Kielipolitiikassa on tapahtunut paljon 2000-luvun aikana. On otettu käyttöön vanhanaikaisia ajatusrakennelmia ilmentävä kielilaki ja toisaalta yo-ruotsi on muutettu valinnaiseksi aineeksi yo-kirjoituksissa. Nettiyhteyksien myötä keskustelu kielipolitiikasta on monipuolistunut ja lisääntynyt.

Tällä hetkellä keskustelu pyörii tuntikehystyöryhmän ympärillä. Kysymys on pakkoruotsituntien määrästä peruskouluissa. Olisiko nyt aika poistaa pakkoruotsi kokonaan peruskouluista tai ainakin vähentää pakkoruotsituntien määrää nykyisestään?

Ruotsinkielisiä löytyy hyvin kapealta alueelta Suomen länsirannikolla. Sen sijaan muunkielisten osuus maahanmuuton seurauksena on lisääntynyt räjähdysmäisesti varsinkin suuremmissa kaupungeissa. Venäjänkielisten määrä on kasvanut jo noin yhteen prosentiin. Venäjänkieliset muodostavat
huomattavan suuren kielivähemmistön useissa Itä-Suomen kunnissa.

Suomi on monikielistynyt. Suomen kielen asema maan pääkielenä korostuu entistä enemmän erilaisten kieliryhmien yhteisenä kielenä. Samalla EU-jäsenyys ja globaalin maailman haasteet asettavat uusia vaatimuksia kielitaidoille. Pakkoruotsin tarve on huvennut olemattomaksi.

Kaikki nämä asiat - monikielistyminen, EU:n vaikutus, globaalisuus - yhdessä ovat vaikuttamassa kielipolitiikan ratkaisuihin. Toisaalta vanhakantaiset lait ja termit istuvat tiukasti suomalaisten poliitikkojen mielissä. Puheet "kaksikielisyydestä" ovat jähmettäneet monen poliitikon ajatukset kielipoliittiseen umpioon, josta on vaikea murtautua ulos.

Todellisuus on kuitenkin jo jotain ihan muuta kuin mitä vanhakantaiset termit ilmaisevat. Olemmeko jo lähellä käännekohtaa, jossa aletaan toimimaan todellisuuden kielivaatimusten mukaisesti?

Luulen, että se, miten hyvin asia saadaan seuraavissa eduskuntavaaleissa esille, ratkaisee paljon. Yhdistyksellämme voi olla siinä hyvinkin tärkeä rooli.

Kansalaiset ovat jo luopuneet pakollisesta ruotsista, mutta miten kauan kuluu päättäjiltä?

Kainuun sanomat 20.2.
Seppo Turunen

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) kuuluu ehdottaneen, että Suomen peruskouluissa opetettaisiin ruotsin kieltä jo viidenneltä luokalta lähtien. Jos lapset alkavat opiskella kieliä pari vuotta myöhemmin, ne jäävät oppimatta, perustelu kuuluu.

Opetusministerin ehdotus on järjetön. Valtaosa Suomen kansasta on sitä mieltä, että nykyisestäkin pakkoruotsista olisi syytä luopua.

Mutta vaikka ehdotus on järjetön, todellisuudessa voi silti hyvinkin käydä niin, että Virkkusen ehdotus otetaan todesta ja toteutetaan. Kukapa täällä uskaltaisi kiistää niinkin tärkeää kansallista kulttuuripiirrettä kuin 1809 Suomesta luopumaan joutuneen valtiaskansan kielen pakko-oppia, eivät ainakaan Suomen kansanedustajat.

Avoimen keskustelun puute on suurin ongelma. Maakuntalehdet ovat lähteneet ottamaan kantaa, mutta valtamedia vaikenee ja nettipalstat kuohuvat.

Tilanne kärjistyy: Asetelma tulee olemaan ruotsin kieli vastaan kaikki muut,
ruotsinkieliset 5 % vastaan kaikki muut eli 95 %...

Tuntijakotyöryhmän jäsen Vahasalo (kok) kommentoi blogissaan:

Tuntijakotyöryhmässä tästäkin aiheesta on keskustelu ja loppusuoraa kohti panokset koventuvat. Tässä vaiheessa minusta on kuitenkin poliittiista realismia todeta, että pakollisuus säilyy.

