Sivu 1/2

Viisi vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi

Lähetetty: 10.01.2018 05:46
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Vuosikymmenien mittaan vinoutunut kielipolitiikka on vinouttanut myös kielikoulutuspolitiikan.

Kaikki perinteiset puolueet ovat vuorollaan olleet RKPn kanssa vinouttamassa kielipolitiikkaa, mikä on aiheuttanut myös kielikoulutuksen vinoutumisen.

Vuosikymmenien ajan edenneen kielipoliittisen vinoutuman oikaisemiseen menee vuosikymmeniä.

Tähän asti vinoutumaa ei ole haluttu oikaista, vaan pikemminkin vinouttaa lisää.

Elävä elämä sen sijaan menee täysin päinvastaiseen suuntaan.

Tosiasiallisen tilanteen ja politiikan ristiriita syvenee, jolloin jossain vaiheessa tapahtuu totaalinen repeäminen, politiikan on taivuttava.

Keinotekoinen kaksikielisyys ei ole mikään rikkaus, mutta vastauksena kaikkeen kritiikkiin "kaksikielisyyden rikkaus" on tehokas keino lopettaa vinoutumaa koskeva keskustelu.

Vinoutumat on oikaistava, ruotsin kielen asema järkeistettävä vastaamaan ruotsinkielisten väestöosuutta, alle 5 %.

Valmistelemme viittä vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi.
Vaihtoehdot julkaistaan kevään kuluessa.

Re: Viisi vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi

Lähetetty: 10.01.2018 06:20
Kirjoittaja NRR
Uusi kielipolitiikka kirjoitti:ruotsin kielen asema järkeistettävä vastaamaan ruotsinkielisten väestöosuutta, alle 5 %.

Valmistelemme viittä vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi.
Vaihtoehdot julkaistaan kevään kuluessa.
Kiitos!

Pahin RKP/folktinget-vedätys tapahtui ruotsin varhaistamisella alakouluun. Siirtämällä yleisimmän ruotsin eli B1-ruotsin alakouluihin, päättäjät (käytännössä Kataisen hallitus suljettujen ovien takana juhannuksena 2012) varmistivat, ettei useimmissa pienissä alakouluissa ole mahdollisuutta tarjota vaihtoehtoja, kolme kieltä alakoulussa (nyt englanti, ruotsi ja valinnainen A2) on jo resurssien ylärajalla.

Me kirjoitimme tästä. Moni kirjoitti tästä. Se establishment, josta opetusneuvokset kirjoittivat, ettei siellä voi edes tuoda näkyviin pakkoruotsin kritiikkiä, kulki täysin pakkoruotsin vankina. Tulos tärväsi suomenkielisten koulujen opetuksen pahasti. B-kielet kuuluvat yläkouluun. Vain siellä on mahdollisuus tarjota esim. kolmea B-kieltä.

Mutta siis riittää, että pääministeri on RKP/folktinget-verkoston taskussa.

Re: Viisi vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi

Lähetetty: 10.01.2018 22:24
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Rkpn älykkö Torvalds taantui äskeisessä vaalitentissä pakkoruotsin osalta
" kulttuurisesti jälkeenjääneeksi",
ominaisuus, josta hän samassa tentissä moitti muita poliitikkoja.
Provokatiiviset kannanotot nostavat Torvaldsia otsikoihin silloin tällöin. Seitsemän vuotta sitten hän kirjoitti Hufvudstadsbladetiin kolumnin, jossa hän antoi ymmärtää, ettei pakkoruotsista kannata pitää kiinni. Torvalds ei ollut idean isä, mutta hänen puheenvuoronsa nostatti kohun: Tätäkö RKP tahtoo?



"Kulttuurinen jälkeenjääneisyys" on sosiologinen käsite, joka tarkoittaa poliittisessa kontekstissa poliittisen eliitin juuttumista menneisyyteen..

Torvalds itsekin jumittui paineen alla menneisyyteen... kielipolitiikan liberalisointi jäi pahasti kesken.

https://yle.fi/uutiset/3-9952354

Kulturell efterblivenhet"

Kulttuurinen jälkeenjääneisyys, kulttuurinen viivästymä, viive taitaa olla tärkein selitys poliittisen eliitin kyvyttömyydelle uudistaa kielipolitiikkaa, vaikka uudistuksella on todellinen tarve.
Ollaan juututtu menneisyyteen..

