Orpo vakuuttelee HBL:ssä

[NRR]

Avoin kirje vain ruotsiksi HBL:ssä.

Kuka tämän lienee kirjoittanut ja mitä pääministeripuolue tässä lupaa ja kenelle?

KAKSIKIELISYYS

Seuraavassa Kielikertomuksessa vuonna 2025 on tärkeää arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksia kielellisten oikeuksien toteutumiseen, kirjoittaa pääministeri Petteri Orpo.

Osallistuin viime viikolla Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen Oslossa. Se oli erinomainen tilaisuus keskustella Pohjoismaiden pääministerien kanssa siitä, miten entistä vahvempi Pohjola voi olla positiivinen voima maailmassa. Nyt, kun kaikki Pohjoismaat ovat Nato-jäseniä, työ voi saada aivan uusia piirteitä. Suomi tulee olemaan vahvempi ja turvallisempi maa tämän yhteistyön ansiosta. Samalla kokous oli jälleen esimerkki siitä, kuinka tärkeitä skandinaaviset kielet ovat lähimmän yhteisömme ja viitekehyksemme luomisessa.

Vanhempani Vuorelman pikkukylässä Satakunnassa juurruttivat minuun vahvan uskon demokratiaan, markkinatalouteen ja kaikkien perusoikeuksiin - toisin sanoen Suomen perustuslailliseen valtiojärjestykseen. Nämä arvot näkyvät myös hallitusohjelmassa. Hallitus pyrkii rakentamaan toimivan, turvallisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan, jossa kansalaisten mahdollisuudet menestykseen ja hyvinvointiin turvataan. Suomi on vahva demokratia, jossa luottamus julkishallintoon perustuu hallinnon kykyyn palvella kansalaisia avoimesti, tehokkaasti ja vastuullisesti. Hallitus työskentelee pitkäjänteisesti kansalaisten luottamuksen ylläpitämiseksi.

Julkinen sektori näkyy suomalaisten arjessa esimerkiksi poliisin ja oikeuslaitoksen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutussektorin kautta. Näillä virkamiehillä on samalla keskeinen rooli suhteen muodostamisessa valtioon eri muodoissaan. Kielen merkitystä suhteen luomisessa ei voi aliarvioida. Suomella on OECD-maiden vanhin väestö Japanin ja Italian jälkeen. Siksi sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet ovat saaneet suurimman roolin hallitusohjelmassa. Erityisesti monille ikääntyneille on välttämätöntä saada hoitoa ruotsinkieliseltä lääkäriltä tai saada konsultaatiota omalla kielellään. Tulla ymmärretyksi ja kuulluksi omalla äidinkielellään on vieläkin tärkeämpää, kun on hätä sairauden tai onnettomuuden vuoksi.

Vuosien varrella päätöksentekijänä olen kuullut lukuisista tapauksista, joissa ihmiset tuntevat olevansa melkein ulkopuolisia omassa terveyspäätöksessään, koska ruotsinkielistä terveydenhuoltohenkilökuntaa ei ole saatavilla.

Ruotsin kielelle taataan vahva oikeudellinen asema, joka juontaa juurensa maan perustamiseen. Tämä vahva oikeudellinen suoja vaatii kuitenkin jatkotoimenpiteitä, jotka varmistavat, että palvelut voidaan tarjota molemmilla kielillä.

Tämä on otettu huomioon hallitusohjelmassa. Monissa tapauksissa kyse on ei-iloisesta, mutta tärkeästä työstä perustuslain ja kielilain määräysten varmistamiseksi. Esimerkiksi hallitus tukee hyvinvointialueita toimivien hoitopolkujen ja erilaisten tiimimallien luomisessa pitkäaikaisten hoitosuhteiden mahdollistamiseksi paremmalla kyvyllä varmistaa potilaan tarpeet. Kehitystyön ja prosessien luomisessa on tärkeää, että hyvinvointialueet kiinnittävät erityistä huomiota kielisiin suhteisiin. Kielipalvelun parantamisen mahdollistavat myös palveluiden uudelleenjärjestelyt ja digitalisointi. Nämä toimenpiteet ovat myös välttämättömiä henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi, mikä puolestaan parantaa fyysisten palveluiden saatavuutta niille, jotka tarvitsevat niitä tai eivät voi käyttää digitaalisia palveluita.

