NRR kirjoitti:Touko voitti.
Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalikoneessa Touko Aalto (vihr.) sanoi näin:
"Suomalaisten olisi hyvä lukea enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa kieliä, mutta opetuksessa olisi hyvä suosia enemmän vapaaehtoisuutta. On erittäin tärkeää vaalia kahden virallisen kielen rikkautta, mutta kysymys kuuluukin, miten se parhaiten tehdään? Pakollinen ruotsin kielen opiskelu estää valitsemasta muita tarpeellisia kieliä, koska oppijan resurssit ovat rajalliset. Motivaation puute, oppimisvaikeudet ja kelkasta putoamisen tunne synnyttävät tarpeetonta ruotsin kielen vastustusta."
Miten käy nyt Vihreiden pakkoruotsikannan?
Alkuperäinen otsikko sopii nykytilanteeseenkin.
Vaikka Touko Aalto on aina ollut kriittinen pakon suhteen,
puolueessa on paljon naisia, jotka innolla vielä lähtevät pakonpuolustamisristiretkelle..
Tässä yksi esimerkki Itä-Suomen lehdistä:
Sama kirjoitus julkaistu useassa lehdessä..
http://www.ita-savo.fi/mielipide/puheen ... ielestamme
Keskusta ja kokoomus haluavat väkisin vähentää suomalaisten ruotsin kielen taitoa. Sitä varten 2000 oppilasta aiotaan vapauttaa ruotsin opinnoista. Perusteena on se, ettei ruotsia enää tarvita ja että hyötyä on enemmän muista kielistä, kuten venäjästä.
Ajatus pakkoruotsista vapautumisesta saattaa Itä-Suomessa kuulostaa houkuttelevalta, mutta nuorten vanhempien ei kannata mennä halpaan.
Jo nyt, kun ruotsi on ollut 10 vuotta vapaaehtoinen aine yo-kirjoituksissa, moni opiskelija on helisemässä ruotsin opintojen kanssa yliopistoissa. Kuitenkin valtion virkamiespätevyyden saavuttamiseksi ruotsin koe on suoritettava. Haluatteko todella tilanteen, jossa lastenne on vaikeampi päästä näihin virkoihin?
Vapautusta toisesta kotimaisesta kielestämme on rummutettu tehokkaasti puhumalla pakkoruotsista. Kannattaa muistaa, että kouluissa on myös pakkomatematiikkaa, pakkoyhteiskuntaoppia ja pakkoliikuntaa. Ruotsi ei ole yhtään sen pakollisempi kuin biologiakaan.
Monipuolisella ainevalikoimalla on tarkoitus tuottaa paitsi päteviä ihmisiä työelämään myös laaja-alaisesti elämää, luontoa ja kulttuureja ymmärtäviä nuoria. Kannattaa myös muistaa, että senkään oppilaan kohdalla, jolla ruotsin kanssa on hankaluuksia, tilanne ei helpotu. Jatkossa hankaluudet siirtyvät vain koskemaan venäjää tai jotain muuta vaihtoehtoista kieltä.
Suomalaisten nuorten kielitaito on mennyt jo vuosia alaspäin kuin lehmän häntä. Englantia osataan yhä paremmin, mutta muita kieliä entistä huonommin. Tähän ongelmaan ei auta ruotsin vähentäminen vaan muiden kielten lisääminen. Ja kun osaa yhtä vierasta kieltä, on yleensä helpompi oppia seuraavia.
Kannatan lämpimästi niin venäjän kuin muidenkin kielien opiskelua. Itse valitsin aikanaan pitkän matematiikan, joka toi tullessaan kemian ja fysiikan, mutta karsi samalla kielimahdollisuuksia. Saksan onnistuin onneksi pitämään, ja venäjän kirjoitin omaksi ilokseni aikuisena, kun venäläisiä alkoi muuttaa kesämökkinaapureiksi. Silti tai sen lisäksi siitä ”pakkoruotsista” on ollut ja on valtava hyöty.
Kaikissa kansainvälisissä seminaareissa työkielenä on yleensä englanti, mutta heti virallisien osuuksien jälkeen kokoontuvat pohjoismaiset kollegat porisemaan ruotsiksi.
Koska meillä on eniten yhteistä niin yhteiskuntajärjestelmien, kaupan, tasa-arvon, työelämäongelmien ja monien muiden asioiden puolesta juuri läntisten naapurimaidemme kanssa, on hyöty mahdollisuudesta osallistua keskusteluihin ollut todellinen.
Itä-Suomen haasteena on enemmänkin pienet koulut, jossa koko oppilasjoukon pitäisi valita yksimielisesti joku ylimääräinen kieli, jotta se saataisiin mukaan opetukseen ja lukujärjestykseen. Jatkossa eri oppilaitosten: ammattiopistojen, lukioiden ja erilaisten kansalaisopistojen kannattaa tehdä entistä enemmän yhteistyötä kielivalikoiman laajentamiseksi.
Hallitusohjelmassa luvataan lisätä ja monipuolistaa kielten opiskelua.
Sitä ei tehdä kielitaitoamme entistään heikentämälle vaan tuomalla ruotsin ja englannin rinnalle lisää vaihtoehtoja.
Heli Järvinen
Kansanedustaja (vihr.)
Kerimäki
Eikö kansainvälisissä konferenseissa ole tarkoitus avartaa näkemystä ja tutustua kansainvälisesti
erilaisiin kulttuureihin myös vapaa-ajalla ?
Heli Järvinen vetäytyy porisemaan oman porukan keskuuteen
eli ei todellisuudessa halua tutustua muuhun maailmaan kuin pohjoismaihin..
Vihreillähän on vuodelta 2010 linjaus virkamiesruotsin poistamisesta..
Pakkoruotsia voisi valita pitkän, keskipitkän tai lyhyen määrän..
Mutta virkamiesruotsi oltiin 2010 valmiita poistamaan..
Puoluejohtajista yhä useampi alkaa olla kielivapauden kannalla,
jo kolme puoluejohtajaa tällä hetkellä! Se on sinänsä myönteistä kehitystä.
(PS, UV, Vihr)
Kukahan on seuraava ?