Husein Muhammed antaa kritiikkia Saukkosen ehdotukselle sitoa pakkoruotsi rannikon maakuntiin.
http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/12973
Heikoimmillaan Saukkosen argumentointi on hänen puolustaessaan ruotsin kielen aseman vahvistamista. Siltä osin kirja ei perustukaan puolueettomaan asian tarkasteluun, vaan kirjoittajan jo aiemmin suomenruotsalaiselle Magma-ajatuspajalle laatimaan selvitykseen.
Saukkonen myöntää, ettei ruotsin virallista asemaa koko maassa voida pitkään enää puolustaa. Ratkaisuksi hän esittää – sinänsä rohkeasti – ruotsin virallisesta asemasta luopumista koko maan tasolla, mutta sen vahvistamista rannikolla siten, että siellä asuville asetettaisiin entistä suurempi velvollisuus opiskella ja osata ruotsia.
Suomeen suuntaavat maahanmuuttajat asettuvat pääosin juuri rannikolle. Suomen houkuttelevuutta vähentää jo nyt se, että muuttaja joutuu Suomessa – toisin kuin monissa muissa maissa – oppimaan kielen, jota hän ei ennalta osaa ja josta hänelle ei ole muualla hyötyä.
Saukkosen ehdotus tarkoittaisi, että muuttajat joutuisivat opiskelemaan kaksi uutta ja outoa kieltä, jotka ovat maailmanlaajuisesti käyttökelvottomia. Ehdotus veisi kohtuuttomasti hukkaan resursseja paitsi muuttajalta myös yhteiskunnalta.
Voi kommentoida.
(Wikipedian mukaan Husein Muhammed (s. 1. joulukuuta 1980 Irakin Kurdistanissa) on juristi ja vihreä poliitikko Helsingissä. Hän on etniseltä taustaltaan kurdi ja asunut Suomessa vuodesta 1994. Muhammed on osallistunut julkisuudessa keskusteluihin maahanmuutosta ja kotoutumisesta. Hän vastustaa erivapauksien myöntämistä muslimeille tai maahanmuuttajille ja sharian käyttöönottoa länsimaissa. Muhammed on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2006. Hän on muun muassa Länsi-Helsingin Vihreiden hallituksen jäsen, Oikeuspoliittisen yhdistyksen (Demlan) hallituksen jäsen, Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnan jäsen, Helsingin kaupungin opetuslautakunnan varajäsen, Maahanmuuttoviraston neuvottelukunnan varajäsen ja Amnesty Internationalin aktiivi. Muhammed on myös Humanisti-lehden kolumnisti, ja on kääntänyt kirjoja kurdin kielelle, muun muassa Kahlil Gibrania. Husein Muhammed oli vihreiden ehdokkaana Helsingissä vuoden 2012 kuntavaaleissa ja pääsi varavaltuutetuksi 492 äänellä. Eduskuntavaaleissa 2011 Helsingin vaalipiirissä hän sai 1 163 ääntä.)
(HM haki vähemmistövaltuutetun virkaa, muttei tullut kutsutuksi edes haastatteluun. Virkaan valittiin Biaudet, jolla ei ollut vaadittavaa koulutusta mutta toki kokemusta ministerinä - http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusis ... ottavuuden)
Olen niin odottanut, että maahanmuuttajat alkaisivat rehellisesti puhua pakkoruotsin mahdottomuudesta monikielisessä maassamme!
Husein Muhammed antaa kritiikkiä pakkoruotsille
-
Opiskelija
- Viestit: 169
- Liittynyt: 22.06.2010 21:21
Re: Husein Muhammed antaa kritiikkiä pakkoruotsille
Tuo vähemmistövaltuutetun valintaprosessi oli aivan käsittämätön. Vielä käsittämättömämpää on, että asiasta (Biaudet'n valinnasta) ei noussut juuri mitään mainittavaa kohua mediassa. Vähemmistövaltuutetun toimiston omissa rekrytointiperiaatteissa mainitaan, että hakijoiden ollessa muuten yhtä vahvoja, valitaan virkaan etnistä vähemmistöä edustava. Olikohan tuo sääntö olemassa jo ennen Biaudet'n valintaa, vai asettiko Biaudet tämän säännön heti virkaan päästyään? Kumpi olisi hullumpi vaihtoehto?
