Nyt täytyy vaan hoitaa pois alta vanhat ongelmat kun uutta näkyy pukkaavan.Hanna Yrjänä forskar i segregationen i Finland och Sverige: ”Vi behöver erkänna att något gått fel”
Den skolsegregation som man ser i Sverige har nu också börjat visa sig i Helsingfors. Skillnader bland elever har synts allt tydligare de senaste åren.
Sämre skolframgång har länge varit en bidragande orsak till att unga dras med i kriminalitet. Hanna Yrjänä, doktorand vid Helsingfors universitet, säger att vi nu ser samma utveckling i Finland som redan är vardag i Sverige.
– Den institutionella kvaliteten i skolorna i Finland är ganska jämlik. Du får bra undervisning i alla skolor, oberoende av vilket område du bor i.
Däremot har man de senaste åren börjat se skillnader bland eleverna. I vissa skolor finns det helt enkelt fler problembelastade ungdomar än i andra skolor.
– Även om man då har bra lärare räcker det inte till. Resurserna behöver vara större i dessa skolor och den positiva diskrimineringen är en viktig komponent.
Enligt forskare som studerat niondeklassare på olika områden i Stockholm, kommer det fram att det inte bara är betygen utan själva skolorna som kan vara en faktor i ungas eventuella kriminalitet.
Skolsegregationen beror till hög grad på att högutbildade föräldrar har större möjligheter att påverka var barnet går i skola. Även om Finland har ett system med närskola ser vi nu spår av Sveriges modell med det fria skolvalet i Helsingfors. Den så kallade skolshoppingen har nu kommit till Finland, menar Yrjänä.
Hanna Yrjänä tutkii eriytymistä Suomessa ja Ruotsissa: "On myönnettävä, että jotain meni pieleen"
Ruotsissa näkyvä koulujen erottelu on nyt alkanut näkyä myös Helsingissä. Erot opiskelijoiden välillä ovat tulleet yhä selvemmiksi viime vuosina.
Huonompi koulumenestys on jo pitkään vaikuttanut nuorten rikollisuuteen. Helsingin yliopiston tohtoriopiskelija Hanna Yrjänä sanoo, että Suomessa on nyt nähtävissä samaa kehitystä, joka on jo arkipäivää Ruotsissa.
- Koulujen instituutiotaso on Suomessa melko tasaista. Kaikissa kouluissa saa hyvää opetusta asuinalueesta riippumatta.
Viime vuosina eroja on kuitenkin alettu havaita opiskelijoiden keskuudessa. Joissakin kouluissa on yksinkertaisesti enemmän ongelmallisia nuoria kuin toisissa kouluissa.
- Vaikka olisi hyvät opettajat, se ei riitä. Näissä kouluissa on oltava enemmän resursseja, ja positiivinen syrjintä on tärkeä osatekijä.
Tukholman eri alueilla yhdeksäsluokkalaisia tutkineiden tutkijoiden mukaan näyttää siltä, että nuorten mahdolliseen rikollisuuteen voivat vaikuttaa paitsi arvosanat myös itse koulut.
Koulujen erottelu johtuu suurelta osin siitä, että korkeasti koulutetuilla vanhemmilla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, missä lapsi käy koulua. Vaikka Suomessa on lähikoulujärjestelmä, on jo nähtävissä Ruotsin mallia vapaalla kouluvalinnalla Helsingissä. Niin sanottu koulushoppailu on nyt tullut Suomeen, kertoo Yrjänä.
Paralleller mellan skola och gäng
Den fråga som många nu ställer sig är om Sveriges väg är Finlands, det vill säga: kommer det att uppstå en gängkultur med droghandel och dödsskjutningar i Finland som den i Sverige, är både frustrerande och ändå rätt rimlig, säger Hanna Yrjänä.
– Vi kan inte blunda för de problem som finns. Forskning visar gång på gång att ungas psykiska ohälsa växer. Men vi behöver inte hela tiden jämföra oss med Sverige.
