Sisältääköhän käsite rasismi myös kielirasismin?

[Hillevi Henanen]

https://yle.fi/a/74-20042221
https://svenska.yle.fi/a/7-10038581

Perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat rasismiin selvästi eri tavalla kuin muut – Ylen kysely paljastaa suomalaisten tuntemukset rasismista

RKP:läisistä 50% toivoo tiukempaa suhtautumista rasisimiin.

Sisältääkö käsite rasismi myös Suomen ehdottomasti yleisimmän ja kaikkia koskettavan rasisimin muodon - kielisrasismin?

Näin oli tilanne jo 2010. Tai ainakin melkein
Vastanneista suomenruotsalaisista 46 prosenttia säilyttäisi kouluruotsin pakollisena oppiaineena ja 39 prosenttia luopuisi siitä, 15 prosentilla ei ollut kantaa asiaan.
https://yle.fi/a/3-5691435

-kielirasismin jossa kantavana voimana on 5 prosentin etuoikeutettu vähemmistö.

-kielirasismin jossa 95%:n enemmistö on kieliopinnoissa altavastaajana omilla yksikielisillä alueillaan ja joissa suurelta osalta leikataan siivet pakollisilla turhan minikielen opinnoilla

-kielirasismin jonka rahoitus hoituu Ruotsin kuninkaiden heille aikoinaan lahjoittaman Suomen kansallisomaisuuden voimalla verottomista rahastoista. Lisäksi "kielilakien" voimalla maksetaan vuosittain 33 "kaksikieliselle" kunnalle
reilut 100 000 euroa yhteisistä varoista. Ensi vuoden lopussa eli 10 vuodessa tulee miljardi täyteen "kaksikielisyyskorvauksia".
260 suomenkielistä kuntaa jäävät luonnollisesti nuolemaan näppejään.

-kielirasismin jonka yksi voimavara on maan keskiarvoa korkeammaksi keploteltu koulutusaste. Näin päästään laatimaan päättömiä "kielilakeja" joissa ei ole järjen häivää, ja joita ruotsinkielisten ei edes odoteta noudattavan. Ne kun ovat hetkessä muutettavissa näiden osaavien "lain laatijoiden" käsissä. Esim. kaksikielisyysavustus kolmelle yksikieliselle ruotsinkieliselle kunnalle 2015 tai kielisyyden tarkastelujakson pituus, joka ei siis koske suruja. Jos taas eduskunta ei suostu leimasimeksi päättömyyksiin, niin suljettujen ovien takana homma hoituu. (Pakkoruotsin aikaistaminen ala-asteelle).

-kielirasisimin, jonka takuuna on nk. folktinget, jossa on 7,5 edustajaa jokaista laillisilla vaaleilla valittua rkp:läistä kohti. Jos muut ryhmät saisivat saman kaavan mukaan edunvalvojat omille puolueilleen, olisi eduskunnan niskassa 1500 ulkopuolista edunvalvojaa.

[Hillevi Henanen]

Jos Suomen valtio haluaisi olla reilu ja kustantaa kaikille muillekin puolueille tällaisen painostusryhmän, tai ainakin tukea heitä samalla summalla/edustaja kuin surujakin, olisivat määrät seuraavat:

Kokoomus 360
Persut 345
Rkp 75
KD 37,5
Demarit 322,5
Keskusta 172,5
Vihreät 97,5
Vas. 82,5
LN 7,5
Yht. 1500

Siinäpä syntyisi kaikkia muita ryhmiä velvoittava pumaska poikineen (malliin RKP).
Tosin folktingetillä on mahtava etulyönti jonninjoutavien maksullisten käännösten suoltamisessa, mutta ehkä muutkin ryhmät kehittäisivät itselleen tienaamistapoja.

[Hillevi Henanen]

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009742539.html

Anders Adlercreutz huolestui Suomen politiikan ilmapiiristä: Tavoitteena on jakaa kansa ”meihin” ja ”heihin”

No nyt on asiantuntija asialla. A-M H:n lausunto vielä puuttuu.
...ja folktingetin tietty.

