Henriksson tilasi "lisää pakkoruotsia" -selvityksen

[lpo]

Neljä vuotta on tästä Magman arviosta ruotsinkielisten väkiluvun kehityksestä.

– Kielelliset olosuhteet tulevat väistämättä muuttumaan monilla paikkakunnilla. Ruotsinkieliselle Suomelle on tärkeää, integroituvatko maahanmuuttajat ruotsiksi vai suomeksi, kuten tällä hetkellä lähes poikkeuksetta tapahtuu.

Olisi mielenkiintoista kuulla haastatteluja maahanmuuttajilta, jotka on saatu houkuteltua kotoutumaan ruotsinkieliseen Suomeen. Ei pitäisi kestää Suomeen muuton jälkeen kauan ymmärtää, että kyseessä on 95% yksikielinen maa ja jos on mennyt valitsemaan sen toisen kielen, elinpiiri on väistämättä hyvin rajallinen. Toisaalta usein kuulee valituksia siitä, että suomenkielen opetus on heikosti järjestettyä ja ovi kursseille sulkeutuu jos maassa ennättää asua tarpeeksi pitkään. Onkohan valinnan vaihtaminen ruotsista suomeen tehty miten mahdottomaksi, jos on laittanut rastin valintalomakkeessa ruutuun, jonka toteaa myöhemmin vääräksi? Tässä olisi herkullista ainesta vaikka MOT-dokumentille.

[Hillevi Henanen]

Finlandssvenskarna 2012, julkaistu 24.10.2013 eli 10 päivää sen jälkeen kun olin liittynyt VKV:hen.
viewtopic.php?f=13&t=2836&p=22388&hilit ... 010#p22388

Oli siinä ihmettelemistä, ja jäin kynnet teroitettuina odottelemaan seuraavaa, mutta turhaan.
Surut ovat siirtyneet julkaisemaan ennusteita ja riittävän pitkälle tulevaisuuteen, että ei ainakaan heti käry käy.
Tässäkin hommassa kärsivällisyys palkitaan.

Yksi mahtava ennustepohja oli aikanaan Hurriksi-kampanja, jonka perusteella rakenneltiin mahtavia pilvilinnoja, joista sitten vain lakattiin keskustelemasta.

[SJONS]

Onkohan kukaan uskaltanut nostaa esiin kielilain meille suomaa oikeutta tarjota palvelut tulkkipalveluina! Ahvenanmaalla meille suomenkielisille näin voidaan tehdä, mutta Manner-Suomessa tätä ei sallita tapahtuvan!

Suomalaisuuden Liitolle tehtäväksi valistaa opetusministeriä asiassa!

[Teemu]

Jos taustaoletusta "kaikkien on osattava ruotsia" ei saa kyseenalaistaa niin tällaisia selvityksiä samalla johtopäätöksellä voi teettää, vaikka hamaan tappiin asti. Pakottamisella ei tulla ikinä saamaan suurimmalle osalle kansasta edes keskinkertaista ruotsin kielen taitoa, joten lisätylle pakolle löytyy aina perusteet.

[Hillevi Henanen]

https://www.hbl.fi/artikel/dcda84a2-500 ... 45658d6cce

Kunskaperna i svenska har rasat – sista stunden att vända trenden
Ruotsin taidot ovat romahtaneet - viimeinen hetki kehityksen kääntämiseen.

Ironiskt nog motiverades förändringen med att särskilt svenskan skulle bli populärare om den var frivillig. Många, särskilt SFP som även satt med i regeringen, argumenterade mot den här uppfattningen, men förgäves.

Ironista oli, että muutosta perusteltiin sillä, että erityisesti ruotsi muuttuisi suositummaksi jos se olisi vapaaehtoinen. Monet, ja erityisesti RKP joka silloinkin istui hallituksessa, vastusti tätä käsitystä. mutta turhaan.

Suosittu on tyystin väärä sana tässä yhteydessä. Asiasisältö asettuu kohdalleen kun käytetään vaikka jotain sanoista turhanpäiväinen, inhottu, vastenmielinen tms. Silloin voisi olla mahdollista eri toimenpitein saada asia suositummaksi, mutta 100%:n pakon vallitessa tätä ei pystytä edes kokeilemaan. Toisin pari vuosikymmentä sitten oli jo sellainen näppituntuma, että ei tuo pakkoruotsi järin suosittua ollut.

