kielikannukset Hesarille ja seeprat puhuvat pakkoruotsista

[NRR]

Svenska yle kertoo, että Hesari sai vuoden kielikannukset merkittävästä panoksestaa ruotsin kielen puolesta ja kielitaidon lisäämiseksi Suomessa. Lehti mm. suoraselkäisesti ja solidaarisesti julkaisi toukokuussa 2013 kaksikielisen painoksen tuen osoitukseksi netissä uhkauksia saaneille suomenruotsalaisille journalisteille. Erityisesti mainittiin redaktionschef Antero Mukka, chefredaktör Riikka Venäläinen, redaktionschef Paula Salovaara och redaktör Saska Saarikoski. He ovat seuran mukaan onnistuneet luomaan lukijoissa positiivisen reaktion ja osoittaneet siviilirohkeutta, joka herättää vastakaikua muissa medioissa.
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/05/2 ... praksporre

Hesari ei ole vielä kommentoinut saamaansa kiitosta, ei liioin muu media.

Ei taida meillä olla kielivapauskannuksia jaossa, ja jos olisikin niin valtamedioille niitä tuskin menisi.

[Hannu Jussi]

Tässä maassa osoittaa suurta rohkeutta olla suomenkielisen sivistyksen puolesta puhuja. Vain suomenkielisten oikeuksista puhuessaan, sulkeutuu moni ovi nenän edestä. VKV jne. veivät kansalaisaloitteen eduskuntaan. Samaan aikaan toisaalla.

Etelä uusimaa kirjoittaa 11.5.2014:
Kieltenoppimisen valinnanvapautta halutaan vähentää Raaseporissa.

[TMK]

Tässä maassa osoittaa suurta rohkeutta olla suomenkielisen sivistyksen puolesta puhuja.

Ei minusta ole ihme, että aina jaksetaan puhua "suomalaisten huonosta itsetunnosta". (En tosin ole asiasta samaa mieltä. Rasittavaa, että se tuodaan aina esille, eikä sille taida edes olla mitään tutkimuspohjaa.) Mutta vaikeahan se on olla ylpeä "suomalaisuudesta", jos sitä pidetään jotenkin huonona omassakin maassa.

[NRR]

Pahinta on se, mitä tapahtuu kansakunnan sivistykselle, kun valtamedia ei ole kriittistä ja ajattelua herättelevää vaan päinvastoin, opettaa toistelemaan tyhjiä fraaseja, opettaa että kriittiset ajatukset ovat viha-ajatuksia.

Näin kirjoittaa nuori suomenruotsalainen viestinnän maisteriopintojaan päättelevä ja journalistin urasta unelmoiva nainen blogissaan, jonka nimenä on, että vain seeprat ovat mustavalkoisia:

HBL kirjoittaa tänään kuten kaikki muutkin mediat elisestä suomenkielisten oppilaiden ruotsinopintoja koskeneesta keskustelusta eduskunnassa. Tai pakkoruotsista kuten ryhmä kansalaisaloitteen takana mielellään sanoo.

Minusta on paras sanoa suoraan, ettei tässä ole kysymys sitä, mitä oppilaat lukevat tai eivät lue jollakin vuosikurssilla. Tässä on kysymys ruotsin asemasta Suomessa. Eivät aloitteen taustavoimat välitä siitä, oppivatko oppilaat ruotsia vai saksaa vai englantia ensin ja parhaiten, he haluavat saada kansalliskieliaseman pois ruotsilta Suomessa. Ja tämän takana taas on monia merkillisiä ja vanhentuneita näkemyksiä ja asenteita.

