1) Kysyttiinkö ruotsalaisiltakin jotain tässä tutkimuksessa?https://svenska.yle.fi/a/7-10049297
Suomenruotsalaiset kunnat ja kaupungit eivät onnistu houkuttelemaan korkeasti koulutettuja ihmisiä – suuret kaupungit hallitsevat uuden raportin mukaan
Uusi raportti osoittaa, että pääkaupunkiseutu ja Tampere ovat vetovoimaisimpien kaupunkien listan kärjessä. Sen sijaan vahvasti ruotsalaisiksi leimautuneilla kunnilla on vaikeuksia houkutella korkeasti koulutettuja ihmisiä.
Ei ole yllätys, että juuri Suomen suurimmat kaupungit houkuttelevat eniten korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Suuremmat kaupungit tarjoavat muun muassa enemmän uramahdollisuuksia, kun taas dynaamisempi elämäntapa houkuttelee ihmisiä yli 100 000 asukkaan kaupunkeihin.
Uudessa raportissa kartoitettiin korkeasti koulutettujen ihmisten näkemyksiä kaupunkien houkuttelevuudesta eri kategorioiden mukaan, mukaan lukien työmahdollisuudet, elämänlaatu ja kaupungin perheystävällisyys.
Helsinki, Espoo ja Tampere ovat listan kärjessä monissa upouuden raportin kategorioissa. Ennen kaikkea Tampere on monien mielestä perheystävällinen ja kestävä kaupunki, joka tarjoaa korkean elämänlaadun, turvallisuuden ja työmahdollisuudet.
Raportin on koonnut konsulttiyritys Future Place Leadership ja vastaukset perustuvat mielipidekyselyyn, johon vastasi yli 1700 korkeasti koulutettua suomalaista kaupunkilaista.
Suomalaiset asettavat uran etusijalle, kun taas ruotsalaiset jahtaavat tiettyä elämäntapaa 1)
Camilla Westman on raportin projektipäällikkö. Hän selittää, että Suomen ja Ruotsin välillä on havaittavissa tiettyjä eroja siinä, mikä vaikuttaa korkeasti koulutetujen ihmisten muuttohalukkuuteen maan sisällä.
– Suomessa on selvää, että ennen kaikkea uramahdollisuudet, työhönpääsy ja taloudelliset olosuhteet ovat muuttoa ohjaavat tekijät. Sen sijaan Ruotsissa elämäntapa oli muuttoon johtava tekijä. 2)
Ennen kaikkea rannikkokaupungit olivat erityisen suosittuja kohteita Ruotsissa.
- Ruotsissa oli selvää, että ennen kaikkea Ruotsin rannikkokaupunkeja arvostetaan korkealle. Suomessa voitaisiin nähdä suurempaa maantieteellistä monimuotoisuutta kaupunkien sijoituksissa, mutta suunta on selkeä Etelä-Suomeen, Westman kommentoi.
Vahvasti ruotsalaisiksi leimautuneiden kuntien tulevaisuudennäkymät ovat heikot.
Ei ole montaa ruotsinkielistä kuntaa, joka sijoittuu korkealle raportissa. Lisäksi raportissa tuodaan esiin, että monia ruotsinkielisiä kuntia uhkaa muuttoliike etelään. 3)
Lähes puolet Pohjanmaan korkeasti koulutetuista asukkaista harkitsee muuttavansa muualle seuraavan viiden vuoden aikana.
Kun tarkastellaan, kuinka todennäköistä on, että insinöörit haluavat muuttaa Vaasaan, kaupunki on sijalla 33 - vaikka Vaasa onkin Suomen 15. suurin kaupunki.
Insinöörien kiinnostuksen puute on erityisen huolestuttavaa, kun otetaan huomioon investoinnit teknologiaan ja energiaan – insinöörien osaamista vaativiin alueisiin. 4)
Camilla Westman uskoo, että syy siihen, miksi ruotsinkieliset kunnat eivät sijoitu erityisen korkealle raportissa, voi johtua riittämättömästä markkinoinnista. 5)
- Yhteys saattaa olla siinä, että suomenruotsalaiset kaupungit eivät ole oikein onnistuneet viestimään, mitä mahdollisuuksia niillä on tarjota. Se voi olla myös selitys sille, miksi sijoituksia ja energiaklusteria omaava Vaasa ei ole sijoittunut korkeammalle, Westman sanoo. 5)
Pohjanmaan aluejohtaja Mats Brandt kertoo tiedostavansa haasteet korkeasti koulutetun työvoiman houkuttelemisessa - ja jo Pohjanmaalla asuvien houkuttelemisessa jäämään sinne.
- Meillä on alueellemme suunnattu suuri investointiaalto. Meidän on myös saatava lisää ihmisiä työelämään ja se tarkoittaa myös maahanmuuttoa. Tämä raportti on luultavasti syy pohtia enemmän, kuinka houkuttelemme ihmisiä Pohjanmaalle. Siitä käydään jatkuvaa keskustelua, ja sen eteen tehdään paljon työtä, Brandt sanoo
2) Mitä ruotsalaisten tilanne kuuluu Suomen kaupunkien keskinäiseen houkuttelevuuteen?
3) On ollut näkyvissä Suomen virallisissa tilastoissa jo vuosikymmenet
4) Niinhän se on mennyt, että roskasakki joka ei ole oppinut ruotsia, on kouluttautunut insinööreiksi. Sillä ammattiryhmällä saattaa olla erityisesti jotain pientä hampaankolossa pakkoruotsia ja ruotsinkielisyyttä kohtaan.
5) Toki on markkinoitu, mutta surupsykologialla, elikkä jos joku on oikeutettu vaatimaan jotain, niin surut. Tulijat saavat tulla hattu kourassa på svenska. Nyt vain ilmeisesti olemme sen tien päässä.
Suurin osa suomenkielisiä voisi mennä Vaasaan jos ei MITÄÄN muuta paikkaa olisi jäljellä.