HBL: vain 5/17 sivistysvalikunnassa vapauttaisi ruotsin

[NRR]

En näe juttua kokonaan, mutta tässä Sivistysvaliokunta

Jäsenet

Puheenjohtaja:

Vahasalo, Raija /kok 04.05.2007 -

Varapuheenjohtaja:

Kerola, Inkeri /kesk 30.06.2011 -

Muut jäsenet:

Elomaa, Ritva /ps 03.05.2011 -
Eloranta, Eeva-Johanna /sd 30.06.2011 -
Gustafsson, Jukka /sd 04.06.2013 -
Harkimo, Leena /kok 03.05.2011 -
Kiuru, Pauli /kok 03.05.2011 -
Kivelä, Kimmo /ps 03.05.2011 -
Lauslahti, Sanna /kok 03.05.2007 -
Modig, Silvia /vas 03.05.2011 -
Niikko, Mika /ps 03.05.2011 -
Niinistö, Ville /vihr 30.09.2014 -
Nylander, Mikaela /r 09.11.2010 -
Peltonen, Tuula /sd 18.09.2007 -
Puumala, Tuomo /kesk 30.06.2011 -
Rundgren, Simo /kesk 30.06.2011 -
Viitamies, Pauliina /sd 11.09.2008 -

Varajäsenet:

Eerola, Juho /ps 03.05.2011 -
Heinonen, Timo /kok 03.05.2011 -
Jääskeläinen, Pietari /ps 12.10.2012 -
Kalmari, Anne /kesk 30.06.2011 -
Katainen, Elsi /kesk 30.06.2011 -
Kymäläinen, Suna /sd 03.05.2011 -
Mäkisalo-Ropponen, Merja /sd 30.06.2011 -
Palm, Sari /kd 03.05.2011 -
Vikman, Sofia /kok 03.05.2011 -

Virkamiehet

Hakkila, Marjo, valiokuntaneuvos
valiokunnan sihteeri
Sähköposti: marjo.hakkila@eduskunta.fi

Kokoomuksen Sanna "HBL:n mukaan svenskätare" Lauslahti on kielivapauden puolella kirkkaasti.
Kokoomuksen Pauli Kiuru ilmaisi eduskuntakeskustelussa kannakseen peruskoulu ilman pakkoa + venäjäkokeilu.
Perussuomalaisia on kolme.
Nämäkö viisi lasketaan kielivapauden kannattajiin?

Varajäsenenä on demareiden Suna Kymäläinen, joka on liputtanut vapaata kielivalintaa ja sitten Modigin kanssa miettinyt kompromissina velvoiteruotsia vailla arvosanaa. Mutta hän on siis vain varajäsen.

Näyttää aika tylsältä tuo sivistysvaliokunnan jakauma, tulleeko edes keskustelua.

[Hannu Jussi]

Juttu on 17.10.14.. joten ei meinannut löytyä.

"Skolsvenskan har stöd i utskottet

Annakaisa Suni
Publicerad: 17.10.2014 04.20



Ämnesord
medborgarinitiativ mot skolsvenskan
Politik

Endast 5 av kulturutskottets 17 medlemmar stöder initiativet för frivillig skolsvenska. Ordförande Raija Vahasalo (Saml) överväger att ta frågan till grundlagsutskottet.

Riksdagens kulturutskott behandlar nu medborgarinitiativet för att göra skolsvenskan frivillig. Initiativtagarna vill också slopa kravet på tjänstemannasvenska.

I HBL:s rundringning säger fem ledamöter i utskottet att de stöder initiativet: Ritva Elomaa (Sannf), Pauli Kiuru (Saml), Kimmo Kivelä (Sannf), Sanna Lauslahti (Saml) och Mika Niikko (Sannf).

Leena Harkimo (Saml), Ville Niinistö (Gröna), Mikaela Nylander (SFP), Tuula Peltonen (SDP), Simo Rundgren (C) och Pauliina Viitamies (SDP) stöder inte initiativet utan vill behålla den obligatoriska svenskan. Fem ledamöter vill ännu inte säga sin åsikt. HBL fick inte tag på Silvia Modig (VF), som dock tidigare meddelat att hon inte stöder initiativet.

Utskottets ordförande Raija Vahasalo (Saml) säger att initiativet eventuellt ska skickas till grundlagsutskottet.