Jos tässä olisi kyseessä kouluaine, niin silloin keskustellisimme kaikista muistakin kouluaineista Suomessa. En minä vaan ole ikinä eläissäni tarvinnut tietoa siitä, miksi tulivuori purkautuu, minkä nimisiä ovat Afrikan pääkaupungit, mikä on maan suurin järvi tai kuinka lasketaan muuttujien x, a ja b arvoja jossain monimutkaisissa laskutoimituksissa. Mutta kaiken tämän olen opiskellut ja se on muovannut minua ja tehnyt minusta sen, mitä tänään olen. En olisi tämä, joka olen, ilman tätä kaikkea. Kuulun kaikkein koulutetuimpaan ja yleissivistyneimpään eliittiin maailmassa. Miksi haluaisimme pois kouluruotsin suomenkielisiltä ja samalla tekisimme koulujärjestelmämme niin paljon köyhemmäksi? Eihän tässä ole järkeä. Ehkä Lappeenrannan Matti Meikäläinen ei koskaan tarvitse sanaakaan ruotsia elämässään, mutta jos hän on sitä koulussa lukenut, on hän saanut paljon enemmän kuin vain kyvyn lukea ja kirjoittaa ruotsia.

Joku viisas ihminen sanoi kerran, että tämän päivän maailmassa menestyvät ihmiset eivät ole menestyviä siksi, että heillä olisi jokin tietty valmius tai he olisivat jossain tosi hyviä. Menestyjiä ovat ne, joilla on kyky oppia, unohtaa ja oppia taas jotain.

Niillä suomenmaalaisilla, jotka eivät edes pysty oppimaan ruotsia, ei ole mitään mahdollisuuksia (chans) tämän päivän maailmassa. Emmekö voisi keskittyä oppimiseen tämän "kukaan ei tarvitse ruotsia nykyisin" sijaan?

http://evaviktoriaekholm.blogspot.fi/20 ... skans.html
(blogin kirjoittaja odottaa lasta, niin ettei kannata nyt kommentoida ja hermostuttaa häntä)

Hyvä Luoja, mitä on tapahtunut ihmisten kyvylle ajatella!!!

Tai sitten tämän on tosi osuvaa huumoria siitä, minkälainen maailmankuva pakkoruotsin takana on. Ehkä tämä onkin sitä?

Jostain korkeammalta taholta tämä blogisti on muka saanut tiedon, että me emme välitä pätkääkään koulujen kieliopinnoista, kunhan yrittämme hävittää ruotsin kansalliskieliaseman ja tähän on syynä vain kielivapauden kannattajien muka merkilliset ja vanhentuneet asenteet ja näkemykset. Toimittaja sen paremmin kuin kansalainenkaan ei tee mitään luonnonmullistusten syillä, Afrikan tuntemuksella tai kyvyllä ymmärtää yksinkertaisiakaan matemaattisia malleja, joissa esiintyy jopa muuttujia. Tuollaista ei opiskella hyödyn vuoksi, vaan jotta ylipäätään opiskeltaisiin ja annettaisiin tämän jalon työn muovata minuutta. Ilman kouluruotsia koko koulu olisi köyhempi, sillä ruotsista saa niin paljjon enemmän (puuttuikohan tästä jokin sana, enemmän mitä)? Opiskelulla ei tavoitella mitään muuta kuin kykyä oppia, unohtaa ja oppia taas jotain. Jossei kykene oppimaan ruotsia, ei ole mitään mahdollisuuksia maailmassa. Sitä paitsi JOS tässä keskustelussa olisi kyse kouluaineesta, niin tottakai kyseenalaistettaisiin myös muut kouluaineet - kun kerran ei kyseenalaisteta, niin vihapuhettahan se pakon kritiikki on.

Tämän on pakko olla huumoria.

[NRR]

Myös Hesarissa kerrotaan nyt lehden saamasta palkinnosta:
http://www.hs.fi/kulttuuri/Anna-Lena+La ... 0555589663

[Eero Nevalainen]

as sanoa suoraan, ettei tässä ole kysymys sitä, mitä oppilaat lukevat tai eivät lue jollakin vuosikurssilla. Tässä on kysymys ruotsin asemasta Suomessa. Eivät aloitteen taustavoimat välitä siitä, oppivatko oppilaat ruotsia vai saksaa vai englantia ensin ja parhaiten, he haluavat saada kansalliskieliaseman pois ruotsilta Suomessa. Ja tämän takana taas on monia merkillisiä ja vanhentuneita näkemyksiä ja asenteita.