Biaudethan ei siis, ruotsinkielisten itsensä mukaan, edusta mitään vähemmistöä, vaan tasa-arvoista toista kieliryhmää. Tosin tuo vähemmistöasema on aina tarpeen vaatiessa totutusti otettu käyttöön, ja sitten taas välillä hylätty, kun se ei enää palvelekaan.
Lisäksi, vähemmistövaltuutettu on ollut ainakin Biaudet'n aikana vahvasti ruotsin kielellä edustettu. Katsokaapa vaikka tämän elimen facebook-sivua. Osa tarinoista on vain ruotsiksi. Mikä on se vähemmistövaltuutetun toimialaan kuuluva vähemmistö, jota ruotsin kielellä palvellaan?
Ruotsinkielisiä ei lasketa vähemmistövaltuutetun toimialalla vähemmistöksi.
Biaudethan ei siis, ruotsinkielisten itsensä mukaan, edusta mitään vähemmistöä, vaan tasa-arvoista toista kieliryhmää. Tosin tuo vähemmistöasema on aina tarpeen vaatiessa totutusti otettu käyttöön, ja sitten taas välillä hylätty, kun se ei enää palvelekaan.
Lisäksi, vähemmistövaltuutettu on ollut ainakin Biaudet'n aikana vahvasti ruotsin kielellä edustettu. Katsokaapa vaikka tämän elimen facebook-sivua. Osa tarinoista on vain ruotsiksi. Mikä on se vähemmistövaltuutetun toimialaan kuuluva vähemmistö, jota ruotsin kielellä palvellaan?
Ruotsinkielisiä ei lasketa vähemmistövaltuutetun toimialalla vähemmistöksi.
Re: Husein Muhammed antaa kritiikkiä pakkoruotsille
Keskusteluun on ilmaantunut tuttuja ruotsivihasta syyttäviä äänenpainoja: HM:n "loppukaneetti on heikko, ja se on odotettavasti houkutellut paikalle joitakin ruotsinvihaajia --- Eihän kukaan voi puolustaa monokulttuuria ja monikulttuuria samaan aikaan"
Kaksikielisyysilluusion puolustajat kuvittelevat puolustavansa monikulttuuria, kun he ilmaisevat, ettei muiden kieliryhmien koolla ja tarpeilla ole mitään merkitystä, pakkoruotsi kuuluu Suomeen. Tosiasiassa he juuri ovat todellisuudelle vieraan nationalistisen suomalaisuustulkinnan kannalla.
Kaksikielisyysilluusion puolustajat kuvittelevat puolustavansa monikulttuuria, kun he ilmaisevat, ettei muiden kieliryhmien koolla ja tarpeilla ole mitään merkitystä, pakkoruotsi kuuluu Suomeen. Tosiasiassa he juuri ovat todellisuudelle vieraan nationalistisen suomalaisuustulkinnan kannalla.
Re: Husein Muhammed antaa kritiikkiä pakkoruotsille
Minusta kielikeskustelussa on tuotu liian vaisusti esiin maan monikielistyminen ja jo todellinen suomalainen monikulttuuri esim. pääkaupunkiseudulla.
Umayya Abu-Hanna on varsin avoimesti kertonut mielipiteensä myös suomenruotsalaisuuteen liittyvästä illuusiosta, että suomenruotsalaisuus edustaisi monikulttuuria. Näin häntä siteerataan HBL:n artikkelissa (vapaa käännös):
--- suomenruotsalaiset ovat tottuneet edustamaan kaikkia vähemmistöjä vaikka suomenruotsaltaisten, kuten suomenkielistenkin, tilanne ei millään tavoin ole verrattavissa maanhanmuuttajien tilanteeseen, ei ole yhteistä historiaa, yhteisiä kokemuksia, yhteiskunnallista asemaa tai todellisuutta.
--- Suomenruotsalaisten vahva vähemmistöasema on hänestä tietysti hyvä asia mutta merkitsee samalla, että ruotsin asema nyt on uudessa vaiheessa eikä sillä ole enää samaa itsestäänselvää statusta kuin aikaisemmin. --- Historia on historiaa, nyt on väestöpohja muuttumassa. Monet suomenruotsalaisista ystävistä eivät ymmärrä tätä. He sanovat kieltäytyvänsä luopumasta hankituista etuisuuksista. Mutta tulevaisuudessa ruotsin asema ei tule enää olemaan yhtä itsestäänselvä. Tämä muutos on väistämätön ja se tulee tekemään kipeää.