20 vuoden päästä yksikielisesti ruotsinkielisten osuus väestöstä on enää vajaa 2%, kun jo nyt suurin osa ruotsinkielisten koulujen oppilaista on täysin kaksikielisiä...

Toivotonta on puhua Suomesta kaksikielisenä maana.

Vinoutumat on oikaistava, ruotsin kielen asema järkeistettävä vastaamaan ruotsinkielisten väestöosuutta, alle 2 %

Re: Viisi vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi

Lähetetty: 13.01.2018 07:16
Kirjoittaja NRR
Uusi kielipolitiikka kirjoitti:Ollaan juututtu menneisyyteen..

20 vuoden päästä yksikielisesti ruotsinkielisten osuus väestöstä on enää vajaa 2%, kun jo nyt suurin osa ruotsinkielisten koulujen oppilaista on täysin kaksikielisiä...

Toivotonta on puhua Suomesta kaksikielisenä maana.
Vinoutumat on oikaistava, ruotsin kielen asema järkeistettävä vastaamaan ruotsinkielisten väestöosuutta, alle 2 %
Jo nyt ruotsinkielisten osuus mannermaalla on alle viisi prosenttia (< 5%) ja heistä valtaosa puhuu hyvää suomea, jopa puhuu suomea toisen vanhempansa kanssa. Vaikka ruotsinkielisten määrä tuplaantuisi, mistään todellisesta kaksikielisyydestä ei voida puhua, saatika kun ruotsinkielisten määrä puolittuu nyt koulunsa aloittavien valmistumiseen mennessä.

Jos tästä hiukankin puhuttaisiin, kaksikielisyyden järjettömyys olisi heti myönnettävä. Mutta se tabu. "Ruotsin kielen asemaa ei saa heikentyä", vaikka kyse on olemattomasta vähemmistöstä. Valhekaksikielisyyttä, sitä tämä on.

Mutta miksi nämä viisi vaihtoehtoista, realismiin pyrkivää mallia ovat vielä salaisia? Mikä estää nostamasta ne jo nyt esille?

Re: Viisi vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi

Lähetetty: 14.01.2018 19:55
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Mutta miksi nämä viisi vaihtoehtoista, realismiin pyrkivää mallia ovat vielä salaisia? Mikä estää nostamasta ne jo nyt esille?
Toivoton itsekritiikki, kun "meidän bändi haluaa hioa ja viilata nää biisit yhä paremmiks ja paremmiks"
päätettiin syksyllä ruveta äänittelemään ja ruvettiin kasvattamaan studiopartoja ja sitten se vaan venyi ja venyi. En osannut oikeen päättää, että mitä helvettiä oikeen levyn kitarasoundeille teen. Tuli päättämätön olo siinä. Jotenkin siinä meni kitarasoundia hakiessa sillai huomattava aika. Voin ihan allekirjoittaa sen, että ei se ihme ole, jos välillä on jollakin ollut sellainen olo, että en ole koko aikaa tiennyt, mitä olen tekemässä. Kyllä mä olin taas ennalta päättänyt, että yritän tehdä mahdollisimman hyviä biisejä levylle ja kohtuu hyvin siinä onnistuinkin. Levyllä on minusta hyviä biisejä ja hyviä kitarasoundeja. Tässä vaan tapahtu sama juttu kuin mitä Imperiumin vastaiskussa eli tämän miksaukseen pääsi sellainen hosuminen mukaan. Mä oon aina tykännyt, että bändi kuulostaa levyllä hyvältä, mutta se laulu ja virveli on vähän niin kuin omalta planeetaltaan ja sen takia miksaus ei ole niin ehyt.

Re: Viisi vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi

Lähetetty: 15.01.2018 07:12
Kirjoittaja NRR
Ok. Mutta mitä jos ottaisitte malliksi jonkun livebändin, niin kuin vaikka Popeda ;)

"Reiska laittaa soimaan vielä yhden laulun
Ja itkee sitten yhden kyyneleen.
Se laulu kertoi meistä,
Onnen enkeleistä,
Jotka Pohjantähden alla asustaa."

