Katsotaanpa, onko mitään toivoa keskusteluilmapiirin muutoksesta.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poyta ... 017+8.aspx
Esitys lisää nimittäin epätasa-arvoa, koska se mahdollistaa toisen kotimaisen kielen pois valitsemisen hyvin nuorena. Tämä voi myöhemmin elämässä osoittautua kohtalokkaaksi valinnaksi. Miksi suljetaan ovia ajanjaksolla, jolloin pitäisi pitää kaikkia ovia auki eri vaihtoehdoille?
No, voisiko ruotsin sulkea sitten pois esim. korkeakouluopinnoissa,
jos kerran RKP:n edustaja on niin "huolissaan" meidän suomenkielisten lasten kielivalintojen seurauksista meidän lapsillemme.
Todellisuudessa RKP:n edustaja käyttää tässä meidän lapsiamme keppihevosena luomalla uhkakuvia, joille ei ole perusteita.
Kaikista lapsistamme ei tule virkamiehiä, joiden päätehtävä RKP:n mielestä on ruotsin kielen puhuminen.
koulutuspoliittisesti epäilyttävä hanke. Vallitseva periaate on nimittäin ollut, että peruskoulumme tarjoaa tasavertaiset edellytykset kaikille lapsille. Kukaan ei tähän mennessä ole saanut päättää, ettei lue jotain tiettyä oppiainetta.
Ruotsi on ainoa oppiaine, joka on pakollinen ala-asteelta yliopistoihin. Kaikkien muiden aineiden osalta voi edes jossain vaiheessa päättää, opiskeleeko sitä vai ei. Ruotsin osalta ei voi päättää koskaan, se on aina ja kaikkialla pakollinen.
Voisimmeko sitten luopua virkamiesruotsista, jolloin opiskelija jo tietää, saahan hän päättää vaaliuurnillakin itsenäisesti ja mennä esim. naimisiin oman päätöksensä mukaisesti.
Suomi pienenä maana elää viennistä, ulkomaankaupasta, ja koska ulkomailla ei pelkällä suomen kielellä hirveästi kauppasuhteita synny, tarvitsemme kieliosaamista ja monikielisyyttä luodaksemme hyvinvointia. Jo ruotsin kielellä saadaan Pohjoismaissa aika paljon kauppaa aikaiseksi — Pohjoismaat, lähes 30 miljoonaa ihmistä yhteensä — ja yleensä juuri Ruotsin kautta lähdetään sitten muualle Eurooppaan viemään tavaroita, palveluita, sieltä Aasiaan ja Amerikoihin. Harvoin on niin, että joku lähtee pelkällä suomen ja kiinan kielellä Aasiaan. Kyllä Pohjoismaat on tärkeä viiteryhmä, ja kun katsotaan meidän yritysstruktuuria ja -kenttää, niin ollaan eletty satoja vuosia kimpassa. Tietenkin toivoisin, että nämä voimat, jotka tätä nyt ajavat, edistäisivät myös vientiä edistäviä elementtejä yhtä intohimoisesti, koska ainoastaan sillä me täällä elämme.
Tuota noin. Maailman 200 maasta vain Ruotsiin ja Norjaan voi myydä ruotsiksi.
Jos kaikki vientimme menisi "Ruotsin kautta", joutuisimme maksamaa ruotsalaisille välittäjille vientituotteen luonteesta riippuen 1-15% välityspalkkion, jolloin omat katteemme ja vientitulomme jäisivät vastaavasti pienemmiksi.
Toisaalta ruotsalaisyritykset ovat useimmilla aloilla kovimpia kilpailijoitamme.
Ruotsin kielen ylikorostamisella häviämme selvää rahaa, emme saa suoria kontakteja sekä häviämme kauppoja ruotsalaisille.
"Harvoin on niin, että joku lähtee pelkällä suomen ja kiinan kielellä Aasiaan."
Niin, onneksi meillä on edes se englanti toistaiseksi ollut, vaikka RKP:n edustaja televisiossa vaatikin, että "uhratkaa englanti, älkää ruotsia".
Kyllä moni meistä aktiiveista on siellä kentällä ollutkin. Ja jokainen voi vahvistaa:Ruotsin kielellä ei kovin pitkälle viedä eikä kieli kovin pitkälle vie.
Muuten, 5 miljoonalle pohjoismaalaiselle myydään suomen kielellä. Se usein unohtuu esim. Ahvenanmaalla.
On minun mielestäni rehellistä sanoa, että perussuomalaisten tavoite on, että meille tulisi täysin vapaa kielivalinta, mikä tarkoittaisi sitä, että toisen kotimaisen kielen asema perusopetuksessa ja tietysti myös muissa asteissa muuttuisi täysin.