Tähän sisältyy niin paljon ongelmallista argumentaatiota että taas pistää hiljaiseksi, kunnes jaksan kirjoittaa jotain tähän liittyen...

Jos tässä olisi kyseessä kouluaine, niin silloin keskustellisimme kaikista muistakin kouluaineista Suomessa.

Ns. "pakkomatematiikka-argumentti". Kyllä, matematiikka on pakollista koska matematiikka on universaalia, hyvä blogisti. Eli tosin sanoen, koska koulussa on "yhtään mitään", niin koulussa "on oltava ruotsia". Ei kuulosta kovin fiksulta, eihän?

Jos tässä olisi kyseessä kouluaine, voisimme järkevästi keskustella siitä että mikä tämän kouluaineen hyöty opetussuunnitelmassa ylipäätään on. Ja se ainoa syy miksi se aine on siellä opetussuunnitelmassa tällä painolla, on ruotsin asema Suomessa, eikö vain? Eli tämän takia me kyseenalaistamme sitä sinun ainoaa perusteluasi.

Ainoat "asenteet" mitä minulla on tässä asiassa, jonka vuoksi muodostaisin näkemyksiäni väärin blogistin mielestä, ovat mm. että ruotsi ei ole äidinkieleni. Hän tietysti tahtoisi puuttua varmaan mielellään asiaan.

Mutta kaiken tämän olen opiskellut ja se on muovannut minua ja tehnyt minusta sen, mitä tänään olen.

No niin, nyt päästään tähän kuvioon. Minä olen se mikä olen ihan ilman ruotsia, ja tämä ajattelu on muokannut minusta sen mikä minä olen -- kriittisesti ajatteleva ihminen joka ei niele ihan mitä tahansa.

En olisi tämä, joka olen, ilman tätä kaikkea. Kuulun kaikkein koulutetuimpaan ja yleissivistyneimpään eliittiin maailmassa.

Kiitos samoin. En kuitenkaan halua antaa sinun määrittää tämän eliiitin ehdoksi ruotsin kielen taitoa, koska en koe sitä oleelliseksi, eikä se ole minulle periaatteellisesti tärkeä asia.

Ehkä Lappeenrannan Matti Meikäläinen ei koskaan tarvitse sanaakaan ruotsia elämässään, mutta jos hän on sitä koulussa lukenut, on hän saanut paljon enemmän kuin vain kyvyn lukea ja kirjoittaa ruotsia.

Olisiko hän ehkä saanut jotain muuta jos hän olisi lukenut ruotsin tilalla jotain muuta? Suhtaudutko muuten "Lappeenrannan Mattiin" ylimielisesti?

Niillä suomenmaalaisilla, jotka eivät edes pysty oppimaan ruotsia, ei ole mitään mahdollisuuksia (chans) tämän päivän maailmassa. Emmekö voisi keskittyä oppimiseen tämän "kukaan ei tarvitse ruotsia nykyisin" sijaan?

Onhan se tietysti mielenkiintoinen ajatus että pitääkö heikoimmat oppilaat laittaa opiskelemaan "edes" ruotsia. Itseäni silti ahdistaa enemmän lahjakkaimpien oppilaiden pakollisuus suuntautua ruotsiin/Ruotsiin ensisijaisesti.

Hyvä Luoja, mitä on tapahtunut ihmisten kyvylle ajatella!!!

Pelottava kuviohan tämä on.

[NRR]

Jos tässä olisi kyseessä kouluaine, niin silloin keskustellisimme kaikista muistakin kouluaineista Suomessa.

