#12
Lukematon viesti
Kirjoittaja Hillevi Henanen » 29.09.2023 21:50
Johan Häggman toteaa, että Suomessa suhtaudutaan tiukasti kieleen. Suomessa ruotsinkielisten määrä lasketaan tarkastelemalla väestön äidinkieltä. Mutta Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Etelä-Tirolissa ja Kanadassa lasketaan myös ne, jotka puhuvat vähemmistökieltä yleisesti, Häggman kertoo.
Tätä rimpsroiskaa ei voi enää ottaa tosissaan. On siinä taas aikuiset? ihmiset pähkäilleet ja vetäneet mutkat suoriksi.
Juurihan Kymenlaaksossa keksittiin viisasten kivi ja alle prosentin ruotsinkielisen alue julistettiin kaksikieliseksi. Ei kai siinä nyt ole voinut mitään ongemia tulla!
Aiotaanko nyt sitten kielipoliisit valjastaa toreille ja turuille salakuuntelemaan ihmisten kielenkäyttöä ja aina todistetusti kuullusta ruotsinkielisestä sanasta seuraisi virallinen pakkomuutos ruotsinkieliseksi - pysyvästi. Finlandismit lasketaan ruotsiksi vaikka ne näyttävätkin suomelta.
– Jos laskettaisiin samalla tavalla myös Suomessa, ruotsinkielisten osuus nousisi 20 prosenttiin, Häggman perustelee. Häggman, joka on hiljattain kirjoittanut raportin Suomen ruotsista Magma-ajatuspajalle, sanoo, että ruotsin kielen tulevaisuudessa Suomessa on useita tärkeitä kysymyksiä. Kuinka estää muuttoa ulkomaille, erityisesti Ruotsiin? Kuinka houkutella takaisin ne, jotka ovat jo muuttaneet? Kielivaatimukset julkisessa hallinnossa ovat liian tiukkoja ja niitä tulisi alentaa, ja enemmän maahanmuuttajia tulisi integroida ruotsiksi.
Voi pyhä jysäys!
Kun sillä muihin Pohjoismaihin muuttamisen mahdollisuudella juuri on vuosikymmenet perusteltu pakkoruotsia KAIKILLE. Nyt vain on niin, että surujen kannalta väärät ihmiset lähtevät, myös ruotsiksi integroidut siirtolaiset. Kyllä sinne mahtuu.
Suomenkielisten kohdalla taas pakkoruotsi toimii tehokkaana rokotuksena ruotsikuumeelle.
Yksi muuton syistä on se, että työmarkkinoilla asetetaan niin korkeat vaatimukset suomen kielen taidolle, että monet suomenruotsalaiset nuoret valitsevat muuttaa Ruotsiin.
Christina Gestrin myöntää, että on ongelma, että julkishallinnon työpaikat, jotka vaativat korkeakoulututkintoa, edellyttävät samalla erinomaista suomen kielen taitoa, mutta vain tyydyttävää ruotsin kielen taitoa. Folktingetin konkreettinen tavoite on muuttaa Suomen lainsäädäntöä niin, että suomen kielen vaatimuksia laskettaisiin siten, että hyvä osaaminen riittäisi, Gestrin kertoo.
Mikael Sjövall toteaa, että Latviassa on valtion ohjelma nimeltä "etsivä toiminta", jossa yritetään löytää ja houkutella ulkomailla asuvia nuoria takaisin. Hän ehdottaa, että Suomenruotsi voisi tehdä samoin.
Jaan Siitonen kertoo, että kielilähettiläät ovat myös työskennelleet ruotsalaisten houkuttelemiseksi Ruotsista Suomeen. Tämä tapahtuu antamalla ruotsalaisille kansalaisille, jotka ovat opiskelleet Suomessa, mahdollisuus kertoa tarinansa muille Ruotsissa opiskeleville ruotsalaisille.
MAHTAVAA! Tapu tapu! Heiltä ei suuria suunnitelmia puutu. Pakkoruotsi taitaa jo olla jokaisen hallussa Suomen puolella
– Nämä Ruotsissa opiskelleet ruotsalaiset rakastavat todella maatamme. Täällä on suuri potentiaali. Sata tuhatta ruotsalaista voisi muuttaa Suomeen kymmenessä vuodessa, Siitonen sanoo.
Kannattaako ruveta pidättelemään hengitystä jo nyt sitä odotellessa?
Kaikki osallistujat korostavat, että maahanmuuttajien integraatiota tulisi enemmän edistää ruotsiksi.
Christina Gestrin toteaa, että hallituksen tavoite integroida 5-10 prosenttia maahanmuuttajista ruotsiksi on hyvä asia. Kysymys on kuitenkin siitä, miten tämä tavoite voidaan käytännössä saavuttaa.
Mikael Sjövall väittää, että tällä hetkellä Helsingissä vain kymmenet maahanmuuttajat integroituvat ruotsiksi, kun taas useita tuhansia integroituu suomeksi.
– Helsingin virkamiehet katsovat, että maahanmuuttajille tehdään karhunpalvelus, jos heitä integroidaan ruotsiksi, Sjövall sanoo.
Johan Häggman sanoo, että maailman kokemukset osoittavat päinvastaista. Hän huomauttaa, että kaksikielisissä maissa, kuten Kanadassa, Baskimaassa, Kataloniassa, Walesissa ja Brysselissä, on kokemusta siitä, että ne, jotka integroituvat vähemmistökielen kautta, sopeutuvat paremmin yhteisöön. Ne, jotka oppivat vähemmistökielen, nähdään osana sitä vähemmistöä.
Niissä lienee on kysymys aidosta kaksikielisyydestä, eikä pikkuisen muutaman prosentin eliittiryhmän rahapeleistä muiden kustannuksella ja omien etujen maksimoinnista.
Tietenkin siinä on sekin, että surut eivät ole innokkaita jakamaan itselleen kiristämistään eduista. Kakku haluttaisiin syödä ja säästää.
Siinä onkin ongelma
– Närpiössä integroituvat vietnamilaiset nähdään närpiöläisinä. Mutta ne, jotka oppivat enemmistökielen, nähdään silti ulkomaalaisina, Häggman huomauttaa.
Häggman sanoo, että tutkimukset osoittavat, että ne, jotka integroituvat vähemmistökielen kautta, saavat etua työelämässä.
– Maahanmuuttajille on taloudellista hyötyä integroitua ruotsiksi, Häggman sanoo.
Viimeksi muokannut
Hillevi Henanen, 30.09.2023 07:07. Yhteensä muokattu 2 kertaa.