Tämä on suomenkielisten 74 %:n enemmistön tavoite. Persujen kannatus on noin 10 %. Miksi demokratia ei ole toiminut?
Koska teidän puolueenne on jokaisessa hallituksessa estänyt kansan enemmistön kuuntelemisen ja kunnioittamisen.
kun luovuttiin ylioppilaskirjoituksissa toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta, tällä motivoitiin, että saadaan lisää kielten opiskelua lukioihin ja että tällä tavalla suomalaiset nuoret oppivat myös lisää kieliä.
Näin ei suinkaan tehty, vaan silloinen opetusministeri Haatainen päinvastoin painotti, että
ruotsin kieltä on edelleen pakko lukea opintojen kaikilla asteilla eli ruotsinkielisillä ei ole syytä huoleen.. Näin Haatainen sanoi 2004.
en pidä siitä, että laitetaan kieliä vastakkain. Se ei ole kenenkään [Puhemies koputtaa] edun mukaista.
Aika asettaa resurssien rajat. Kun käytät tunnin ruotsin opiskeluun, samaa tuntia ei voi käyttää toisen kielen opiskeluun.
Matematiikan tehtäviä voi tehdä ruotsin tunnilla, kunhan opettaja ei häiritse keskittymistä.
Viittaan edustajanne Gestrinin vaatimukseen "uhratkaa englanti" - sehän on vastakkainasettelua..
Kuulimme, mitkä olivat perussuomalaisten tavoitteet tämän suhteen. Tämä on kuitenkin hallituksen esitys, ja tietenkin olisi kiva kuulla, mitä mieltä muut hallituspuolueet ovat tästä.
Ehkä hallituspuolueet ensimmäisen kerran 50 vuoteen kallistavat korvansa suomenkielisten vaimennetuille pyynnöille..
RKP on aiemmin hallitusten vaa'ankielenä estänyt suomenkielisten intressien huomioimisen.
21.17
Anna
Kontula
vas
Arvoisa puhemies! En ota kantaa itse kokeiluun — mielestäni se on aika triviaali kysymyksenä kuitenkin — mutta minua ihmetyttää, kun me edelleen käymme täällä kielikeskustelua, joka koskee ihmisiä, jotka ovat meidän työelämässä vuonna 30 tai sen jälkeen. Sitä käydään sillä lailla kuin edelleen ihmistulkki olisi ainoa vuorovaikutusväline kahden erikielisen ihmisen välillä, kun jo nyt translatorit ovat kehittyneet todella pitkälle ja kun nähtävissä on kaikkien skenaarioiden mukaan, että tulevaisuudessa merkittävä osa meidän tulkkaustarpeesta kielestä toiselle erityisesti ammatillisissa yhteyksissä tulee hoitumaan koneellisesti. On selvää, että Suomi on tässä myöhässä ja saa nämä edut myöhemmin kuin isot ja helposti koneelliseksi käännettävät kielet, mutta tulevaisuus on kuitenkin tässä. Mielestäni sen pitäisi jo tänä päivänä näkyä tämänkin salin argumentaatiossa silloin kun puhutaan meidän kielipaletista ja meidän lasten tulevaisuuden kielitarpeista.
Piristävä poikkeus. Jos kerran robotisaatio etenee kaikilla muilla elämänaloilla,
miksi sitä ei käytettäisi myös ruotsinkielisten palvelujen turvaamisessa, kun teknologia on jo valmiina..
Puska:
Mutta kun olen myöskin maamme kaksikielisyyden kannattaja, toivon edustaja Nylanderin ja Strandin tapaan, että valiokunta todella pohtisi tätä asiaa monipuolisesti ja huolella.
Toivottavasti ei kuitenkaan rajattomasti ajan suhteen... Toki vihdoinkin olisi saatava selvyys, vaatiiko perustuslaki jokaiselta suomenkieliseltä velvollisuutta osata ruotsinkielisten kansalliskieltä.. Eihän se vaadi, mutta jos vihdoin saataisiin mustaa valkoiselle.
21.18
Mikaela
Nylander
r
Arvoisa puhemies! Minäkin toivon, että meidän kouluissamme luettaisiin enemmän kieliä. Ilman muuta minä kannatan sitä. Mutta minä en usko, että puhumalla jostain kielestä, että se on pakko-opetusta ja se on pakko sitä ja pakko tätä, edistetään hyvää ja opiskelumyönteistä asennetta. Me näimme silloin muutama kausi sitten, kun silloinen hallitus yritti tarjota kunnille itärajalla lisää rahoitusta, ylimääräistä rahoitusta, jotta nämä kunnat voisivat tarjota esimerkiksi venäjän kielen opetusta lapsille ja nuorille: Ei syntynyt ryhmiä. Kukaan ei halunnut lähteä tähän mukaan, ja siksi nämä määrärahat jäivät käyttämättä, ja se on suuri sääli.