– Vi har inte fattat beslut om det än, men jag har pratat med utskottsrådet om att det kanske finns anledning att ta frågan till grundlagsutskottet eftersom den tangerar de grundläggande rättigheterna.

Den 11 november håller kulturutskottet ett offentligt hörande med initiativtagarna och experter.

Research: Kaisa Mikola

[NRR]

Utskottets ordförande Raija Vahasalo (Saml) säger att initiativet eventuellt ska skickas till grundlagsutskottet.

– Vi har inte fattat beslut om det än, men jag har pratat med utskottsrådet om att det kanske finns anledning att ta frågan till grundlagsutskottet eftersom den tangerar de grundläggande rättigheterna.

Nytkö vasta selviää, onko pakkoruotsi perustuslaissa vai ei - vaikka aikanaan jo Brax oikeusministerinä myönsi, ettei pakkoruotsi ole perustuslaissa?

Ihmeellinen rakennelma tämä perustuslain kieliosuus - monitulkintainen kuin muinaiset pyhät kirjoitukset ainakin.

[masa]

Perustuslakivaliokunnan tämän hetken kokoonpano on seuraava:

Perustuslakivaliokunta

Perustuslakivaliokunta

Jäsenet

Puheenjohtaja:
Koskinen, Johannes /sd 30.06.2011 -
Varapuheenjohtaja:
Urpalainen, Anu /kok 05.09.2014 -
Muut jäsenet:
Ahvenjärvi, Sauli /kd 30.06.2011 -
Brax, Tuija /vihr 30.06.2011 -
Eloranta, Eeva-Johanna /sd 26.09.2012 -
Kantola, Ilkka /sd 30.06.2011 -
Kauma, Pia /kok 03.05.2011 -
Kivelä, Kimmo /ps 03.05.2011 -
Kontula, Anna /vas 30.06.2011 -
Lepomäki, Elina /kok 04.09.2014 -
Lohi, Markus /kesk 30.06.2011 -
Nauclér, Elisabeth /r 30.06.2011 -
Packalén, Tom /ps 03.05.2011 -
Saarakkala, Vesa-Matti /ps 03.05.2011 -
Sasi, Kimmo /kok 04.09.2014 -
Tölli, Tapani /kesk 30.06.2011 -
Wallin, Harry /sd 03.09.2014 -

Mikäli esitys käsitellään Perustuslakivaliokunnassa, lopputulemaksi saattaa hyvinkin tulla, että esitys on perustuslain vastainen ja näin se olisi hyväksyttävä vaikeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta kun on poliittinen elin ei tuomioistuin. Perustuslakivaliokunnan päätökset eivät ole lainvoimaisia, tulevat Perustuslakivaliokunnat voivat tehdä toisenlaisiakin päätöksiä, mikä tosin pakkoruotsin osalta olisi sangen epätodennäköistä.

Persujen vapaalle kielivalinnalle antama näennäistuki taitaa olla osoittautumassa "kuoleman suudelmaksi", joka kaataa koko ajatuksen. Näennäistuki,koska eiväthän persut puolueena tosissaan/aktiivisesti aja vapaata kielivalintaa, onpahan vain yksi vaalitäky muiden joukossa. Persujen tuen myötä vapaa kielivalinta on ajautunut samaan koriin maahanmuuton vastustamisen, EU vastaisuuden, homovastaisuuden ja ties minkä vastaisuuden kanssa. Persujen nennöistuen myötä vapaakielivalinta mielletään sisäänpäin kääntyneeksi, konservatiiviseksi kannaksi, kun se todellisuudessa on kansainvälisesti suuntautunut, liberaali näkemys. Mitä myöten muiden puolueiden kansanedustajien on vaikea kannattaa esitystä; kukaan ei halua leimautua persuksi. Suomessa - niin valitettavaa kuin se onkin- asialliset argumentit eivät ratkaise, ratkaisevaa on, kuka argumentit esittää

Toivottavasti olen väärässä

[NRR]

Persujen vapaalle kielivalinnalle antama näennäistuki taitaa olla osoittautumassa "kuoleman suudelmaksi", joka kaataa koko ajatuksen. Näennäistuki,koska eiväthän persut puolueena tosissaan/aktiivisesti aja vapaata kielivalintaa, onpahan vain yksi vaalitäky muiden joukossa. Persujen tuen myötä vapaa kielivalinta on ajautunut samaan koriin maahanmuuton vastustamisen, EU vastaisuuden, homovastaisuuden ja ties minkä vastaisuuden kanssa.