Ns. "pakkomatematiikka-argumentti". Kyllä, matematiikka on pakollista koska matematiikka on universaalia, hyvä blogisti. Eli tosin sanoen, koska koulussa on "yhtään mitään", niin koulussa "on oltava ruotsia". Ei kuulosta kovin fiksulta, eihän?

Tämä vanha "pakkomatematiikkaa"-virheargumentti elää ja voi hyvin. Toistihan opetusministerimme sen eduskunnassa keskusteltaessa kansalaisaloitteesta vapaan kielivalinnan puolesta. Hänellä taas oli "pakkokemiaa" kuten Li Anderssonilla aikanaan (kemiaa on muuten puolitoista vuotta yläasteella ja yksi peruskurssi lukiossa sisältäen atomien rakenteen ja yleistietoa kemikaaleista, joita jokaisen keittiö, siivouskomero ja lääke/viinakaappi jne. on täynnä).

Jos tässä olisi kyseessä kouluaine, voisimme järkevästi keskustella siitä että mikä tämän kouluaineen hyöty opetussuunnitelmassa ylipäätään on. Ja se ainoa syy miksi se aine on siellä opetussuunnitelmassa tällä painolla, on ruotsin asema Suomessa, eikö vain? Eli tämän takia me kyseenalaistamme sitä sinun ainoaa perusteluasi.

Tosiaan, jos opetussuunnitelmaan olisi pujahtanut vaikkapa urdu, siitä voitaisiin keskustella ilman että samalla täytyisi kyseenalaistaa matematiikan tai kemian osuudet opetussuunnitelmassa.

Siksi emme ole saaneet vuosien tivaamisella perusteita pakkoruotsille, koska ainoa peruste on se, että "ruotsi on toinen kansalliskielemme". Kaikki muu puolustelu on ollut, kuten moneen kertaan on todettu, selittelyä, jolla voisi markkinoida minkä tahansa vapaaehtoisen kielen valintaa: mahdollisuus siirtyä kielialueen X työmarkkinoille, mahdollisuus nauttia kielialueen X kulttuurista, mahdollisuus liittää kieli X omaan identiteettiin, mahdollisuus palvella kielellä X, mahdollisuus kielialueen X poikaystäviin,...

Kiitos EN, en ole oikeastaan tajunnut tätä ajatusta näin selkeästi aiemmin:

- pakkoruotsi = Suomen kansalliskielenä ruotsi = ruotsin asema Suomessa = ruotsinkielisten oikeus elää turvallisesti Suomessa

Jos kritisoi yhtä näistä, pakkoruotsia, kritisoi kaikkea ja erityisesti ruotsinkielisten oikeutta elää. Siksi meidän lapsillamme ei voi olla kielellisiä oikeuksia, koska ne riistäisivät kansalaisoikeudet ruotsinkielisiltä. Siksi ei myöskään ole tarpeen kuunnella niitä ongelmia, joita pakkoruotsi aiheuttaa (kielivarannon kapeutuminen, oppilaiden omien intressien ohittaminen kieliopinnoissa, turhien kieliopintojen painottuminen kaikilla, tavallistenkin oppilaiden mutta erityisesti maahanmuuttajien ja erityisoppilaiden voimavarojen tuhlaaminen ja opintojen vaarantaminen...), ne voidaan aina asettaa naurunalaisiksi väittämällä, että ovatko suomalaislapset tyhmiä, kun eivät opi vaikka suomenruotsalaiset oppivat...

Ei ilmeisesti ole mitään, mitä voisi saavuttaa keskustelulla niin kauan kuin osa ihmisistä uskoo tämän yhtälön pitävän paikkaansa:

- pakkoruotsi = Suomen kansalliskielenä ruotsi = ruotsin asema Suomessa = ruotsinkielisten oikeus elää turvallisesti Suomessa

[Tapsa]