Ensinnäkin, perustuslaissa --- Vaikka tässä määritellään keinojen sijasta lopputulos, kytkentä on niin vahva, että asia kuuluu pelkän työryhmä/ministeriön sijasta eduskunnalle.

Toiseksi en edelleenkään kannata sitä käytännön seurausta, että johtavat virat todellisuudessa varattaisiin vain kaksikielisille suomenruotsalaisille ---

Kolmanneksi kaikki ymmärtänevät hallituskokoonpanoon liittyvän reaalipolitiikan.

Tässä on vielä käymättä läpi paljon argumentteja molempiin suuntiin. Tulevaisuudessa on syytä käydä laajempaa keskustelua kielipolitiikasta, sen todellisista kustannuksista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Saatan itsekin avata sitä ---"

Eli mitään ei tapahdu vuosiin.

Perustuslakia käytetään tekosyynä ja vapaaehtoisen ruotsin väitetään vaativan perustuslakimuutosta.

Ilman perustuslakimuutosta ei myöskään voida luopua virkamiesruotsista, minkä vuoksi ei voida luopua pakkoruotsista, jotteivät virat jäisi vain ruotsinkielisille.

Eli mitään ei tapahdu vuosiin. Syntyisikö edes sitä julkista keskustelua?

Kielipolitiikassa voi tapahtua mitä tahansa - hyvin nopeasti. Tästä selvänä osoituksena on yo-ruotsin muuttaminen valinnaiseksi aineeksi yo-kirjoituksissa. Lukiolaisten Liitto järjesti näyttävät mielenosoitukset ja yo-ruotsi käsiteltiin sekä hallituksessa että eduskunnassa pikavauhtia. Yo-ruotsin muuttaminen valinnaiseksi aineeksi tapahtui siis parissa kuukaudessa.

Koulujen pakkoruotsi voidaan aivan samoin lakkauttaa ihan milloin tahansa. Tuntijakotyöryhmän päätöksillä ei itse asiassa ole kovinkaan suurta merkitystä puoleen eikä toiseen.

Samoin virkamiesten pakkoruotsi voidaan poistaa milloin tahansa. Ns."ruotsinkielisten" "palveleminen" voidaan kielilain hengessä järjestää aivan hyvin tulkkipalvelujen avulla.

Perustuslaki ei millään muotoa ole este koulujen pakkoruotsin tai virkamiesten pakkoruotsin poistamiselle.

Tuntijakotyöryhmä ei pysty poistamaan ruotsin pakollisuutta,
vaan siihen tarvitaan eduskunta, joka muuttaa perusopetuslakia.
Ryhmä voi kuitenkin antaa vahvan signaalin siitä, että ruotsin
asema pitää järkiperäistää.. ja ruotsin aseman järkiperäistäminen
vaatii toisen kotimaisen kielen aseman
uudelleenarviointia perusopetuksessa.
Mitään perustuslain muutosta tuohon perusopetuslain
muutokseen ei tarvita, jos muutos poistaa sekä
pakkoruotsin että ruotsinkielisten pakollisen suomen
eli siis lakitekstissä olevan "toisen kotimaisen kielen".
Totta kai Folktingetin Sasin johdolla
perustuslakivaliokunta sorvaa sellaisen muotoilun,
että poistamisella saattaa olla
seurauksia, jos ja jos ja jos,
jotka vaikuttavat ruotsinkielisen väestön asemaan..
Samanlaista retoriikkaa harjoitettiin jo yo-uusituksen
yhteydessä..
Kyseessä onkin tyypillinen poliittinen teatteri:

Ensin tehdään päätös, ja vasta sen jälkeen aletaan keksiä
mitä älyvapaimpia perusteluja ja toivotaan, että joku
vielä uskoisi ne..