Toisaalta minusta on vaikea nähdä, että pakkoruotsia oltaisiin poistamassa, jos persuja ei olisi olemassakaan. Onhan meillä tämä mainio leimaamisjärjestelmä, missä "svenskätare"-leiman saa myös kokoomuslainen ihan vain kielivapauden kannatuksen vuoksi. Ihan sama mustamaalaamisoperaatio olisi menossa ilman perussuomalaisiakin.

Argumentoinnin tasolla esimerkiksi tasaveroisen avioliittolain ja kielivapauden vastustaminen nojaavat samankaltaiseen päättelyyn. Tämä on mielenkiintoista.

Suomessa - niin valitettavaa kuin se onkin - asialliset argumentit eivät ratkaise, ratkaisevaa on, kuka argumentit esittää

Totta. Ajattelu on meillä ns. sivistyneistön piirissä niin kovin aliarvostettua.

[NRR]

Mikäli esitys käsitellään Perustuslakivaliokunnassa, lopputulemaksi saattaa hyvinkin tulla, että esitys on perustuslain vastainen ja näin se olisi hyväksyttävä vaikeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta kun on poliittinen elin ei tuomioistuin. Perustuslakivaliokunnan päätökset eivät ole lainvoimaisia, tulevat Perustuslakivaliokunnat voivat tehdä toisenlaisiakin päätöksiä, mikä tosin pakkoruotsin osalta olisi sangen epätodennäköistä.

Missä määrin perustuslakivaliokunnan pitää perustella näkemyksensä. Meillähän ruotsi ei ole ollut kaikille pakollinen perusopinnoissa ennen vuotta 1968, jolloin ruotsista tehtiin peruskoulun ainoa pakollinen vieras kieli suomenkielisissä kouluissa, eikä monissa korkeakoulututkinnossa ennen 1980-lukua ja virkamiesruotsin pakollisuuden toteutumista. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten nämä asiat ohitetaan.

Onko todennäköistä, että Suksen esittämä tulkinta perustuslaista nostetaan perustuslakivaliokunnassa valtakunnantotuudeksi:
”Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain, ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa [näin ei Kanadassa ole, mutta ei anneta todellisuuden haitata]. Eli eräänlainen sivistyksen velvoite siitä seuraa, mutta ei ainoastaan sen suhteen, että osattaisiin sekä suomea että ruotsia, vaan että ymmärrettäisiin, miten nämä kielet ovat tulleet kansalliskieliksi ja nähtäisiin Suomi pohjoismaisessa kontekstissa.” (Suomen kuvalehti 34/2010)

[JV Lehtonen]

Mikäli esitys käsitellään Perustuslakivaliokunnassa, lopputulemaksi saattaa hyvinkin tulla, että esitys on perustuslain vastainen ja näin se olisi hyväksyttävä vaikeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta kun on poliittinen elin ei tuomioistuin. Perustuslakivaliokunnan päätökset eivät ole lainvoimaisia, tulevat Perustuslakivaliokunnat voivat tehdä toisenlaisiakin päätöksiä, mikä tosin pakkoruotsin osalta olisi sangen epätodennäköistä.

Missä määrin perustuslakivaliokunnan pitää perustella näkemyksensä. Meillähän ruotsi ei ole ollut kaikille pakollinen perusopinnoissa ennen vuotta 1968, jolloin ruotsista tehtiin peruskoulun ainoa pakollinen vieras kieli suomenkielisissä kouluissa, eikä monissa korkeakoulututkinnossa ennen 1980-lukua ja virkamiesruotsin pakollisuuden toteutumista. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten nämä asiat ohitetaan.