Sen sijaan minun mielestäni meidän tulisi kaikkien puhua siitä, että suomalaisissa päiväkodeissa, suomalaisissa kouluissa luettaisiin enemmän ja ehkä uudella tavalla, että keskityttäisiin siihen, että uskalletaan puhua, eikä niin paljon opiskella sitä kielioppia — uskalletaan puhua, ymmärretään kulttuuriset erot, jotka ovat olemassa, ja saadaan laajempi konteksti näihin kieliin. Eli meillä on kyllä paljon tekemistä myös kielten opetuksen sisällössä. Sitä pitää kehittää ja kannustaa nuoria ja lapsia. Minun mielestäni se on erinomaista, että tänä päivänä varhaiskasvatuksessa laulujen ja leikkien kautta opitaan kieliä ikään kuin huomaamatta. Se on hyvä kehitys.
Aika on rajallinen resurssi. Kaksi vierasta kieltä on sopiva "rasite", mutta jos kaikilla on kolme vierasta kieltä lukujärjestyksessä,
kielistä tulee ylirasite. Siksi nuo kaksi kieltä oppilasta kohti olisi jaettava erilaisiin kombinaatioihin, englanti-venäjä, englanti-saksa, englanti-ranska, englanti-ruotsi. Emme voi luopua englannista, vaikka edustaja Gestrin sitä toivoikin.
Uskalletaan puhua ? Juuri siksi kannattaa keskittyä kahteen kieleen, joita osaa puhua, ei kolmeen, joita ei halua puhua.
Meidän on pakko oppia enemmän kieliä, ja toivottavasti nämä kokeilut tulevaisuudessa tarkoittavat sitä, että joku oppisi viisi tai kuusi kieltä. Joskus voi olla hyödyksi, että osaa vaikka kymmentä kieltä, ihan vain pientä small talkia, koska silloin kun teknologia kehittyy ja suomalaiset moottorit ovat yhtä hyviä tai huonoja kuin kiinalaiset tai italialaiset, yleensä ne, jotka pystyvät sosiaalisissa tilanteissa paremmin pärjäämään ja pärjäävät small talkilla, pystyvät liikkumaan oikealla tavalla eri tilaisuuksissa ja vaikka ravintoloissakin. Ne, jotka osaavat kieliä, tulevat toimeen, ymmärtävät kulttuuria, sitten pärjäävät ja saavat ne kaupat kotiin. Toivosi, että osaksi kieliopetusta tulisi myös ehkä enemmän taloushistoriaa ja muuta sen kyseisen yhteiskunnan kulttuurin ymmärtämistä, koska sillä ne kaupat saadaan sieltä maailmalta kotiin ja rahaa Suomeen hyvinvointipalveluitten rahoittamiseksi, ei tällaisilla kokeiluilla.
Tässä mennään jo utopian puolelle.
Poikkeusyksilöitä toki on alalla kuin alalla, mutta nyt keskustellaan koko kansasta ja peruskoulun oppimäärän järkevästä käytöstä.
Kulttuuriopinnot noiden kahden kielen kokonaisuuteen toki ovat kannatettavia.
Suomenruotsalaisen kulttuurinhan me kaikki tunnemme jo ilman kieliopintojakin, itsekin katselen Strömsötä!
Savio
Lisäksi keskustelussa on usein ollut esillä se, että tärkeää on turvata ruotsinkielisten kansalaisten palvelut jatkossakin. No, se on tietysti myös perustuslain heille suoma oikeus. Käsittääkseni se onnistuu kuitenkin parhaiten sillä, että ne, jotka osaavat ruotsia, osaavat sitä oikeasti hyvin. Ei tämä pelkkä virkamiesruotsin tutkinto, jota nykyään vaaditaan, ole käytännössä riittävää osaamista. Käytännön työ- ja virkaelämässä tarvitaan kyllä syvempää osaamista, joka syntyy ihan käytännön kielitaidon kautta.
No, sitten vielä siihen, että kuten keskustelussa on tuotu esille, ruotsin opiskelu ja osaaminen ovat etu. No, ne ovat etu, en sitä yhtään halua kiistää. Mutta toivoisin silti, että yksilönvapautta ainakin muutoin melko laajasti korostava ruotsalainen kansanpuolue antaisi myös tässä asiassa oppilaille laajemman valinnanvapauden ja mahdollisuuden itse valita niitä kieliä, joita he haluavat opiskella. On aivan selvää, että mahdotonta määrää kukaan ei voi opiskella yhtä aikaa. Mutta katsotaan nyt ensin tämän kielikokeilun tulokset ja tehdään niistä sitten johtopäätöksiä.