[pjl69]

Media puhuu ainoastaan vähemmistöihin kohdistuvasta syrjinnästä ja siksi aika monelta tuntuu jäävän omaehtoinen oivallusloikka tekemättä, että enemmistöönkin voisi kohdistua syrjintää. Kertoohan jo "positiivisen syrjinnän" käsitteen olemassaolokin jotain asiasta. Silloin kun syrjintä kohdistuu enemmistöön, se on jotenkin maagisesti positiivista luonteeltaan.

[Hillevi Henanen]

Kommenttien tarkistuksessa on ruuhkaa, joten tämän artikkelin kommentointi on toistaiseksi suljettu. Kokeile myöhemmin uudestaan.

Ekaa kertaa näen tällaisen ilmoituksen.

[Hillevi Henanen]

Toki ymmärrän "ruuhkautumisen" mielipidepalstan jäädyttämisen syynä muutaman tunnin avaamisen jälkeen. Liian suuri osa kirjoittajista ilmeisesti on sittenkin jyvällä RKP:n poliittisesta pelistä.

[Hillevi Henanen]

Vertailu näihin vuoden 2010 lukuihin ei Ylelle kelvannut.

Näin oli tilanne jo 2010. Tai ainakin melkein
Vastanneista suomenruotsalaisista 46 prosenttia säilyttäisi kouluruotsin pakollisena oppiaineena ja 39 prosenttia luopuisi siitä, 15 prosentilla ei ollut kantaa asiaan.
Ei vissiin olisi saanut sanoa, että tilanne oli tämä kun vielä kaikilta ruotsinkielisiltä kysyttiin.
Nykyään tulos on Venäjän malliin 100% kun kysytään vain RKP:läsisiltä.

[SJONS]

Freudentahl näkyy tämän päivän somessa jo monissa kommenteissa. Ilmiötä ei liitetä niinkään pakkoruotsiin, vaan suomenkielisten alempaan asemaan suhteessa ruotsinkielisiin. Monissa kommenteissa voi jo törmätä rotukysymyksiin ja vaikutti siltä, että Rkp jo itsekin pelkää paljastuneensa rasistiseksi puoleeksi.

[Hillevi Henanen]

Freudentahl näkyy tämän päivän somessa jo monissa kommenteissa. Ilmiötä ei liitetä niinkään pakkoruotsiin, vaan suomenkielisten alempaan asemaan suhteessa ruotsinkielisiin. Monissa kommenteissa voi jo törmätä rotukysymyksiin ja vaikutti siltä, että Rkp jo itsekin pelkää paljastuneensa rasistiseksi puoleeksi.

Jotenkin tähän malliin? Tässä pari uusinta kommentia.

Ai RKP haluaa lopettaa kansan kahtiajaon. No, aloitetaanko siitä, että suomenkieliset ja ruotsinkieliset lapset laitetaan jatkossa samoihin päiväkoteihin ja kouluihin. Ahvenanmaan erityisoikeudet lakkautetaan. Suomenkieliset voivat muuttaa ruotsinkielisille paikkakunnille, myös Ahvenanmaalle, ilman että heistä tuntuu etteivät ole tervetulleita. Näistä voisi aloittaa sen vastakkainasettelun purkamisen. Niin ja siitä, että RKP käy läpi myös oman taustansa ja rotuopit, joiden mukaan suomenkieliset ovat alempiarvoisia ja lopettavat tämän vähintään viikottain mediassa itsensä nostamisen ja Perussuomalaisten

Eivät myöskään halunneet karjalaisa ruotsinkielisille alueille.
RKP on kauan pitänyt oppi-isänään kielentutkija professori Axel Olof Freudenthalia, joka oli svekomaani, eli kiihkoruotsalaisuuden kannattaja ja johtohahmo. Hänen rotuoppinsa mukaan rantaruotsalaiset ovat rodullisesti ylivertaisia suomalaisiin nähden; ovat eri rotua. Näitä oppeja ajamaan perustettiin Suomeen Ruotsalainen Puolue 1870. (myöhemmin RKP)
RKP perusti 1937 Freudenthal-mitalin tunnustuksena hänen oppinsa ajamisessa. Tuoreimpia ovat vuonna 2006 jaetut viisi ja 2007 kaksi mitalia. Freudenthalin oppeja toteutettiin räikeästi viime sotien Karjalan evakkojen asuttamisen yhteydessä. RKP:n eliitti vastusti jyrkästi asuttamista ruotsalaispitäjiin ruotsalaisten "pyhälle maalle". Maan hätätilannetta ja Ruotsista pyydettyä ja saatua painostusapua hyväksukäyttäen maanhankintalakiin 1945 otettiin rkp-eliitin vaatimuksesta erityinen ruotsalaispykälä (§ 92). Sen avulla ruotsalaispitäjät ja kartaninomistajat välttyivät evakkijen asuttamiestra mailleen. (lähde Uusi Suoni Blogit Heikki Santala RKP:n rasismi ja rotuopit)
Menneet ovat menneitä, mutta jos vanhoja kaivellaan, pitäisi ensin siivota oma pesä.

