http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005361294.html---
Englannin kielen vahvalla asemalla on myös kääntöpuolensa. Moni ajattelee yhden vieraan kielen taidon riittävän. Myös nopeasti kehittyvä tekniikka puheentunnistuksineen ja tekoälyineen alkaa jo kaataa kielimuureja, joita ennen pidettiin jykevinä.
Kärsijöitä tässä tilanteessa on toisen kotimaisen kielen – eli enemmistöllä ruotsin – taito sekä muiden vieraiden kielten kuten saksan ja venäjän opiskelu. Ruotsin muuttaminen valinnaiseksi ylioppilaskirjoituksissa heijastui myös intoon opiskella kieltä.
Kielitaidon leveydestä on kuitenkin myös muuta kuin taloudellista hyötyä. Kun vieraan kielen osaaminen on riittävällä tasolla, on mahdollista päästä kiinni muiden maiden ja kulttuurien ajatteluun. Suomalaisilla on melko hyvä tuntuma Yhdysvaltojen itä- ja länsirannikon henkiseen maisemaan, mutta keskieurooppalainen tapa katsoa maailmaa on monille jo vieraampi.
---
Kaikkien suomalaisten ei tarvitse osata monia kieliä, mutta on tärkeää, että suomalaiset yleensä ovat kielitaitoisia ja että kaikilla on ponnistusalustana hyvä oman kielen taito. Sen pohja rakennetaan jo hyvissä ajoin ennen kouluikää.
Tässä siis tunnustetaan kielivarannon kapeus, muttei uskalleta kritisoida pakkoruotsia eikä puolustaa niitä, joille jo suomen kielen hallinta on haaste ja voimat pitäisi keskittää muihin kuin kieliopintoihin.