Re: Viisi vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi

Lähetetty: 17.01.2018 17:53
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Vaihtoehtoja on oikeastaan kuusi.
Ensimmäinen vaihtoehto olisi nykyjärjestelmän kehittäminen, toteutettuna sen alkuperäisen idean eli

"kansalliskieli oikeutena"

mukaisesti.

Nykyinen tulkinta on vääristänyt kansalliskielet kansalaisen velvollisuudeksi, vaikka alkuperäinen idea oli
kansalliskieli kansalaisen oikeutena.

Nykyinen tulkinta on täysin nyrjähtänyt, mutta silti valtavirtaa poliittisessa eliitissä.

Milloin tämä nykyinen, harhainen tulkinta on päässyt syntymään ?

Milloin ruotsinkielisen oikeus nyrjähti jokaisen suomenkielisen velvollisuudeksi??

Tällaista asetelmaa ei ollut perustuslain kielipykälän säätämisen yhteydessä sata vuotta sitten, vaan harhaoppi on kehitetty myöhemmin.

Juuri tämän harhaopin takia nykyinen järjestelmä on ajautunut kriisiin. Asetelma on kestämätön.
Vuosina 1917–1922 käytiin valtaisa kamppailu kielikysymyksen ratkaisemiseksi Suomen nuoressa valtiossa. Yhtenä vaihtoehtona puskettiin eteenpäin mallia, jossa ruotsinkielisille olisi annettu itsehallinto muodostamalla ruotsinkieliset Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Vaasan läänit. Lääninrajat noudattaisivat kielirajaa.

Keväällä 1918 marssi 110 722 ruotsinkielistä vaaliuurnille äänestämään ensimmäisiä suomenruotsalaisia kansankäräjiä (Svenska Finlands folkting), joka oli tuolloin yksi itsehallinnon ilmentymä. Itsehallintoajatuksesta kuitenkin luovuttiin vuoden 1919 hallitusmuodon yhteydessä, kun suomi ja ruotsi julistettiin kansalliskieliksi.

Ruotsinkieliset saivat kuitenkin kulttuuriautonomian koulutuksessa, kun valtioneuvosto 17.11.1919 päätti osastosta, joka käsittelisi ruotsinkielisiä koulukysymyksiä. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon perustettiin 1923 ruotsinkielinen Porvoon hiippakunta, jota koskeva suunnitelma oli ollut osa itsehallintoajatusta.
Maakuntauudistuksessa tarvitaan kieliryhmien yhteistyötä. Vähemmistön on voitava luottaa siihen, että enemmistö pitää heidän asioitaan tärkeinä. Enemmistön on luotettava siihen, että vähemmistö on omien asioidensa asiantuntija. Ja ennen kaikkea, tulevassa maakuntauudistuksessa on kaikki mahdollisuudet luoda jotain uutta ja innovatiivista aidon kaksikielisyyden säilyttämiseksi. Haastan teidät siihen.

Corinna Tammenmaa
kieliasiainneuvos
oikeusministeriö
Ongelma ratkeaa,kun tunnustamme tosiasiat ja luovumme utopistisesta kaksikielisyysideologiasta ja alamme kehittää ratkaisuja kielellisten oikeuksien turvaamiseksi vähemmistöpolitiikan keinoin.

Kaksikielisyysideologiahan syntyi nykymuodossaan vasta 1980- luvulla. Sen jälkeen harhaoppi on vain syventynyt ja paradoksit seuraavat toisiaan!

Re: Viisi vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi

Lähetetty: 17.01.2018 21:56
Kirjoittaja NRR
Uusi kielipolitiikka kirjoitti:Vaihtoehtoja on oikeastaan kuusi.
Ensimmäinen vaihtoehto olisi nykyjärjestelmän kehittäminen, toteutettuna sen alkuperäisen idean eli

"kansalliskieli oikeutena"

mukaisesti.

Nykyinen tulkinta on vääristänyt kansalliskielet kansalaisen velvollisuudeksi --- Ongelma ratkeaa,kun tunnustamme tosiasiat ja luovumme utopistisesta kaksikielisyysideologiasta ja alamme kehittää ratkaisuja kielellisten oikeuksien turvaamiseksi vähemmistöpolitiikan keinoin.

Kaksikielisyysideologiahan syntyi nykymuodossaan vasta 1980- luvulla. Sen jälkeen harhaoppi on vain syventynyt ja paradoksit seuraavat toisiaan!
Kaksikielisyysideologia on luotu jälkikäteen.

