Siinä Suomen asema osoittautuu todella kummalliseksi.
Missään EU-maassa ei todellakaan ole sellaisia kielitaitolakeja kuin Suomessa.
Asiantuntija ihmetteli avoimesti, että Suomessa ei ole vielä nostettu yhtään oikeusjuttua
vapaan liikkuvuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta kielitaitolain aiheuttamaa syrjintää vastaan.
Käytännössähän Suomen julkinen sektori on täysin suljettu EUn vapaalta liikkuvuudelta
valtion virkojen osalta. Toki kuntiin voi muuttaa toisesta EU-maasta työskentelemään
En itse ihmettele oikeusjuttujen puutetta, koska jos Suomi tällä tavalla ilmaisee halunsa
sulkeutua itseensä julkisen sektorin (valtion) osalta, se on viesti tänne haluavalle.
Tulee mieleen, että ankara kielitaitolaki saattaa ollakin valtion virkamiesten työpaikkaprotektionismia.
Kun kielitaitovaatimuksena on kaksi pientä kieltä, en minä ainakaan panostaisi EU-kansalaisena
Suomen julkiselle sektorille työllistymiseen.
Näin ollen Suomen julkisella sektorilla voidaan olettaa kompetenssin olevan kilpailun puutteen takia
heikompi kuin yksityisellä sektorilla..
Mielenkiintoisin pointti löydössäni kuitenkin oli se, että nimenomaan SUOMEN kielitaitolaki nousi
esille erikoisena kummajaisena.
En laita lähdettä tähän, koska vastustajakin lukee näitä kirjoituksia, mutta laitan mielelläni yksityisviestin,
jos olet kiinnostunut tästä vapaan liikkuvuuden suhteesta kielitaitovaatimusten aiheuttamaan rajoitteeseen..
Kysymys on itseasiassa aika iso, kun ajatellaan EUn perusperiaatetta.. ihmisten vapaa likkuvuus.
Jos esim. EU-kansalainen muuttaa aviopuolison mukana Suomeen ja oppii kielienemmistön kielen,
osaa englantia ja omaa äidinkieltään, häneltä kuitenkin estetään työllistyminen vetoamalla
yliprotektionistiseen kielitaitolakiin.
Mielestäni tämä asia pitää ottaa EU-tasolla tarkempaan tarkasteluun.
Suomihan on johdonmukaisesti kieltäytynyt RKP:n valtakaudella kaikista kielipolitiikkaan
liittyvistä EU-vertailuista, jo useamman kerran esim. kielikoulutuksen vertailusta.
Ilmeisesti olisimme voittaneet pakkoruotsi-sarjan ylivoimaisesti,
kun muissa EU-maissa ei vastaavaa ole.
OECD ei valitettavasti ole ollut niin kiinnostunut vieraiden kielten osaamisesta, että olisi investoinut kansainvälisen tutkimuksen tekemiseen. Euroopan unioni on sen sijaan aktivoitunut tällä alueella viime vuosina. Taustalla on EU:n ns. Lissabonin agenda 2000-luvun alusta. Sen tavoite on tehdä Euroopasta mahdollisimman kilpailukykyinen alue, mikä edellyttää mm. EU-maiden osaamisresurssien tason selvittämistä ja niiden kehittämistä edelleen. Monipuolinen, riittävä kielitaito katsotaan yhdeksi tärkeistä osaamisalueista, josta ei kuitenkaan ole käytettävissä ajantasaista, luotettavaa tietoa. Sen johdosta Euroopan komissio toteutti 2008–2012 useita kieliä sisältäneen arviointitutkimuksen, joka kohdistui pääasiassa alemman toisen asteen koulutuksen loppuvaiheeseen eli Suomen peruskoulua vastaavan koulumuodon viimeiseen vuoteen.
Yhteensä 14 EU-maata osallistui tutkimukseen, mutta valitettavasti Suomi ei opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä lähtenyt mukaan. Tutkimuksessa käytetyt välineet kehitettiin Eurooppalaisen viitekehyksen ( EVK) pohjalta ja myös tulokset raportoitiin EVK:n taitotasoasteikon avulla. (Tutkimuksen raportti löytyy osoitteesta http://ec.europa.eu/languages/eslc.) Tutkimus on tarkoitus toteuttaa tulevaisuudessa noin viiden vuoden välein.
Suomi ei koskaan mennyt arvioitavaksi!Minkälaisen seurantajärjestelmän avulla kielitaitovarantomme kehittyminen pysyy ajan tasalla? Mitkä ovat tavoitteemme vuosille 2010 - 20? Kannattaisiko asia ottaa käsittelyyn pian, koska lainmuutoksista koulutuksen tulosten näkymiseen kuluu vuosikymmeniä?
Edellä mainitussa Strasbourgin seminaarissa Unkarin ministeriön edustaja esitteli hanketta, jossa maan kielipolitiikkaa oli arvioitu Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmän kanssa. Tiettävästi Suomi on menossa arvioitavaksi vuonna 2004. Meille saattaisi olla hyödyksi saada ulkopuolinen asiantuntijanäkemys kielipolitiikastamme, koska olemme sokeutuneet pitämään nykytilaa vaihtoehdottomana.
Eikä ainakaan nykyinen opetusministeri ota asiaa esille.. Tuokin lainaus on -- 13 vuoden takaa..
Eli kyllä tässä työtä riittää monella rintamalla!