Mitään ratkaisevaa ei saavuteta keskustelemalla luutuneitten uskomusten omaksuneitten kanssa. Tarvitaan fyysistä ja sosiaalista esiintymistä yhdessä esiintyvien toisensa tuntevien elävien ihmisten toimesta. Vaikuttaminen tapahtuu henkilö henkilöltä - ei missään netissä - vaan yhdistyneitten aktiivien henkilöitten ottaessa paikan päällä yhteyttä vaativasti niihin, jotka istuvat päätöselimissä ja jotka ovat edustavinaan näitä tavallisia ihmisiä. On myös sanottava suoraan julki kaikenlaiset tuntemukset, häirittävä konsensusta, kieltäydyttävä yhteistyöstä epärehellisten edustajien kanssa ja hyväksi. Siinä tarvitaan sellaistakin, että saatetaan häpeään pakottamispoliitikot ja vastaavien instituutioitten kellokkaat.

Me keskustellaan ja ne käyvät kielisotaa, ei ainoastaan meitä vaan laajoja kansankerroksia vastaan. Onhan meillä suurella vaivalla aikaansaatu legitiimi kansalaisaloite. Mutta sekin on vain yksi suuri keskustelupuheenvuoro. Siitä ei vielä ole aseeksi kielisotaa käyvää falangia vastaan. Me tarjoamme sivistyneesti pientä muutosta oppilaitosten ohjelmaan, mutta ne ryntäävät ilmavoimillaan pommitamaan koko kansaa pysymään paikallaan, jotta ei liikuttaisi eteenpäin.

[NRR]

Vaikuttaminen tapahtuu henkilö henkilöltä - ei missään netissä - vaan yhdistyneitten aktiivien henkilöitten ottaessa paikan päällä yhteyttä vaativasti niihin, jotka istuvat päätöselimissä ja jotka ovat edustavinaan näitä tavallisia ihmisiä.

Tuo on varmaan totta.

Mutta ns. tavallisista ihmisistä moni taas on ilahtunut löytäessään netistä tukea hiljaiselle kritiikilleen ja myös valmiiksi muotoiltuja argumentteja, tietoa muiden maiden käytännöistä sekä pohdittua puhetta kielivapauden tuomista muutoksista.

[NRR]

Pahinta on se, mitä tapahtuu kansakunnan sivistykselle, kun valtamedia ei ole kriittistä ja ajattelua herättelevää vaan päinvastoin, opettaa toistelemaan tyhjiä fraaseja, opettaa että kriittiset ajatukset ovat viha-ajatuksia.

Näin kirjoittaa nuori suomenruotsalainen viestinnän maisteriopintojaan päättelevä ja journalistin urasta unelmoiva nainen blogissaan, jonka nimenä on, että vain seeprat ovat mustavalkoisia:

HBL kirjoittaa tänään kuten kaikki muutkin mediat elisestä suomenkielisten oppilaiden ruotsinopintoja koskeneesta keskustelusta eduskunnassa. Tai pakkoruotsista kuten ryhmä kansalaisaloitteen takana mielellään sanoo.

Minusta on paras sanoa suoraan, ettei tässä ole kysymys sitä, mitä oppilaat lukevat tai eivät lue jollakin vuosikurssilla. Tässä on kysymys ruotsin asemasta Suomessa. Eivät aloitteen taustavoimat välitä siitä, oppivatko oppilaat ruotsia vai saksaa vai englantia ensin ja parhaiten, he haluavat saada kansalliskieliaseman pois ruotsilta Suomessa. Ja tämän takana taas on monia merkillisiä ja vanhentuneita näkemyksiä ja asenteita.