Mielenkiintoista on se, että hetken puhalsivat lempeämmät tuulet ja Haatainen, joka nyt vannoo pakkoruotsin nimeen, ylpeästi esitteli kirjassaan, miten hän junaili pakkoruotsin pois ylioppilaskirjoituksista. Haluttiin vähentää kielipainotusta, lisätä matemaattisten aineiden kirjoittajia ja ennen kaikkea lyhentää opiskeluaikoja ja vähentää reppuja. Vielä 2010 näytti siltä, että kielivapaus on aivan ovella. Sitten kesällä Kokoomuksen puoluekokouksessa lähti liikkeelle lumipallo: Katainen marssi yli pakkoruotsin hylkäävän päätöksen. Seuraavana keväänä eduskuntaan valittiin vaalikoneiden mukaan pakkoruotsikriittinen eduskunta, mutta alkoivat ennen näkemättömät pakkoruotsitalkoot...

Tavoitteiden on täytynyt olla jo 60-luvulla nämä:
- ruotsinkielisten nuorten eteneminen omia väyliä pitkin ilman kilpailua on turvattava
- ruotsinkielisten ohituskaistat hallinnossa on turvattava (tuolloin yliopistollakaan ei vielä ollut joka alalla ruotsinopintoja)
- on luotava tarve ruotsinkielisille näennäiskieliasiantuntijoille eri tahoilla
- suomenkielisiä ilman ruotsia ei saa päästää menestymään akateemisilla aloilla

Jos ja kun tavoitteet olivat nuo, jo peruskoulun pakkoruotsia luotaessa pöytälaatikossa oli tutkinnonuudistus DDR:n tapaan eli pakolliset venäjän, eikun ruotsin opinnot kaikille yliopistossa. Ja kun nähtiin, että amk:t tarjoaisivat ruotsittomat oikopolut, niihin oli saatava vastaava ruotsipakko. Ja samalla jo ymmärrettiin, että pakot kyseenalaistetaan ellei tule kieli(taito)lakia, joka vaatisi jokaiselta virkamieheltä ruotsinopinnot.

Koko tämä jatkumo rakennettiin vastoin äänestäjien enemmistön tahtoa ja tarvetta. On siis ollut kaiken aikaa tarve ylläpitää vaalirahoituksella, folktinget-verkoston kautta ja ruotsinvihaajaleimalla pelotteella puoluejohdoissa pakkoruotsimyönteinen kanta. Samalla hallinnossa ovat edenneet ja toimineet vain saman liturgian hyväksyneet virkamiehet.

Liturgia, jolla näennäisesti perustellaan pakkoruotsia, on toissijainen.

Re: Viisi vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi

Lähetetty: 17.01.2018 22:10
Kirjoittaja NRR
Mitä tapahtui 2010, kun Katainen käveli yli puoluekokouksen pakkoruotsin poistoa vaativan kannan?

Ennen tuota vuotta kaikki näytti mahdolliselta. Haatainen, joka nyt vaatii pakkoa, oli opetusministerinä Vanhasen hallituksessa poistamassa ylioppilaskokeiden pakkoruotsia ja kirjoitti siitä kirjassaan ylpeästi. Yo-pakkoruotsi poistettiin, koska haluttiin vähentää tutkinnon kielipainotusta, lyhentää opintoaikoja ja vähentää reppuja sekä tehdä tilaa matemaattis-luonnontieteelliselle osaamiselle.

2010 alkoi muutos kulisseissa. 2011 Eduskuntavaaleissa vielä valittiin vaalikoneiden mukaan pakkoruotsikriittinen eduskunta, mutta folktinget oli jo vuotta aiemmin tilannut Ahtisaariryhmältä pakkoruotsia vahvistavan kielipoliittisen osion hallitusohjelmaan, jonka Katainen oitis nosti osaksi hallitusohjelmaansa. Ja sitä soittoa mentiin. Muutamassa vuodessa media lakkasi kirjoittamasta pakkoruotsista.

Re: Viisi vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi

Lähetetty: 02.02.2018 17:14
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Vaihtoehtoja on oikeastaan kuusi.
Ensimmäinen vaihtoehto olisi nykyjärjestelmän kehittäminen, toteutettuna sen alkuperäisen idean eli

"kansalliskieli oikeutena"

mukaisesti.

