Sasi: "EK muuttanut mieltään"

[NRR]

Sasi ilmoitti Suomiareenan keskustelussa, että EK on "muuttanut mieltään" eikä enää kannata ruotsin vapaaehtoisuutta.

En epäile, etteikö Sasi ja ruotsinkieliset verkostot olisi lobanneet täysillä myös EK:n suuntaan, mutta mitä on tapahtunut ja onko Sasilla viimeisin tieto EK:n kannasta?

Vuosi sitten EK:n asiantuntija lausui näin:

– Olemme pienen kielen maa, joten meidän on osattava monipuolisesti kieliä. Yritykset kaipaavat nyt ruotsia hyvin puhuvia, mutta kyselymme mukaan tulevaisuudessa korostuvat venäjä, portugali, kiina ja espanja, kertoo EK:n asiantuntija Satu Ågren.


Ågren kertoo EK:n kannattavan ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi oppiaineeksi pitkällä aikavälillä. Mutta kuinka pitkällä?

– Kyllä se varmasti on seuraavalla hallituskaudella agendalla.

EK kysyi jäsenyrityksiltään kielitaitotarpeista viimeksi vuonna 2009 henkilöstö- ja koulutustiedustelussa. Tuolloin puolet yrityksistä ilmoitti painottavansa ruotsin kielen taitoa palkatessaan uusia työntekijöitä. Ruotsin osaajien lisäksi yrityksiä kiinnostivat venäjän osaajat ( lähes 30 prosenttia yrityksistä painotti venäjää hakutilanteessa) ja saksan taitajat (15 prosenttia yrityksistä painotti saksaa). Englantia pidettiin jo tuolloin perustaitona - käytännössä se pitää sujua kaikilta uusilta palkattavilta.

Aasia ja Etelä-Amerikka nousevat

Mutta tulevaisuudessa eli nykyisten alakoululaisten työelämässä on yritysten mukaan osattava venäjää, portugalia, kiinaa ja espanjaa.

Yrityksistä tulleen viestin mukaan suomalaiset eivät osaa tarpeeksi hyvin venäjää eivätkä venäläiset englantia. Lisäksi kaikki tietävät Aasian ja Etelä-Amerikan mahdin kasvusta maailmantaloudessa. Ja tästä kumpuaa EK:n vaatimus ruotsin kielen pakollisuuden poistosta.

– Ruotsin kielen merkitys jäsenyrityksillemme oli vähentynyt edellisestä kyselystämme eli vuodesta 2005.

---

EK toivoo kuntien monipuolistavan kielitarjontaansa tiukasta taloustilanteesta huolimatta.

– Tarvitaan eri koulujen yhteistyötä, tietotekniikan hyödyntämistä ja kielikoulutuksen nivomista muuhun opetukseen, Ågren esittää.

EK aikoo kysyä jäsenyrityksistään mielipiteitä kielitaitovaatimuksista jälleen tänä syksynä. Tulokset eivät välttämättä ehdi valmistua ennen kuin eduskunta käsittelee kansalaisaloitetta ruotsin kielen muuttamiseksi vapaaehtoiseksi oppiaineeksi.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik ... a-/1904284

Miten siis EK:n viime syksyn kyselyä nyt tulkitaan. Onko siinä aineksia pakon kannattamiseen vai pimitetäänkö tulokset yli kansalaisaloitteen käsittelyn ja annetaan Sasin käyttää "EK muuttanut mieltään, ei vaadi pakkoruotsin poistoa" -korttiaan syksyn keskusteluissa?

[Weeku]

On otettava huomioon EK:n rakenne. Se koostuu suurista ja keskisuurista yrityksistä, joiden ylimmässä johdossa (hallitus & operatiivinen johto) prosentualisesti on n. 20...30% äidinkielenään ruotsia puhuvia. Tähän "herrakerhoon" kuuluvat, ei ainoastaan EK:ssa vaan muissa talouselämän johtotehtävissä (mm. Risto EJ Penttilä & co) vaikuttavat äidinkielenään suomea puhuvat, sopeutuvat hyvin rahan valtaan ja kannattavat pakkoruotsia.

EK:ssa asiantuntija Ågren on normaalia toimihenkilö tasoa, ja kyseinen tutkimus johon viittaat, edustaa EK:n jäsenyritysten näkemystä, ei välttämättä EK:n johdon näkemystä.

Jälleen kerran on todistettu, että "Money talks, bullshit walks"

[TK]

Sasi, syntyjään suomenkielinen suomenkieliseltä alueelta. Pitääkö paikkansa, että Sasi on muuttanut itsensä rasti ruutuun ruotsinkieliseksi?

Puoliveriset ja vartti"ruotsalaiset" yhdessä käännynnäisten kanssa ovat kaikkein kiihkeimpiä pakkoruotsittajia. Näinhän on yleensä kaikissa lahkoissa. Käännynnäisten ja suomalaisverta suonissaan kantavien on osoitettava kiihkeydellään kuuluvansa valittujen joukkoon.