Jos tässä olisi kyseessä kouluaine, niin silloin keskustellisimme kaikista muistakin kouluaineista Suomessa. En minä vaan ole ikinä eläissäni tarvinnut tietoa siitä, miksi tulivuori purkautuu, minkä nimisiä ovat Afrikan pääkaupungit, mikä on maan suurin järvi tai kuinka lasketaan muuttujien x, a ja b arvoja jossain monimutkaisissa laskutoimituksissa. Mutta kaiken tämän olen opiskellut ja se on muovannut minua ja tehnyt minusta sen, mitä tänään olen. En olisi tämä, joka olen, ilman tätä kaikkea. Kuulun kaikkein koulutetuimpaan ja yleissivistyneimpään eliittiin maailmassa. Miksi haluaisimme pois kouluruotsin suomenkielisiltä ja samalla tekisimme koulujärjestelmämme niin paljon köyhemmäksi? Eihän tässä ole järkeä. Ehkä Lappeenrannan Matti Meikäläinen ei koskaan tarvitse sanaakaan ruotsia elämässään, mutta jos hän on sitä koulussa lukenut, on hän saanut paljon enemmän kuin vain kyvyn lukea ja kirjoittaa ruotsia.

Joku viisas ihminen sanoi kerran, että tämän päivän maailmassa menestyvät ihmiset eivät ole menestyviä siksi, että heillä olisi jokin tietty valmius tai he olisivat jossain tosi hyviä. Menestyjiä ovat ne, joilla on kyky oppia, unohtaa ja oppia taas jotain.

Niillä suomenmaalaisilla, jotka eivät edes pysty oppimaan ruotsia, ei ole mitään mahdollisuuksia (chans) tämän päivän maailmassa. Emmekö voisi keskittyä oppimiseen tämän "kukaan ei tarvitse ruotsia nykyisin" sijaan?

http://evaviktoriaekholm.blogspot.fi/20 ... skans.html
(blogin kirjoittaja odottaa lasta, niin ettei kannata nyt kommentoida ja hermostuttaa häntä)

Hyvä Luoja, mitä on tapahtunut ihmisten kyvylle ajatella!!!

Tai sitten tämän on tosi osuvaa huumoria siitä, minkälainen maailmankuva pakkoruotsin takana on. Ehkä tämä onkin sitä?

Jostain korkeammalta taholta tämä blogisti on muka saanut tiedon, että me emme välitä pätkääkään koulujen kieliopinnoista, kunhan yrittämme hävittää ruotsin kansalliskieliaseman ja tähän on syynä vain kielivapauden kannattajien muka merkilliset ja vanhentuneet asenteet ja näkemykset. Toimittaja sen paremmin kuin kansalainenkaan ei tee mitään luonnonmullistusten syillä, Afrikan tuntemuksella tai kyvyllä ymmärtää yksinkertaisiakaan matemaattisia malleja, joissa esiintyy jopa muuttujia. Tuollaista ei opiskella hyödyn vuoksi, vaan jotta ylipäätään opiskeltaisiin ja annettaisiin tämän jalon työn muovata minuutta. Ilman kouluruotsia koko koulu olisi köyhempi, sillä ruotsista saa niin paljjon enemmän (puuttuikohan tästä jokin sana, enemmän mitä)? Opiskelulla ei tavoitella mitään muuta kuin kykyä oppia, unohtaa ja oppia taas jotain. Jossei kykene oppimaan ruotsia, ei ole mitään mahdollisuuksia maailmassa. Sitä paitsi JOS tässä keskustelussa olisi kyse kouluaineesta, niin tottakai kyseenalaistettaisiin myös muut kouluaineet - kun kerran ei kyseenalaisteta, niin vihapuhettahan se pakon kritiikki on.

Tämän on pakko olla huumoria.

Kirjottajaa on naurattanut toiveeni, ettei hänen raskauttaan häirittäisi kärjekkäillä kommenteilla.
Toivon silti, että noudatetaan erityistä huomaavaisuutta mahdollisessa palautteessa.

Blogissaan hän on palannut aiheeseen monin mielenkiintoisin ajatuksin, joista näen paremmin, mikä railo on suomenruotsalaisen (finländsk) ja suomalaisen (finsk) maailman välillä:

"Kieltäydyn ymmärtämästä, miten se että suomenkieliset oppivat ruotsia koulussa olisi jotenkin pois heiltä, asuivat he sitten Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella, Helsingissä tai Tammisaaressa. Jokainen kieli on rikkaus yksilölle ja yheisölle ja tällä maalla nyt on ja tulee olemaan kaksi kansalliskieltä. Ja kyllä, uskon kivenkovaan, että [pakko]kouluruotsi ja ruotsin asema tässä maassa ovat yhteensidottuja. Nämä eivät ole kaksi eri keskustelua.