21.24
Mikaela
Nylander
r
Arvoisa puhemies! En halua pitkittää tätä keskustelua, mutta vain sanon, että meille on äärimmäisen tärkeätä, että meidän peruskoulu tarjoaa kaikille lapsille tasavertaiset edellytykset. Ja silloin sinä et pysty valitsemaan pois oppiaineita, joita sinä tarvitset tulevaisuudessa.
Meillä on kaksikielinen maa, meillä on kielilainsäädäntö, meillä on julkiset virat ja niitten kielivaatimukset ynnä muuta, ynnä muuta, ja tällä minä tarkoitan, että tämä tekee karhunpalveluksen kaikille nuorille, jotka eivät ehkä siinä vaiheessa, elämäntilanteessa, tiedä, mitä he tarvitsevat tulevaisuudessa. Meille on äärimmäisen tärkeätä, että meidän peruskoulu tarjoaa kaikille tasavertaiset edellytykset. Ja tämä valitettavasti ei edistä tätä meille hyvin, hyvin tärkeätä periaatetta, joka on tärkeämpi kuin se, että sinä saat valita pois oppiaineita.
Tulihan se sieltä... meillä tosiaan on
kaksikielinen maa, meillä on kielilainsäädäntö, meillä on julkiset virat ja niitten kielivaatimukset ynnä muuta, ynnä muuta,
Mutta mitä tämä kaikki antaa meille suomenkielisille, muuta kuin pakkoruotsin ja palvelusväen aseman ?
Eiköhän Ruotsin 2009 kielilain mukainen pääkielimalli vastaisi paremmin pohjoismaisia arvoja ja yhteiskuntamallia.
Ruotsinkielisiähän on VAIN 5 %, joten heidän kielelliset oikeutensa pitäisi voida hoitaa huomattavasti kevyemmillä rakenteilla kuin
viiden miljoonan suomenkielisen mobilisoimisella palvelijareserviksi pakkoruotsilla.
21.25
Eeva-Maria
Maijala
kesk
Arvoisa puhemies! Minun on helppo yhtyä tässä edustaja Nylanderin esitykseen ja puheenvuoroon. Kannatan todellakin sitä, että nykymallinen toisen kotimaisen kielen opetus säilyy Suomessa nykymallisena. Kaikkialla Suomessa, meillä tuolla pohjoisessa Suomessa, eivät välttämättä kaikki pidä sitä ruotsin kieltä niin tärkeänä ja tarpeellisena, mutta monelle on tullut yllätyksenä se, että Norja ja Ruotsi ovat yhä erittäin tärkeitä työ- ja yhteistyökumppaneita, eikä ole tajuttu sitä, mikä vahvuus meillä on siinä, mikä meillä on. Jos tässä tilanteessa annetaan nuorille yläkouluiässä mahdollisuus valita, tarvitseeko ruotsia opiskella vai ei, niin monethan sanovat, että emme me ala opiskelemaan, mutta he tulevat menettämään todella merkittävän osan tulevaisuutensa mahdollisuuksista. Eli pidetään nykyinen tilanne olemassa, se on meille rikkaus. Olemme rikkaita suomalaisia.
Voisiko tämän mahdollisuuden antaa sitten aikuisiässä ja antaa vapaus valita suorittaako virkamiesruotsin.
Siihen se "rikkaus" hupenee, kun pakerrat pakkoruotsia, ja valmistuminen viivästyy tai estyy kokonaan.
Mitä tämä rikkaus antaa meille suomenkielisille ?
Ei kai Suomen idea ole ajaa suomalaisia ulkomaille pois kotimaastaan puhumaan ruotsia?
Elikkä minä näen sen sillä tavalla, että nimenomaan kieliosaaminen ja monipuolinen, vahva kieliosaaminen luo sitä vapautta yksilölle aikuisena. Meillä on äärimmäisen hieno koulutusjärjestelmä muutenkin. Suomalainen akateeminen koulutus yhdistettynä erinomaiseen kielitaitoon — voit tehdä oikeastaan ihan mitä tahansa tässä maailmassa. Yleensä se kieli on sitten se rajoittava tekijä, joka rajoittaa sitä sinun de facto -vapauttasi.
Juuri näin. Ruotsin absoluuttinen pakollisuus rajoittaa mahdollisuutta käyttää aikaa jonkin muun kielen oppimiseen eli pakollinen ruotsi rajoittaa de facto -vapauttasi. Pakkoruotsi tekee myös maan kaksikielisyydestä ahdistavan, ei vapauttavan kokemuksen suomenkielisen näkökulmasta.
21.29
Joakim
Strand
r
Arvoisa puhemies! Nyt kollegat näyttävät sellaisia merkkejä, että tämä keskustelu varmaan lopetetaan tähän.
Joo, joku muu voi jatkaa tästä