[TK]

Freudenthalistinen rkp on rasismin alullepanija rotuoppineen. Svekomania elää edelleen rkp:ssä pakkoruotsituksen jatkamisen vaatimuksena. Kielirasismi, Suomessa pakkoruotsitus, on selvä rasismin ilmentymä.

Rkp näyttää olevan aikamoisen sisäisen myllerryksen vallassa. Adlercreitzin ulostulo jää puolitiehen, koska siinä ei uskalleta/ei haluta ottaa selvää kantaa rkp:n freudenthalilaiseen perintöön sekä vaietaan pakkoruotsista, jonka Adlercreitzkin hyvin tietää olevan perussyyn jatkuvaan konfliktiin suomenkielisten kanssa.

Onko rkp:n sisällä syntynyt ryhmittymä puolueen freudenthalilaisen siiven aikaansaannos. Ainakin julkisuudessa mainittujen nimien perusteella mukana on kovia pakkoruotsittajia.

[Hillevi Henanen]

Terveeltä pohjaltahan eivät tuollaiset vaatimukset synny eikä varsinkaan tämä suuri varmuus siitä, että nämä ne ovat oikeudenmukaisia.

[Hillevi Henanen]

Kuitenkin, kuten tuo vanha tilasto näyttää, vain puolet suruista on oikeasti tuolla kannalla.

Haukoiilla on kyllä pokkaa katsoa, että rkp edustaa koko suruväestöä.

Siinä porukassa armoa ei anneta myöskään omille väärämielisille, ja ehkä varsinkaan ei heille.
Porukan pettureita ovat sellaiset joiden mielestä kaikille kuuluisivat samat edut.

[Uusi kielipolitiikka]

Suomessa pitäisi puuttua kielirasismiin, mutta sen sijaan kiistellään koko ilmiön olemassaolosta.

Asiantuntijoiden mukaan on tärkeää säilyttää sellainen ilmapiiri, jossa vaikeistakin asioista, myös kielirasismista, puhutaan yhteiskunnassa, ja kuunnellaan toisia.



Kielirasismia voi olla vaikea tunnistaa ja tunnustaa, jos sitä ei ole koskaan itse kokenut.


– Joskus yhteiskunnallinen muutos tarvitsee sitä, että pitää konfliktoitua, jotta syntyy tilaa sille, että nähdään joku yhteiskunnallinen ongelma olemassa olevana.

– Polarisoituneelle tilanteelle on ominaista, että tietoon perustuva faktatieto uppoaa tavallista heikommin.

Ei puutua ongelmaan, vaan kiistellään sen olemassaolosta.

Suomessakin on rakenteellista rasismia: kielirasismi on juuri tätä rakenteellista rasismia.

– Silti keskustellaan, onko ilmiötä olemassa, ikään kuin se olisi mielipidekysymys, vaikka meillä on faktaa kertomaan siitä.

– Helposti jäädään siihen keskustelun tasoon, jossa puhutaan onko ilmiötä olemassa vai ei, eikä päästä siihen että mitä ongelmalle pitäisi tehdä.

Rakenteellinen rasismi on piilossa olevaa, instituutioissa tai yhteiskunnan rakenteissa olevia toimintakäytäntöjä ja säädöksiä, jotka kohtelevat ihmisiä syrjivästi ja eriarvoisesti.


Pelkkä symbolinen rasismista irtisanoutuminen ei riitä, vaan tarvitaan tekoja.

– Politiikassa ja päätöksenteossa on tärkeä kuulla eri toimijoita ja olla vuoropuhelussa heidän kanssaan, jotka kokevat arjessa kielirasismia ja kielisyrjintää.