("Jag vägrar ändå se hur det att finskspråkiga lär sig svenska i skolan på något vis är bort från dem, om de så bor i Villmanstrand, Uleåborg, Tammerfors, Helsingfors eller Ekenäs. Varje språk är en rikedom för individen och för kollektivet och det här landet har och ska ha två nationalspråk. Och jo, jag tror stenhårt att skolsvenskan och svenskans ställning i det här landet hänger samman. Det är inte två skilda diskussioner.")
http://evaviktoriaekholm.blogspot.fi/20 ... atter.html

Mitä voivat muut tehdä, jos joku ylpeänä ilmoittaa, että kieltäytyy ymmärtämästä eikä halua kuulla muiden (95%:n) kokemusta - ja sen sijaan haluaa muokata muiden maailmaa ja asettaa muiden lapsille kielitaitovaatimuksia omista tunnelmistaan käsin.

Seeprablogisti on osallistunut pohdintaan siitä, miten suomenruotsalaisen on vaikea tuntea olevansa kotonaan Suomessa:

"Tunnen oloni usein vieraaksi Suomessa. En oikein ole kotonani täällä. Niin kaiketi käy kun elää 90% elämästään eri kielellä kuin 90% väestöstä (otin luvut päästäni, en oikeastaan tiedä kuinka moni elää elämäänsä suomeksi). Usein olen näyttämättä sitä, että ruotsi on äidinkieleni. Haluan sulautua. Usch, ihan kamalaa jos ajattelee tarkemmin..."

("Jag känner mig ofta främmande i Finland. Som att jag inte riktigt hör hemma här. Det blir väl så när man lever 90 procent av sitt liv på ett annat språk än 90 procent av befolkningen gör (drog de siffrorna från huvudet, vet inte hur många i Finland som lever sitt liv på finska). Ofta undviker jag att låta det bli tydligt att jag har svenska som modersmål. Jag vill smälta in. Usch, det är så hemskt när man tänker på det... ")
http://evaviktoriaekholm.blogspot.fi/20 ... hemma.html

Nämä ajatukset saavat myötätukea toisesta suomenruotsalaisesta blogista, jossa kerrotaan, miten on vaikeaa elää ruotsinkielisenä Suomessa, kielivähemmistönä, miten jopa on helpompaa elää englanniksi Los Angelesissa, missä useimmat muutkin kuuluvat johonkin kielivähemmistöön:

"Minun on yhä vaikeampaa elää Suomessa ruotsinkielisenä. Ehkä eniten tämä johtuu siitä, että olen väsynyt elämään vähemmistössä kulttuurissa, joka tuntuu yhä vieraammalta."

("för mig känns det det allt svårare att som svenskspråkig leva i Finland. Mest beror det väl på att jag är trött på att leva som minoritet i en kultur som känns allt mer främmande.")
http://www.jeanetteohman.com/2014/05/fi ... r-jag.html
(tästä seurasi blogissa harvinaisen pitkä keskustelu)

Minulle ei vain kieli ole merkityksellinen vaan myös se, että suomalainen (finska) kulttuuri ei ole minun.

("För mig handlar inte enbart om språket, utan också om att den finska kulturen inte är min.")
http://www.jeanetteohman.com/2014/06/va ... ch-bo.html

[Tapsa]

Tuota roskaa ei voi kammeta sivuun, eikä päästä mihinkään vuoropuheluun tuollaisen käsityksen vallassa olevien kanssa.
Täytyykin ryhtyä kyseenalaistamaan koko sellainen järjestelmä, joka on tämän pakkokieliongelman aiheuttanut ja mitä nuo suru-surkimukset jankuttavat.