Onko todennäköistä, että Suksen esittämä tulkinta perustuslaista nostetaan perustuslakivaliokunnassa valtakunnantotuudeksi:
”Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain, ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa [näin ei Kanadassa ole, mutta ei anneta todellisuuden haitata]. Eli eräänlainen sivistyksen velvoite siitä seuraa, mutta ei ainoastaan sen suhteen, että osattaisiin sekä suomea että ruotsia, vaan että ymmärrettäisiin, miten nämä kielet ovat tulleet kansalliskieliksi ja nähtäisiin Suomi pohjoismaisessa kontekstissa.” (Suomen kuvalehti 34/2010)

En usko, että mennään noin korkealentoiseen tulkintaan.
Perustuslakivaliokunta tulee toteamaan, että ruotsin muuttuessa vapaaehtoiseksi ei voida taata, että riittävän moni suomenkielinen
lukee ruotsia, jotta ruotsinkieliset palvelut saataisiin turvattua perustuslain mukaisesti.

2004 Kimmo Sasi

Ensin haluan lyhyesti arvioida tätä hallituksen esitystä perustuslain näkökulmasta perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, koska perustuslakivaliokunnalta pyydettiin lausunto tästä hallituksen esityksestä.

Perustuslain 17 §:n mukaan suomi ja ruotsi ovat Suomen kansalliskielet. Tästä seuraa, että näillä perustuslain säännöksillä kielellisistä oikeuksista on perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan erityistä merkitystä koulu- ja muiden sivistysolojen järjestämisessä, mikä tarkoittaa sitä, että meillä täytyy turvata opetus sekä suomen että ruotsin kielellä. Jokaisella tässä maassa on oikeus saada kielenopetusta ja opetusta omalla kielellään.

Kuitenkin mitä tulee ylioppilastutkinnon olemassaoloon ylipäätänsä tai tutkinnon yksityiskohtaiseen rakenteeseen, etäisyys tähän oikeuteen saada opetusta omalla kielellä on siinä määrin suuri, että ei voida katsoa, että sillä olisi kielellisten perusoikeuksien kannalta sellaista merkitystä, että perustuslaki asettaisi esteitä tuon ylioppilastutkinnon rakenteen sisällölle. Kuitenkin sanottuani tämän haluan korostaa sitä, että tällaisellakin muutoksella, mitä hallitus esittää, saattaa olla pitkällä aikavälillä merkittäviä välillisiä vaikutuksia. Nimittäin saattaa helposti ilmetä, että kun ruotsin kieli ei ole enää pakollinen eikä myöskään suomen kieli ole ruotsinkieliselle pakollinen ylioppilaskirjoituksissa, se voi vaikuttaa siihen, että lukio-opiskelijat enemmässä määrin jättävät toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoituksista pois, ja se saattaa käytännössä johtaa siihen, että ruotsin kielen osaaminen valtakunnassa kaiken kaikkiaan heikkenee. (Ed. Elo: Voiko se vielä heikentyä?) — Tässä suhteessa täytyy sanoa, että on tärkeätä, että tämä kehityskulku ei pääse tapahtumaan, koska jos se on merkittävää ja olennaisesti vaikuttaa siihen, missä määrin Suomessa osataan ruotsin kieltä, silloin tuo perustuslaillisuuskynnys vähitellen alkaa jo tulla lähelle ja silloin aletaan puhua jo näitten kielellisten perusoikeuksien ytimestä.

Tästä syystä perustuslakivaliokunta totesikin, että on erittäin tärkeätä, että valtioneuvosto seuraa kansalliskielten opetuksen ja opiskelun yhtä hyvin määrällistä kuin laadullista kehitystä ja ryhtyy tarvittaessa toimiin perustuslaissa taattujen kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Valiokunta myöskin muistuttaa, että valtioneuvosto antaa kielilain 37 §:n perusteella vaalikausittain eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona käytettäväksi kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista. Nyt on tärkeätä, että tämän selvityksen yhteydessä joka kerta arvioidaan ylioppilastutkinnon rakenteen muuttumista ja myöskin sitä, miten kielelliset oikeudet Suomessa toteutuvat ottaen huomioon sen, missä määrin toista kotimaista kieltä opiskellaan.

Arvoisa puhemies! Sikäli täytyy nyt kyllä ed. Sasia tietysti vähän vielä valistaa, että pakollisena oppiaineena tulee ruotsin kieli säilymään. Jos se otettaisiin pois, niin olisin samaa mieltä hänen kanssaan, että silloin ruotsin kieli kyllä suomalaisessa kulttuurissa menettäisi huomattavasti asemaansa, mutta valiokunta on nimenomaan halunnut painottaa sitä ja pitänyt ehdottomasti kiinni siitä, että se säilyy pakollisena oppiaineena.