[Jan-Erik Andelin]

Kysymys on varmaan myös siitä puhutaanko nykytilanteesta, eli "mitä kieliä tarvitaan nyt enemmän", vai nollatilanteesta "mitä kieliä tarvitaan yleensä".

- - -

Kimmo Sasi on ollut suomenruotsalaisen kanssa naimisissa, mutta on eronnut. (Tai oikeastaan, TK, sinulle ei pitäisi vastata lainkaan kun käytät tuollaisia vastenmielisiä ilmaisuja kuin "puoliverinen", jotka ovat tulleet tutuiksi ihan muista asiayhteyksistä. Mutta tulipahan nyt vastattua.)

[Hansa]

Sen voi kuitenkin sanoa, että Sasi epäisänmaallisesti edellyttää suomenkielisten opettelevan ruotsin, jotta voisivat toimia johtavissa asemissa ruotsalaisten omistamissa yrityksissä Suomessa.
Sasi toteaa, että vaikka yrityksen konsernikieli on englanti, suomalais-ruotsalaisessa yhteistyössä, arkisissa kontakteissa ja puhelimessa on välttämätöntä osata ruotsia. Sasi ei ikipäivänä sanoisi, että ruotsalaisten pitäisi vastaavasti opetella suomea, jotta face-to-face kontaktit sujuisivat.

Tuo asenne loukkaa kieli- ja väestöryhmiemme tasavertaisuutta. Sasi pitää suomenkielisyyttä alempiarvoisena, sen pitää polvistua ruotsinkielisyyden edessä.

[JV Lehtonen]

Sasin tulkinta on pakkoruotsittajan tulkinta eli
pakkoruotsittaja katsoo EK:n lausunnon (jo vuodesta 2009) sitä osuutta,
joka kuvaa tämän päivän tilannetta.

Ja tämän päivän tilanteeseen meillä
on miljoonien pakkoruotsitettujen työvoimareservi!

Silti EK on AINA kaivannut lisää ruotsin osaamista,
siis oikeaa osaamista, mutta sitä ei Sasin edustama nykyjärjestelmä tuota.

Nykyjärjestelmä tuottaa ruotsin kielen todistuksia.

Todistusten tuottovimmassa voisi tuottaa myös sellaisen todistuksen, jossa sanotaan, että
insinööri Möttönen ei ole lukenut pakkoruotsiaan, vaan engantia, saksaa ja venäjää.

Sellainen insinööri on enemmän EK:n intressissä kuin pakkoruotsia pakertanut insinööri.

Toisaalta Sasin lausunto alleviivaa pakkoruotsin valtapoliittista luonnetta, jos EK todella
on muuttanut mieltään suomenruotsalaisten oligarkkien painostuksesta!

Pitäisikö meidän siis tällä palstalla alistua oligarkkien saneluun ? Ei todellakaan!

Oligarkit! Ei pakkoruotsi lisää Suomen vientiä millään tavalla, vaan ainoastaan syventää tätä ahdinkoa.

[Tapsa]

Ei kannattaisi EK:n kaltaisen järjestön yhden alajohtajan tokaisusta kehittää suuria asioita. Politiikka ja rakenne ei siinä muutu.
Pienten uutisväläysten ja nettisivujen elähdyttäminä kurkistellen vatvotaan oletuksellisia mahdollisuuksia loputtomasti keskustellen niistä. Siinähän sitten ollaan.

Kaikki poliittinen päällystoiminta on laitettu katkaisemaan oikea keskusteleminen ja pitämään väki hajalla ja päät erikseen kuka missäkin. Varsinainen yhteiskunnallinen keskustelu rakentuu, toimii ja vaikuttaa, kun sen takana ja mukana on fyysisesti yhdessä toimivien ja näkyvien ihmisten painostustoimintaa. Pieni näyttö sellaisesta mahdollisuudesta oli vuosi sitten festareitten tuntumassa, kaduilla ja toreilla. Siitä kehkeytyi eduskunnan koneistoon päässyt puheenvuoromme, jota nyt koetetaan peitota, vääristellä ja vaieta hiljaiseksi.

Järjestäytynyt, näkyvä esiintyminen tarvitsee kertakaikkisesti esille pyrkivän tuen sieltä eduskunnan ryhmästä (ps), joka on tehnyt samansuuntaisen päätöksen, ja jonka tueksi on saatavissa muista ryhmistä edustajia. Kaikkien poltitiikassa mukana olevien on solmittava yhteyksiä. Ihmisryhmien pitää kokoontua, vaihtaa tietoja ja kokemuksia järjestelmällisesti, sekä jakaa tehtäviä. Valtakunnallisia vaaleja ja monensuuntaisia asetelmaprobleemeita ei pidä odotella, että josko sieltä ylhäältä jostain näkyisi valoa.

Eikä tämä kielivapauspolitiikka ole mitään Suomi-Ruotsi maaottelua eikä suomenruotsalaisuus-suomalaisuus -kiistelyä vaan 1900-luvun alkuvuosikymmeninä hajonneen luonnollisen kielellisen yhteisön uudelleenrakentumista, missä täytyy purkaa pakotettuja vääristymiä ja hyökätä vallitsevan kielipolitiikan tukijoita ja toteuttajia vastaan.