesta kuin vastaankin. Monilla oppilailla on heikko motivaatio
ruotsin kielen opiskeluun,jolloin oppimistuloksetkin ovat usein heikkoja.
Suomessa on edelleen pakko opiskella toista kotimaista kieltä.
Tilanne ei luultavasti tule lähiaikoina
muuttumaan, koska se vaatisi isoja lakimuutoksia.

Jopa puhuttaessa suoraan joudutaan käyttämään liturgiaa: pakkoruotsin sijaan puhutaan "toisen kotimaisen kielen asemasta" ja sen sijaan, että perusteetonta pakkoa kritisoitaisiin, onkin sanottava, että nimeltä mainitsemattomaan asiaan "suhtaudutaan intohimoisesti niin puolesta kuin vastaan". Perusteethan ovat kielivapauden puolella, ihan ilman intohimoa, pakko taas perustuu huuhaalle (ja on olemassa vain taatakseen etuja RKP:n edustamalle joukolle). Ja lopuksi mystifioidaan tie vapauteen: vaatisi isoja lakimuutoksia. Ikään kuin kukaan ei voisi selvittää, mitä muutoksia tarvitaan mutta ne olisivat isoja ja vaikeita ja hämäriä ja... No, eikö se muutos kielitaitolakiin riittäisi?