vapaakielivalinta.fi

Viime vuoden väestötilastot julkaistaan tänä vuonna aprillipäivän sijaan 19.4.
Sen verran olen kurkkinut sinne, että ilmeisesti sotekuviot ovat lopultakin pakottaneet tilastokeskuksenkin ottamaan väestötilastointiin pakkoruotsittajille niin vastenmielisen maakuntanäkökulman.
18 maakuntaa, joissa yhdessä pienessä tasapeli, kolmessa suruja 5-10% ja lopuissa 14:ssä keskimäärin suruja muutama promille.

Hyviä kysymyksiä ovat mm vieläkö Manner-Suomen ainoa hyvin niukasti ruotsienemmistöinen maakunta on säilyttänyt asemansa, vai joko surujen määrä siellä on taas notkahtanut alle puoleen.?

Voitaisiin samalla veikata putoaako ruotsi jossain näistä maakunnista kymmenen puhutuimman kielen listalta (jossa olivat vielä v. 2022) ennen kuin Pohjanmaalla taas ruotsinkielisten osuus putoaa alle puoleen:
Kainuu 77 kpl ja Pohjois-Karjala 173 kpl jaetulla sijalla 9
Keski-Suomi 464 kpl ja Etelä-Karjala 216 kpl jaetulla sijalla 8
Pirkanmaa 2056 kpl, Etelä-Savo 220 kpl ja Pohjois-Savo 285 kpl jaetulla sijalla 7

Kiitos! Mielenkiintoista!

"Kaksikielisen" Suomemme pinta-alasta 10 %:ssa "ruotsinkielisiä" yli 1%.,
ja 18:sta maakunnasta 14:ssä eli 90%:ssa pinta-alasta alle prosentti.
Satakunta 0,4%
Kanta-Häme 0,4%
Pirkanmaa 0,4%
Päijät-Häme 0,4%
Kymenlaakso 0,8%
Etelä-Karjala 0,2%
Etelä-Savo 0,2%
Pohjois-Savo 0,1%
Pohjois-Karjala alle 0,1%
Keski-Suomi 0,2%
Etelä-Pohjanmaa 0,3%
Pohjois-Pohjanmaa 0,2%
Kainuu 0,1%
Lappi 0,3%

Toki on sitten muitakin asioihin vaikuttavia elementtejä kuin väkimäärä, esim ne, jotka myyvät äänensä jo ennen vaaleja.

viewtopic.php?f=13&t=4401&p=33566&hilit ... vat#p33566

Apurahan saamisen edellytyksenä on, että hyväksyt säätiön tarkoituksen ja annat luvan apurahan saajan nimen ja myönnetyn määrän julkistamiseen. Säätiö julkaisee vain apurahan saaneiden hakijoiden nimet.

Säätiön apurahoja saaneet ehdokkaat sitoutuvat myös työskentelemään, tukemaan ja vaikuttamaan niiden arvojen puolesta, joita säätiö tekee:
– Suomi, jossa on kaksi elävää kansalliskieltä, ruotsi ja suomi. (Huom. järjestys)
– ruotsinkielisille hallintoratkaisuille, laitoksille ja ympäristöille.

Odotus palkittiin. Pohjanmaalla oli viime vuonna vielä 50,4% ruotsinkielisiä (sen jälkeen kun Isokyrö sai luvan poistua tästä pakkoliitoksesta 1.1.2021). Viime vuonna oli Pohjanmaalla suruja 49,9%, eli ei siitä konstista ollut pitkäaikaista iloa eikä ole uutta nousua näkyvissä.

Hillevi Henanen kirjoitti: ↑27.04.2024 10:21 Odotus palkittiin. Pohjanmaalla oli viime vuonna vielä 50,4% ruotsinkielisiä (sen jälkeen kun Isokyrö sai luvan poistua tästä pakkoliitoksesta 1.1.2021). Viime vuonna oli Pohjanmaalla suruja 49,9%, eli ei siitä konstista ollut pitkäaikaista iloa eikä ole uutta nousua näkyvissä.

Valitettavasti tuolla ei ole mitään merkitystä, koska kielellinen jaotus tehdään ruotsin- ja suomenkielisten suhteen perusteella.
Vieraskieliset ovat "näkymättömiä".

Vaasa sai muuttovoittoa ulkomailta, ei muualta Suomesta.

Rkp on kannattanut aktiivisesti avointa maahanmuuttoa sen takia, että se pienentää suomenkielisen prosentuaalista osuutta väestöstä. Lähtökohtana on ollut juuri se, että kielisuhteita tarkasteltaessa "vieraskieliset ovat näkymättömiä". Kuinka kauan tähän suostutaan?

Kun perustuslakiin saatiin poliittisten lehmänkauppojen myötä kirjatuksi ilmaisu ruotsista "kansalliskielenä", on tästä muodostunut suruille ponnahduslauta kaikkeen kielikeskusteluun, kaikkiin ruotsinkielisten etuja ajaviin vaatimuksiin. Vuoden 2004 kielilaki laadittiin aikana, jolloin suuri siirtolaisten maahanmuutto ei vielä ollut vaikuttanut kovin paljoa kielioloihin. Nythän tilanne on ihan toimen. Surut toimivat edelleen kuin ei olisi muita kieliä kuin suomi ja ruotsi ja niiden pohjalta on toimittava.
Vuoden 2004 kielilaki oli huono jo voimaan astuessaan, nyt se on ihan posketon torso.

Odotus palkittiin. Pohjanmaalla oli viime vuonna vielä 50,4% ruotsinkielisiä (sen jälkeen kun Isokyrö sai luvan poistua tästä pakkoliitoksesta 1.1.2021). Viime vuonna oli Pohjanmaalla suruja 49,9%, eli ei siitä konstista ollut pitkäaikaista iloa eikä ole uutta nousua näkyvissä.

https://www.pohjanmaalukuina.fi/befolkn ... sstruktur/
Vaikka otsikkoon olikin unohtunut vuoden takainen luku, niin kannattaa kelata osioon
Befolkning enligt språk 2023

...siellä se köllöttelee seitsemännen ruudun toiseksi alimmaisena.
suomenkielisiä 40,4 - ruotsinkielsiä 49,9 - muita 9,7

Voiskohan läppärin laittaa pakastimeen jäähylle hetkeksi? Vaikka pyyhkeeseen käärittynä?

Hillevi Henanen kirjoitti: ↑23.07.2024 17:50 Pohjanmaalla --- ruotsinkielsiä 49,9
---
Voiskohan läppärin laittaa pakastimeen jäähylle hetkeksi? Vaikka pyyhkeeseen käärittynä?

Siis nyt Pohjanmaallakin ruotsinkielisiä alle 50%.

Mahdotontaha tilastosta tätä on nostaa otsikoihin.
Kaikki koneet pantu pakastimeen.
Kiitos, HH!