Hallituksen laaja työ terveydenhuoltohenkilöstön puutteen korjaamiseksi tukee hyvinvointialueita heidän työssään. Vuoden 2025 Kielikertomuksessa on tärkeää arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksia kielellisten oikeuksien toteutumiseen.

Meidän on myös huolehdittava arkipäivän asioista, kuten olemassa olevan materiaalin kääntämisestä. Hallitus on sitoutunut varmistamaan, että lääketieteellinen käytäntö pysyy ajantasaisena myös ruotsiksi. On myös tärkeää varmistaa, että opetusmateriaalia on saatavilla ruotsiksi. Hallitus tutkii yhteistyön mahdollisuuksia Ruotsin kanssa ruotsinkielisen lääkärikoulutuksen vahvistamiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti varmistetaan myös resurssit ruotsinkieliselle pelastus- ja poliisikoulutukselle.

Politiikan tekijänä keskitytään usein lainsäädäntöteksteihin ja palveluprosesseihin. Monissa tapauksissa elinvoimainen kaksikielisyys koskee kuitenkin itse asiassa täysin arkipäiväisiä asioita. Pääministerinä pyrin käyttämään ja harjoittamaan ruotsin kieltä - jopa sanoja kuten kiva, semla ja acku. Sillä kuka maailmassa puhuisi suomenruotsia, jos emme me suomalaiset itse? Perimmiltään juuri siitä on kyse ruotsalaisuuden päivässä. Iloitaan kaksikielisestä Suomesta.

[pjl69]

Ruotsalaisuuden päivän hölinää. Orpoa tuskin kiinnostaa aihe sen kummemmin suuntaan taikka toiseen. Kunhan asiat pysyvät vain muuttumattomina ja pakkoruotsi varusmiespalvelukseen verrattavana aikuistumisriittinä.

[Uusi kielipolitiikka]

Ruotsalaisuuden päivän hölinää. Orpoa tuskin kiinnostaa aihe sen kummemmin suuntaan taikka toiseen. Kunhan asiat pysyvät vain muuttumattomina ja pakkoruotsi varusmiespalvelukseen verrattavana aikuistumisriittinä.

Ainakin tämä on ristiriidassa verorasituksen keventämisen suhteen.

Pakkoruotsi on verotukseen verrattava työvelvoite. Sen totesi aikoinaan toinen kokoomuslainen pääministeri, Jyrki Katainen.

Milloin kokoomus aikoo keventää enemmistön ajankäyttöön kohdistuvaa verotusta?

Jos ruotsinkieliset kiintiökoulutetut eivät hakeudu ylikiintiöistään huolimatta palvelemaan omaa kansaansa, ei meillä suomalaisilla ole heitä kohtaan mitään ikuista palveluvelvoitetta.

Vuosien varrella päätöksentekijänä olen kuullut lukuisista tapauksista, joissa ihmiset tuntevat olevansa melkein ulkopuolisia omassa terveyspäätöksessään, koska ruotsinkielistä terveydenhuoltohenkilökuntaa ei ole saatavilla.

[lpo]

Jos ruotsinkieliset kiintiökoulutetut eivät hakeudu ylikiintiöistään huolimatta palvelemaan omaa kansaansa, ei meillä suomalaisilla ole heitä kohtaan mitään ikuista palveluvelvoitetta.