Hon säger att det är ett faktum att vi har unga som mår så pass dåligt att det finns risk för att de dras med i kriminalitet och gängverksamhet.
– Ingen ungdom som mår bra och har framtidstro går med i gäng och beter sig våldsamt.
Yrjänä säger att problemen måste tas på allvar och de måste lösas i tid.
– I områden som Rinkeby varnade socialtjänsten och föräldrarna redan för 10–15 år sedan att det finns en generation som riskerar växa upp utan framtidstro, men det togs inte seriöst då.
Gängkriminaliteten i Sverige har på många sätt förankrats i de stora städernas förorter. De mest utsatta områdena är de så kallade miljonprogrammen som byggdes på 1960- och 70-talen.
Yrjänä säger att Finland inte har råd att göra samma misstag. En viktig faktor är de förebyggande insatserna.
– Vill man undvika grov kriminalitet ska barnet få resurser redan från tidig ålder. Småbarnspedagogiken är alltså otroligt viktig, där skulle jag själv vilja se mer resurser, säger Yrjänä.
Rinnastukset koulun ja jengien välillä
Monien nyt kysymä kysymys on, onko Ruotsin tie Suomen tie, eli syntyykö Suomeen Ruotsin kaltaista jengikulttuuria huumekaupan ja ampumisen kanssa, on sekä turhauttavaa että silti varsin järkevää, Hanna Yrjänä sanoo.
– Emme voi sulkea silmiään olemassa olevilta ongelmilta. Tutkimukset osoittavat yhä uudelleen, että nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät. Mutta meidän ei tarvitse jatkuvasti verrata itseämme Ruotsiin.
Hän sanoo, että on tosiasia, että meillä on nuoria, jotka tuntevat olonsa niin pahaksi, että on olemassa riski joutua rikollisuuteen ja jengitoimintaan.
– Yksikään hyvinvoiva ja tulevaisuuteen uskova nuori ei liity jengeihin tai käyttäytyy väkivaltaisesti.
Yrjänä sanoo, että ongelmat on otettava vakavasti ja ne on ratkaistava ajoissa.
- Rinkebyn kaltaisilla alueilla sosiaalipalvelut ja vanhemmat varoitettivat jo 10–15 vuotta sitten, että on olemassa sukupolvi, joka uhkaa kasvaa ilman uskoa tulevaisuuteen, mutta sitä ei silloin otettu vakavasti.
Ruotsin jengirikollisuus on monin tavoin juurtunut suurkaupunkien esikaupunkialueille. Haavoittuvimpia alueita ovat ns. miljoonanohjelmat, jotka rakennettiin 1960- ja 70-luvuilla.
Yrjänä sanoo, ettei Suomella ole varaa tehdä samaa virhettä. Tärkeä tekijä on ennaltaehkäisy.
- Jos halutaan välttää vakavaa rikollisuutta, lapsen on saatava resurssit jo varhaisesta iästä lähtien. Varhaiskasvatus on siksi äärimmäisen tärkeää, ja itsekin haluaisin sinne lisää resursseja, Yrjänä sanoo.
Segregation rör hela samhället
Den ökade segregationen handlar inte enbart om de utsatta områdena i samhället. Precis som sämre bemedlade områden segregeras från innerstadsområden eller områden med rikare invånare, är de som bor i rikare områden segregerade från de utsatta stadsdelarna.
– Segregationen är ett globalt fenomen och den ökar hela tiden, också i Helsingfors. Men det är ingen naturlag, säger Yrjänä.
När områden börjar skilja sig från varandra är det enligt Yrjänä hela samhällets ansvar att jobba emot det. Hon säger att man inte heller kan ta loss små bitar av samhället och jobba med endast dem.
– Segregation är hela samhällets problem. Det handlar om ökade klassklyftor och om socialpolitik. Hela samhället måste förstå problematiken.
Endast en bråkdel av morden i Järvaområdet har klarats upp.