--- Mm. Hän [Umayya] kritisoi nepotismia, jota hänestä ilmenee nimitysten yhteydessä. Hakuprosessit, jossa sukunimi ja kontaktit parantavat mahdollisuuksia tulla valituksi, eivät ota mukaan maahanmuuttajia. Esimerkiksi hän kuvaa, miten Stefan Wallin 2009 kulttuuriministerinä kielipoliitiisista syistä asetti Leif Jakobssonin Valtion taidekomission johtoon. Tämä samaan aikaan, kun oli olemassa muidenkin etnisten vähemmistöjen edustaja, näitä edustajia on mukana muutenkin aivan liian harvoin. Hän kyseenalaistaa myös Eva Biaudetin valinnan vähemmistöasiamieheksi 2010, kun muita hakijoita maahanmuuttajataustalla ei edes kutsuttu haastatteluun.
Abu-Hannalle vastattiin artikkelin kommenteissa kuten "nettifennoille": "Tämä jos mikä on rasistinen hyökkäys. Alkuperäisväestöä kohtaan. Abu-Hanna todella esittää käsittämätöntä kiihotusta kansansryhmää kohtaan."
Yle Kultakuume ruotsalaisuuden päivän aattona 5.11.2012. Ohjelman alussa kuultiin Umayya Abu-Hannaa: Suomi on erittäin vaikea monikulttuurisuusnäkökulmasta, koska meillä on valtaväestön lisäksi erittäin vakiintunut ja hyvin vallassa oleva vähemmistö ruotsinkieliset - ruotsinkielisten on lähdettävä mukaan vähentämään ruotsinkielisten asemaa...
Umayya Abu-Hanna totesi hesarissa talvella 2010: "Suomen yhteiskunnan demograafinen rakenne on muuttumassa vääjäämättömästi, nopeasti ja radikaalisti. Vuonna 2025 arvioidaan, että joka kolmas tai neljäs helsinkiläinen on siirtolainen tai siirtolaistaustainen. Kun ruotsinkielisen vähemmistön prosentti pienenee, olemme tilanteessa joka on demokratian silmissä kestämätön – jos vaaditaan kaikilta sekä suomen että ruotsin osaamista. Lähitulevaisuutta ajatellen taistelu ruotsinkielen eksklusiivisesta asemasta ei ole järkevä eikä eettinen. Se on hävitty taistelu, joka voidaan kääntää joko positiiviseksi suunnitteluksi tai katkeraksi vainoharhaksi. Äidinkieleni on arabia, toinen kieleni on heprea, tyttäreni äidinkieli on zulu, kotikielemme on englanti. Emme ole vaatimassa sitä, että saisimme käyttää äidinkieltämme virastoissa, mutta on todella epäreilua meidän henkilökohtaisella kehityksellä olla kehittämättä ja investoimatta meidän perheen kieliin. Meidän pitää antaa aikaa ja taloudellisia resursseja, jotta kaikki kansalaiset voisivat kehittää äidinkieliään mahdollisemman monipuolisesti ja rikkaasti. Toisaalta suomalaista yhteiskuntaa ajatellen taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ulkopoliittiset etuudet olisivat monikertaiset, kun suomen lisäksi ihmisillä voi olla mahdollisimman monta eri kieltä."
Umayya Abu-Hanna Six Degrees-lehdessä 6/2009: "The next big conflict will be between immigrants and the Swedish-speaking minority. The latter now dominate all discourse on minorities. As a group the Swedish language minority are well connected and affluent, and it's impossible for anyone to compete with them for representation of cultural alternatives. In the future the status of Swedish will be the same as other minority languages. They are going to lose out big time and I don't think they'll go quietly."
Umayya Abu-Hanna on varsin avoimesti kertonut mielipiteensä myös suomenruotsalaisuuteen liittyvästä illuusiosta, että suomenruotsalaisuus edustaisi monikulttuuria. Näin häntä siteerataan HBL:n artikkelissa (vapaa käännös):
--- suomenruotsalaiset ovat tottuneet edustamaan kaikkia vähemmistöjä vaikka suomenruotsaltaisten, kuten suomenkielistenkin, tilanne ei millään tavoin ole verrattavissa maanhanmuuttajien tilanteeseen, ei ole yhteistä historiaa, yhteisiä kokemuksia, yhteiskunnallista asemaa tai todellisuutta.