– Kielirasismin torjunnassa ja ehkäisyssä tarvitaan koko yhteiskunnan tekoja niin politiikassa, koulutuksessa,kasvatuksessa, harrastuksissa kuin työpaikoillakin.


Kielirasismia on vaikea tunnistaa, jos sitä ei ole itse kokenut

Kielirasismia on vaikea tunnistaa ja tunnustaa, jos sitä ei ole koskaan itse kokenut. Siksi onkin tärkeää, etteivät ihmiset ummista korviaan keskustelulta.

– On tärkeää, ettei olla kiinni vain meidän omassa näkökulmassa, vaan asetutaan kuuntelemaan ihmistä, joka sanoo kokevansa kielirasismia Suomessa. Mitä hänellä on sanottavaa, miten hän sen kokee. Vaikka en voi itse sitä kokea, miten voin kuulla sitä toista ihmistä, jolla se kokemus on.

Vaikka Ylen kyselyssä rasismiin suhtauduttiin monen mielestä jo riittävällä vakavuudella, valtaosa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että rasismia ei tulisi hyväksyä missään muodossa.

Asiantuntijoiden mukaan tärkeintä olisi säilyttää sellainen ilmapiiri, jossa vaikeistakin asioista puhutaan yhteiskunnassa, ja kuunnellaan toisia.

– ihmiset haluavat laajasti, että kielirasismin ehkäisemiseksi tehdään töitä ja siihen suhtautumista tiukennetaan. Helpointa on aloittaa itsestään, mitä voi tehdä.

Asiantuntijoiden mukaan on tärkeää säilyttää sellainen ilmapiiri, jossa vaikeistakin asioista puhutaan yhteiskunnassa, ja kuunnellaan toisia.

[Uusi kielipolitiikka]

Haukoiilla on kyllä pokkaa katsoa, että rkp edustaa koko suruväestöä.

Siinä porukassa armoa ei anneta myöskään omille väärämielisille, ja ehkä varsinkaan ei heille.
Porukan pettureita ovat sellaiset joiden mielestä kaikille kuuluisivat samat edut.

Toisaalta, kyllä käytännössä koko RKP, siis myös puolueen ns. liberaalit, esim. viime aikoina julkisuudessa esiintynyt "verkosto" , vaativat pakkoruotsin jatkamista.

Vain Nils Torvalds on vuonna 2010 tohtinut esittää pakkoruotsista luopumista.

Carl Haglund oli valmis kehittämään puoluetta yleispuolueeksi, mutta käytännössä joutui lähtemään muihin töihin, koska mainitsemasi haukat eivät hyväksyneet hänen uudistuspyrkimyksiään.


Tavallinen ruotsinkielinen ei kohdatessaan kasvotusten suomenkielisen yksinkertaisesti uskalla kertoa
vaativansa pakkoruotsia..

Mutta puolueensa/ muiden puolueiden surujen kautta hän vaatii sitä-

ja siten ylläpitää konfliktia ja
huonoa ilmapiiriä.

Siksi tuo 39 % vs 46 % ei voi pitää paikkaansa..

Kyllä pakkoruotsin todellinen kannatus on ruotsinkielisten parissa lähempänä
100% kuin 50%- happaman ilmapiirin riskistä huolimatta.

Kunnes toisin todistetaan..

PS. RKP esiintyy liberaalina puolueena, vaikka vain osa jäsenistä on liberaaleja..
RKP yrittää kiistää olevansa kielipuolue, vaikka sekä freudenthalilaiset että liberaalit vaativat pakkoruotsia..

Siinä taas yksi kielipolitiikan paradoksi entisten lisäksi.

[TK]

Kyllä suruista suurin osa, lähes kaikki, ovat mielestäni pakkoruotsin kannattajia. Riippumatta siitä, mitä puoluetta he äänestävät.
Suruille on kehittynyt omanlaisensa tapa myötäillä suomenkielisiä yksityisissä keskusteluissa sanomalla esim. että pakkoruotsin voisi hyvin lopettaa. Tällainen myötäileminen on vain keino lopettaa keskustelu pakkoruotsista, eräänlainen valkoinen valhe oman pakkoruotsin kannatuksen peittämiseksi.