En del områden i Helsingfors har redan områdesspecifika satsningar för att öka invånares delaktighet. Enligt Yrjänä finns det ändå inga bevis på att just sådana satsningar bär frukt. De olika demokratiprojekt som införts i förorterna kring Stockholm har hittills inte på något märkbart sätt kunnat motarbeta samhällsklyftorna.
– Om man ändå inför områdesfokuserade satsningar är det viktigt att ta med ungdomarna ända från början, att låta dem vara med och definiera själva problemet.
Yrjänä betonar att när den allmänna segregationen ökar i samhället ökar skolsegregationen samtidigt.
– Skolan är en av de viktigaste skyddsfaktorerna i barn och ungas liv. Vi måste säkra en lyckad skolgång som känns meningsfull för våra ungdomar.
Hon säger att det också är av största vikt att inte vänta så länge med att lösa problemen som man gjort i Sverige.
– Vi ska ta problemet seriöst, men vi behöver inte få moralpanik. Ungdomsgäng har alltid funnits, men att det nu finns en tydlig etnisk koppling berättar om en djupare känsla av utanförskap. Vi ska erkänna det, och erkänna att något gått fel.
Segregaatio koskee koko yhteiskuntaa
Lisääntynyt segregaatio ei koske vain yhteiskunnan haavoittuvia alueita. Aivan kuten vähemmän varakkaat alueet ovat erillään kantakaupungeista tai alueista, joilla on varakkaampia asukkaita, vauraimmilla alueilla asuvat erotetaan heikommassa asemassa olevista alueista.
- Segregaatio on globaali ilmiö ja lisääntyy koko ajan, myös Helsingissä. Mutta se ei ole luonnonlaki, Yrjänä sanoo.
Kun alueet alkavat erota toisistaan, on Yrjänän mukaan koko yhteiskunnan vastuulla toimia sitä vastaan. Hän sanoo, ettei yhteiskunnan pieniä paloja voi myöskään irrottaa ja työskennellä vain niiden kanssa.
Segregaatio on koko yhteiskunnan ongelma.
Kyse on kasvaneista luokkaeroista ja sosiaalipolitiikasta. Koko yhteiskunnan on ymmärrettävä ongelma.
Joillakin Helsingin alueilla on jo aluekohtaisia aloitteita asukkaiden osallistumisen lisäämiseksi. Yrjänän mukaan ei ole vieläkään näyttöä siitä, että juuri tällaiset investoinnit kantaisivat hedelmää. Tukholman lähiöissä käynnistetyt erilaiset demokratiahankkeet eivät ole toistaiseksi kyenneet kumoamaan sosiaalista kahtiajakoa millään havaittavalla tavalla.
- Jos otetaan käyttöön aluekeskeisiä investointeja, on tärkeää ottaa nuoret mukaan alusta alkaen, antaa heidän osallistua ja määritellä itse ongelma.
Yrjänä korostaa, että yleisen eriytymisen lisääntyessä yhteiskunnassa kasvaa samalla myös koulujen eriytyminen.
– Koulu on yksi tärkeimmistä lasten ja nuorten elämän suojatekijöistä. Meidän on varmistettava menestyvä koulunkäynti, joka tuntuu nuorille merkitykselliseltä.
Hän sanoo, että on myös äärimmäisen tärkeää olla odottamatta niin kauan ongelmien ratkaisemista, kuten Ruotsissa on tehty.
- Meidän on otettava ongelma vakavasti, mutta meidän ei tarvitse olla moraalista paniikkia. Nuorisojengit ovat aina olleet olemassa, mutta se tosiasia, että nyt on selkeä etninen yhteys, puhuu syvemmästä syrjäytymisen tunteesta. Meidän on myönnettävä se ja myönnettävä, että jotain meni pieleen.
Lapset ampuvat lapsia Ruotsissa - "Suomen on nyt herättävä jengiväkivaltaan!"
Tuskin tarvii meidän koulutusvastaavia neuvoa tuplaamaan kaksikielisyyskorvaus ja muille muutama vuosiviikkotunti lisää pakkoruotsia. Kyllä se sillä!