Nykyinen tulkinta on vääristänyt kansalliskielet kansalaisen velvollisuudeksi, vaikka alkuperäinen idea oli
kansalliskieli kansalaisen oikeutena.

Nykyinen tulkinta on täysin nyrjähtänyt, mutta silti valtavirtaa poliittisessa eliitissä.
Tässä viiden uuden vaihtoehdon työnimet..

1) Poissulkeva yksikielisyys
2) Osallistava pääkielimalli
3) Italialainen aluemalli
4) Maakuntamallit
5) Kanadan malli

Jaska näemmä on aloittanut maakuntamallista.
Samoin on tehnyt aiemmin Pasi Saukkonen.

Pitäisikö siis rajoittua maakuntamallien kehittämiseen ??

Ehkä.

Re: Viisi vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi

Lähetetty: 02.02.2018 17:38
Kirjoittaja NRR
Uusi kielipolitiikka kirjoitti: Tässä viiden uuden vaihtoehdon työnimet..

1) Poissulkeva yksikielisyys
2) Osallistava pääkielimalli
3) Italialainen aluemalli
4) Maakuntamallit
5) Kanadan malli

Jaska näemmä on aloittanut maakuntamallista.
Samoin on tehnyt aiemmin Pasi Saukkonen.

Pitäisikö siis rajoittua maakuntamallien kehittämiseen ??

Ehkä.
Ehkä ei.

Moni malli on kehittynyt aidosti kaksikielisen kansakunnann sisällä. Lisäksi usein maassa on ollut merkittäviä kieliä, joiden rinnakkaisuus ei ole syönyt muuta kielitaitoa. Ja maahanmuuttajien on odotettu toisessa polvessa siirtyvän pois kotikielistään.

Nyt meillä on todellisuudessa lähes yksikielinen maa.
Maan pääkieli on pieni ja harvinainen suomi.
Meillä on varakas kielivähemmistö, joka puhuu maailman mittakaavassa niin ikään pientä kieltä eli ruotsia.
Meillä on kielivähemmistöjä, jotka ovat menettämässä kielensä - saamet.
Meillä on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla viidennes tai jopa neljännes nuorista maahanmuuttajataustaisia ja heidän omat kielensä pyritään säilyttämään.
Meillä on tarvetta tekniikan, luonnontieteiden ja luovien alojen osaajista, joiden opiskelua kielipainotteisuus hankaloittaa.
Meillä kielipainotteinen koulu hankaloittaa erityisesti poikien ja nuorten miesten kouluttautumista.

Missä on lähdetty kehittämään mallia näissä oloissa?
Mikä malli vastaisi parhaiten oikeudenmukaista tilannetta?

Re: Viisi vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi

Lähetetty: 03.02.2018 10:35
Kirjoittaja NRR
Kielivapautta ei saavuteta, ellei merkittävä osa Kokoomuksen väkeä palaa kielivapauden taakse. Pitääkö liittyä Kokoomukseen?

Re: Viisi vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi

Lähetetty: 07.02.2018 07:37
Kirjoittaja NRR
Kokoomuksessa kielivapauden kannattajana profiloitunut ja HBL:n svenskätareksi ylentänyt Sanna Lauslahti pyytää eroa eduskunnasta ja siirtyy Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajaksi. Sote on vienyt monta kokoomusedustajaa huippulobbareiksi terveysalalla.

Keitä jää nyt kielivapauden kannattajiksi Kokoomuksen eduskuntaryhmään?

Re: Viisi vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi

Lähetetty: 07.02.2018 07:39
Kirjoittaja NRR
Onko osallistava pääkielimalli se Ruotsin malli?

Re: Viisi vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi

Lähetetty: 07.02.2018 12:50
Kirjoittaja SJONS
Kokoomuksen Kiuru ja Lauslahti ehdottivat kielikokeilua, mutta ovat olleet eduskunnassa nähdäkseni sen suhteen ihan hiljaa.

Sasi ja Vahasalo jäivät valitsematta eduskuntaan vastettuaan kansalaisaloitetta!

Kaikissa puolueissa selitykset riippuvat siitä keitä on kuulemassa, suomen- vai ruotsinkielisiä.