Ei osoita liikaa järjen valoa jos on uskovinaan, että 100 prosentille pakotettu inhottu kieli pystyisi muuttumaan vielä "suositummaksi". Ehkä jossain muussa maassa....

Sen jälkeen on tullut esiin esim tuo, että suomenkielisten kuntien (260 kpl 95% maan pinta-alasta) suruprosentti ei ole prosentti ollenkaan, vaan 4 promillea tai se, että Manner-Suomen ainoassa ruotsienemmistöisessä maakunnassa heilahti surumäärä alle 50%:n. Se hoitui sillä, että yksi suomenkielinen kunta sai lähteä naapurimaakuntaan, vaikkakin nyt uhkaa sama tilanne uudelleen. Tässä taktiikassa on surujen kannalta se haittapuoli, että Pohjanmaan pinta-ala kutistuu ja väkimäärä vähenee, mutta kai se kannattaa kunhan ruotsinkielisten osuus nousee. Ei muuta kuin torvisoittokuntaa paikalle! Kaksikielisiä kuntia 33 kpl, eli 5% maan pinta-alasta.

[Uusi kielipolitiikka]

Miksi Suomessa ei keskustella pakkoruotsin juurisyystä eli kostosta?

Ajatuspaja Agenda teki v. 2023 tutkimuksen suomenruotsalaisten asenteista.

Lähes kaikki suomenruotsalaiset haluaisivat, että 95%n enemmistö opiskelisi yhtä paljon 5%n vähemmistön kieltä kuin 5%n vähemmistö opiskelee 95%n enemmistön kieltä.

Vuonna 1967 perustuslakivaliokunnassa RKP:n Ehrnrooth esitti ainoana eriävän mielipiteen siitä, että ruotsinkieliset opiskelevat suomea, mutta suomenkieliset eivät opiskele lainkaan ruotsia.
Kaikki muut puolueet pitivät ruotsitonta ratkaisua perustuslain mukaisena, mutta ei RKP.

Vuotta myöhemmin 1968 koko poliittinen eliitti oli jostain syystä kääntänyt takkinsa täysin..

Perustuslaki ei tuona aikana muuttunut.

Miten on mahdollista, että tulkinta muuttui täysin päinvastaiseksi ja suomalaisten rasitteeksi tuli RKP:n vaatimuksesta pakkoruotsi?

Tässä selittäjänä on kosto:

Suomenruotsalaiset eivät kestäneet ajatusta, että he joutuvat lukemaan suomea. He kokivat, että suomen oppiminen Suomessa on heille ylimääräinen rasite..ja vastaava ylimääräinen rasite pitää saada
95%:n enemmistölle.

Tässä hankkeessa suomenruotsalaisten tueksi tuli Ruotsin valtio, joka painosti koko Suomen poliittisen eliitin säätämään pakkoruotsin suomalaisten rasitteeksi-
siis kostoksi siitä, että vähemmistö 5% opiskelee 95%n enemmistön kieltä.

Miten suomenruotsalaisilla voi olla näin vinksahtanut ajatusmaailma?

Ja se on vielä 2020-luvulla aivan samanlainen.

Perustuslaista tälle ei löytynyt tukea 1967 eikä 2024, mutta silti vääryys ja on edelleen voitolla.

Suomenruotsalaisten ajama perustuslain vinksahtanut tulkinta on edelleen vallalla.

He käyttävät perustuslain väärintulkintaa koston välineenä.

Tätä juurisyytä yritetään piilottaa keksimällä koko ajan tekosyitä pakkoruotsille.

Tuo Henrikssonin röyhkeä hanke on osa tätä laajempaa kostoa,jota RKP:n äänestäjät janoavat.

[SJONS]

Tutkin Hanasaaren kulttuurikeskuksen rahoitusta. Suomen ja Ruotsin valtio rahoittavat yhdessä tuota laitosta. Laitoksen suurin yksikkö on Svenska nu, jonka tehtävänä on levittää ruotsin kielen ilosanomaa kaikelle kansalle ja erityisesti nuorisolle.

Olisiko mahdollista leikata muutama miljoona myös tuon kulttuurikeskuksen rahoituksesta nyt, kun elämme niukan talouden aikaa?