--- Suomenruotsalaisten vahva vähemmistöasema on hänestä tietysti hyvä asia mutta merkitsee samalla, että ruotsin asema nyt on uudessa vaiheessa eikä sillä ole enää samaa itsestäänselvää statusta kuin aikaisemmin. --- Historia on historiaa, nyt on väestöpohja muuttumassa. Monet suomenruotsalaisista ystävistä eivät ymmärrä tätä. He sanovat kieltäytyvänsä luopumasta hankituista etuisuuksista. Mutta tulevaisuudessa ruotsin asema ei tule enää olemaan yhtä itsestäänselvä. Tämä muutos on väistämätön ja se tulee tekemään kipeää.
--- Mm. Hän [Umayya] kritisoi nepotismia, jota hänestä ilmenee nimitysten yhteydessä. Hakuprosessit, jossa sukunimi ja kontaktit parantavat mahdollisuuksia tulla valituksi, eivät ota mukaan maahanmuuttajia. Esimerkiksi hän kuvaa, miten Stefan Wallin 2009 kulttuuriministerinä kielipoliitiisista syistä asetti Leif Jakobssonin Valtion taidekomission johtoon. Tämä samaan aikaan, kun oli olemassa muidenkin etnisten vähemmistöjen edustaja, näitä edustajia on mukana muutenkin aivan liian harvoin. Hän kyseenalaistaa myös Eva Biaudetin valinnan vähemmistöasiamieheksi 2010, kun muita hakijoita maahanmuuttajataustalla ei edes kutsuttu haastatteluun.
Abu-Hannalle vastattiin artikkelin kommenteissa kuten "nettifennoille": "Tämä jos mikä on rasistinen hyökkäys. Alkuperäisväestöä kohtaan. Abu-Hanna todella esittää käsittämätöntä kiihotusta kansansryhmää kohtaan."
Yle Kultakuume ruotsalaisuuden päivän aattona 5.11.2012. Ohjelman alussa kuultiin Umayya Abu-Hannaa: Suomi on erittäin vaikea monikulttuurisuusnäkökulmasta, koska meillä on valtaväestön lisäksi erittäin vakiintunut ja hyvin vallassa oleva vähemmistö ruotsinkieliset - ruotsinkielisten on lähdettävä mukaan vähentämään ruotsinkielisten asemaa...
Umayya Abu-Hanna totesi hesarissa talvella 2010: "Suomen yhteiskunnan demograafinen rakenne on muuttumassa vääjäämättömästi, nopeasti ja radikaalisti. Vuonna 2025 arvioidaan, että joka kolmas tai neljäs helsinkiläinen on siirtolainen tai siirtolaistaustainen. Kun ruotsinkielisen vähemmistön prosentti pienenee, olemme tilanteessa joka on demokratian silmissä kestämätön – jos vaaditaan kaikilta sekä suomen että ruotsin osaamista. Lähitulevaisuutta ajatellen taistelu ruotsinkielen eksklusiivisesta asemasta ei ole järkevä eikä eettinen. Se on hävitty taistelu, joka voidaan kääntää joko positiiviseksi suunnitteluksi tai katkeraksi vainoharhaksi. Äidinkieleni on arabia, toinen kieleni on heprea, tyttäreni äidinkieli on zulu, kotikielemme on englanti. Emme ole vaatimassa sitä, että saisimme käyttää äidinkieltämme virastoissa, mutta on todella epäreilua meidän henkilökohtaisella kehityksellä olla kehittämättä ja investoimatta meidän perheen kieliin. Meidän pitää antaa aikaa ja taloudellisia resursseja, jotta kaikki kansalaiset voisivat kehittää äidinkieliään mahdollisemman monipuolisesti ja rikkaasti. Toisaalta suomalaista yhteiskuntaa ajatellen taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ulkopoliittiset etuudet olisivat monikertaiset, kun suomen lisäksi ihmisillä voi olla mahdollisimman monta eri kieltä."
Umayya Abu-Hanna Six Degrees-lehdessä 6/2009: "The next big conflict will be between immigrants and the Swedish-speaking minority. The latter now dominate all discourse on minorities. As a group the Swedish language minority are well connected and affluent, and it's impossible for anyone to compete with them for representation of cultural alternatives. In the future the status of Swedish will be the same as other minority languages. They are going to lose out big time and I don't think they'll go quietly."