Nuo huippuvirat ovat jo nyt, pakkoruotsista huolimatta, hyvin miehitetyt ruotsinkielisillä. Muuten, mitä Vahasalolla on ruotsinkielisiä vastaan ?
Jos he kerran hoitavat hommat hyvin myös suomeksi, sama kai se on..
Aika ontto "perustelu" pakkoruotsille.
Kannattaisi myös miettiä, mitkä virat aidosti vaativat ruotsin kielen osaamista.
Eiväthän ministeritkään puhu ruotsia, joten on aika outoa,
että virkamiesten sitten pitää lain mukaan puhua sujuvaa ruotsia..
Käännekohdassa olemme ennen kaikkea henkisesti:
Laki voi olla mikä tahansa, mutta kansa ei tahdo..
Vielä joki aika sitten "olemme kaksikielinen maa" upposi massoihin..
Ainoastaan "kiltit tyttöoppilaat" ovat RKP:n toivo,
hehän myöntyvät mihin tahansa,
koska ovat niin kilttejä..

dejavu: "--- huippuvirat ovat jo nyt, pakkoruotsista huolimatta, hyvin miehitetyt ruotsinkielisillä. Muuten, mitä Vahasalolla on ruotsinkielisiä vastaan ?
Jos he kerran hoitavat hommat hyvin myös suomeksi, sama kai se on..
Aika ontto "perustelu" pakkoruotsille. --- Ainoastaan "kiltit tyttöoppilaat" ovat RKP:n toivo, hehän myöntyvät mihin tahansa, koska ovat niin kilttejä.."

Tuo, että "suomenkielisiä täytyy puolustaa asettamalla heille pakkoruotsi" on hyvin käytetty argumentti esim. HBL:n keskusteluissa. Joko näin, että suomalaisillakin on sitten mahdollisuus saada kunnon töitä ja hyviä virkoja, kun ovat ruotsinsa lukeneet, tai sitten niin, että koska suomenkieliset vanhemmat eivät ole riittävän järkeviä valitakseen lapselleen ruotsia, jonkun toisen on tehtävä se vanhempien puolesta ja näin lapsille voidaan mahdollistaa menestys, osallisuus kulttuuriin jne.

Tyttöjen kiltteys vaatisi oman keskustelunsa. Tytöt näyttävät suhtautuvan keskimäärin kaikkeen kieltenopetukseen myönteisesti. Tytöillä on usein myös äiti, joka on ihan tyytyväinen pohjoismaiseen kulttuuriantiin. Tyttöjä ei siis pidä moittia siitä myönteisyydestä, joka heillä on kaikkia kulttuureja ja kieliä kohtaan. Heidät on helppo saada kiinnostumaan lähes mistä vain - kunhan se ei ole tekniikkaa...

dejavu:
"Käännekohdassa olemme ennen kaikkea henkisesti:
Vielä joki aika sitten "olemme kaksikielinen maa" upposi massoihin.."

Olemme selvästi henkisesti käännekohdassa. Suomenkieliset ovat henkisesti valmiita muutokseen eli pakkoruotsituksen lopettamiseen.

Sees, kiltit tytöt on mahdollista saada myötäilemään ihan mitä tahansa... sitten niistä tulee aikuisia vihreitä naisia joiden ajatusmaailma ja sen perusteet saa nörttimiehen kilahtamaan

Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n, koulutusjohtajan Markku Koposen kannanotto pakkoruotsin poistamisen puolesta enteilee aika tuntuvaa muutosta kielipoliittisessa ilmapiirissä.
www.ek.fi/www/fi/index.php?we_objectID=11011

Ainakin se vahvistaa pakkoruotsin korostetun poliittisuuden:
siis poliittinen oppiaine - diktatuurien tapaan.
"Poliittinen ruotsi" olisi hyvä nimi,
kieliopintoihin poliittinen
aine ei tietenkään oikeasti kuuluisi..
Käännekohtaa jarruttaa se, että poliitikkojen on vaikeaa säilyttää kasvonsa-
ovathan he ajaneet pakollista ruotsia 40 vuoden ajan..ja kansa vastustanut
samaiset 40 vuotta--- eikä itse kieltä osata 40 vuoden pakkosyötön jälkeenkään..
eivät edes useimmat poliitikot... sinänsä huvittava tilanne..

Kansanedustaja Jari Larikka (kok) sanoo pakkoruotsin olevan pakkopullaa.
www.yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/03 ... 49217.html

Kunnallispoliitikko Vaasasta, demari Arttu Uhlgren kirjoitti Pohjalaisessa Suomen muuttumisesta yksikieliseksi, suomenkieliseksi maaksi. Lipponen yritti jyrätä Uhlgrenin mielipiteet seuraavan päivän Pohjalaisessa nimittämällä suomalaisia "itäruotsalaisiksi". SDP:n sisällä taitaa olla alkamassa kova kädenvääntö pakkoruotsista.

Arttu Uhlgrenin kirjoitus: http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=494278