Me emme tarvitse mitään niin sanottua toista kansalliskieltä ollenkaan, vaan harrastakoot sitä ne, joille se jotakin merkitsee.

Jos et lopeta varpaillani seisomista, niin työnnänkin sinut kumoon kokonaan, enkä odota mitään vuoropuhelua sen takia.

[Eero Nevalainen]

Minulle ei vain kieli ole merkityksellinen vaan myös se, että suomalainen (finska) kulttuuri ei ole minun.

Mitenkähän tämä nyt pitäisi lukea... on se vaan jotenkin aika raskasta kuulla tätä kerta toisensa jälkeen että jotkut ihmiset ahdistuvat noin syvästi minun kulttuuristani ja olemassaolostani ja sitten sille pitäisi vielä tehdä jotain muuttamalla minua tai jälkikasvuani... ja tämä porukka ei tietenkään näe tässä mitään vikaa, kun se minäminäminä-ajatusmaailma on vaan niin vahva.

[JV Lehtonen]

minäminäminä-ajatusmaailma on vaan niin vahva.

Narsismi on tässä yhteydessä kulttuuriin kuuluva, ei geneettinen ominaisuus

Mutta pitäisikö minun suvaitsevana ihmisenä suvaita narsismia, jossa minä olen etnisyyteni takia narsistisen
minäkuvan, superegon, toteuttamisen väline - ja siitä juontuvan politiikan objekti ?

"Persoonallisuuden kolmas rakenne superego (yliminä) muotoutuu lapsen oppiessa kasvattajiltaan, millainen toiminta on hyväksyttävää. Lapsi siis sisäistää lähiympäristön normit, ja se vastaa osin omaatuntoa. Superegon muodostumiseen ja lujittumiseen vaikuttavat lapsen myöhemmätkin kokemukset, vaikkapa kouluajan samastumiset auktoriteetteihin."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylimin%C3%A4

[Eero Nevalainen]

Mutta pitäisikö minun suvaitsevana ihmisenä suvaita narsismia, jossa minä olen etnisyyteni takia narsistisen
minäkuvan, superegon, toteuttamisen väline - ja siitä juontuvan politiikan objekti ?

Hys. Ei sinulla ole etnisyyttä, siitä tulee natsittelua. Jan-Erikillä on etnisyys, minkä takia sorsimme häntä.

[JV Lehtonen]

Mutta pitäisikö minun suvaitsevana ihmisenä suvaita narsismia, jossa minä olen etnisyyteni takia narsistisen
minäkuvan, superegon, toteuttamisen väline - ja siitä juontuvan politiikan objekti ?

Hys. Ei sinulla ole etnisyyttä, siitä tulee natsittelua. Jan-Erikillä on etnisyys, minkä takia sorsimme häntä.

Aivan. Kaikilla muilla on etnisyys, paitsi suomenkielisellä enemmistöllä-

Maahanmuuttajia opastetaan näin:

Suomea TAI ruotsia kannattaa usein opiskella,
vaikka et aikoisi asua maassa pitkään. Vaikka englantia osataankin Suomessa yleensä melko hyvin,
on suomen TAI ruotsin kielen osaamisesta sinulle kuitenkin paljon hyötyä.

Kun mietit, kannattaako sinun opiskella suomea VAI ruotsia, ota huomioon, kumpaa kieltä puhutaan asuinpaikallasi ja lähiympäristössäsi.

http://www.infopankki.fi/fi/elama-suome ... ai-ruotsia

Miksi suomenkieliset eivät voi valita JOKO-TAI, vaan lähtökohta on SEKÄ-ETTÄ ?

Vastaus: suomenkielisillä ei ole omaa etnisyyttä, vaan jokainen on "homo tvåspråkigus"- identiteettipolitiikan kohde!
Mikä muu kansa sallii itseään kohdeltavan näin ?