Vuosien varrella päätöksentekijänä olen kuullut lukuisista tapauksista, joissa ihmiset tuntevat olevansa melkein ulkopuolisia omassa terveyspäätöksessään, koska ruotsinkielistä terveydenhuoltohenkilökuntaa ei ole saatavilla.

Juurikin näin. Aina jaksaa ihmetyttää, miten RKP:lle hännystelijöineen ei tule mieleen, että ruokkivan käden puremisesta ei hyvää seuraa...

Muutama vuosi sittenhän oli kova huoli, kun ruotsia puhuvia hätäkeskustyöntekijöitä ei tahtonut löytyä riittävästi. Tasa-arvo taitaa edelleen toteutua siltä osin, ettei ruotsilisää saa maksaa käytännössä samasta työnkuvasta. Toisaalta kummastuttaa, miten sillä ei sitten ole mitään merkitystä, kun länsirannikolle palkataan lääkäreitä suoraan Ruotsista ja heidän suomen osaamiseen ei tietenkään tarvitse panostaa pätkääkään. Turha sitten ihmetellä, miten suomenkielisellä väestöllä ei juurikaan ole intoa muuttaa esim. Vaasan seudulle.

[Hillevi Henanen]

Sillä kuka maailmassa puhuisi suomenruotsia, jos emme me suomalaiset itse? Perimmiltään juuri siitä on kyse ruotsalaisuuden päivässä. Iloitaan kaksikielisestä Suomesta.

...ja kuka sitä jää kaipaamaan kun se häviää?

[Hillevi Henanen]

HBL tänään:
https://www.hbl.fi/artikel/e8ed9d07-957 ... 9c657568c2

I Karleby vill en del elever tala finska på lektionerna – färre talar svenska trots att fler registrerar sig som svenskspråkiga

Kokkolassa haluaa osa oppilaista puhua suomea oppitunneilla - yhä harvempi puhuu ruotsia huolimatta siitä, että yhä useammat ? rekisteröityvät ruotsinkielisiksi.

0 - 19 v
Ruotsinkielinen väestö
KOKO MAA..........Kokkola
2018....67 248.........1 461
2019....66 872.........1 468
2020....66 867.........1 443
2021....67 161.........1 431
2022....67 077.........1 435

[Hillevi Henanen]

Kokkolassa haluaa osa oppilaista puhua suomea oppitunneilla - yhä harvempi puhuu ruotsia huolimatta siitä, että yhä useammat ? rekisteröityvät ruotsinkielisiksi.

Tätä potaskaa syötettiin kansalle kymmenisen vuotta sitten toteutetun tilastoväärennyksen jälkeen ja edelleen sitä jaksetaan hokea. Tilastot eivät siis tätä väitettä ole koskaan vahvistaneet.
Totta on se, että yhä harvempi puhuu ruotsia, mutta totuus on myös se, että ruotsinkielisten määrä hupenee kiihtyvää vauhtia.
Tilastot vahvistavat tässä hurriksi-kampanjan tapauksessa vain 1000 - 2000 "uutta" surua petoskampanjan tuloksena, mutta esim. folktinget palkitsi 8000.
8000 olisi muuten oikeassa elämässä mahtava nousu katoavalle kansanosalle. Todella mahtava, kun tilastojen valossa saman määrän hupenemiseen toisaalta on kulunut 25 vuotta.

[SJONS]

Perustuslaki takaa palvelut molemmilla kansalliskielillä! Suomeen voidaan rekrytoida ulkolaisia hoitajia sieltä sun täältä. Heidän kielitaidoistaan kukaan ei kanna huolta. Suomenkielisissä vanhainkodeissa voidaan vähitellen ryhtyä käyttämään englantia. Se ei Petteri Orpoa haittaa eikä huoleta!

Kielilaki sallii palvelujen tarjoamisen tulkkipalveluin. Pakollinen ruotsi virkaruotsivelvoitteineen ei siis ole kielilain perusteella välttämätön.

Orpon kirjoitus on täyttä roskaa ja mielistelyä!