Om arbetet för ett tvåspråkigt välfärdsområde
Nyligen hölls nationalspråksnämndens första möte i Kotka, dvs på Kymmenedalens välfärdsområde. Eftersom jag var den enda invalda i fullmäktige med svenska som modersmål, blev jag ordförande för denna nämnd. Och det visade sig vara en lottovinst eller välsignelse för vår lilla partigrupp, eftersom ordförandeskapet ger tillträde till välfärdsområdets styrelse, med närvaro- och yttranderätt.
Under mina första månader som förtroendevald, har jag vi haft några fullmäktigemöten och några kvällsskolor, medan styrelsen har sammanträtt 2-3 gånger per månad. Också i fortsättningen kommer styrelsen att ha möten varannan vecka, så där blir jag nog ganska snabbt inkörd i politiken.
Men nu till nationalspråksnämnden. I Kymmenedalen har 0.8% av befolkningen svenska som modersmål, ca 1240 personer. Men hela välfärdsområdet är tvåspråkigt, eftersom Pyttis är en tvåspråkig kommun med sina 6.8% svenskspråkiga (6% är gränsen för att kommunen ska vara tvåspråkig). Numerärt finns det fler svenskspråkiga i Kotka än i lilla Pyttis. Det finns tre svenska skolor i Kymmenedalen :svenska lågstadiet i Pyttis, svenska skolan (lågstadium) i Kuusankoski (Kouvola) samt Kotka Svenska Samskola med undervisning från förskola till studenten. Dessutom finns det svenska daghem på dessa orter, och ett nytt språkduschdaghem i Folkhälsans regi i Valkeala (Kouvola). Norra Kymmenedalens svenskspråkiga anor härstammar från pappersfabrikernas stortid med mycket svenskspråkig personal på kontoren, som behövde skola åt sina barn. I södra Kymmenedalen ligger vi ju igen nära till Lovisa med en icke så skarp språkgräns.
Tack vare lagstiftningen - vi får säkert till stor del tacka Folktinget för dess insats i lagberedningen – blir alltså hela Kymmenedalens välfärdsområde tvåspråkigt. Och här få, och bör jag, leda nämndens möte på svenska, vilket faktiskt så här första gången kändes ganska overkligt. I nämnden sitter en erfaren jurist som viceordförande, samt en av medlemmarna är erfaren kommunalpolitiker. Jag kände mig osäker inför mötet, men allting var väl förberett av tjänstemännen, och det kändes sist och slutligen nästan roligt. Förvaltningsdirektören har blivit bekant under styrelsearbetet, och nationalspråksnämnden hör också till hans ansvarsområde, så det var tryggt och bra för mej.
Vi ska nu jobba fram ett språkprogram för Kymmenedalens välfärdsområde. Själv tycker jag de viktigaste punkterna är att uppmuntra svenska patienter/klienter att använda sitt modersmål för att personalen ska få en chans att öva, och att personalen ges möjligheter att gå utbildningar i svenska. Vi har en välvillig inställning till svenska som ett litet minoritetsspråk här i regionen, och själv ser jag min roll som diplomatisk. Vill på alla sätt undvika språkstrider här, och bevara denna positiva inställning, och samtidigt ändå jobba för de svenskspråkigas rätt till service på sitt modersmål. I praktiken gäller det tex att få använda svenskan på barnrådgivning och i skolhälsovård, på äldreboenden, erbjudas möjlighet till tex psykologutredningar på svenska (som köptjänst) och specialomsorg på svenska. Dessutom har vi en del svenskspråkiga klienter på jouren och förlossningsavdelningen i Kotka, tex lovisa-bor som väljer Kotka. Så det skulle vara välkommet att satsa på svenska i personalen där. Vi diskuterade också att personalens nuvarande språkkunskaper bör kartläggas, för det kan finns mer svenska kunskaper än vi är medvetna om. På SHM:s irådan görs för tillfället en utredning i de tvåspråkiga välfärdsområdena om hurdan beredskap det finns att erbjuda service på svenska, resultaten ska fås under hösten.
En intressant del av språkprogrammet gäller översättning av mötesprotokoll och föredragningslistor. Det är tidsdrygt och dyrt att översätta allting, det fungerar tex inte inom styrelsearbetet då föredragningslistan borde sändas till översättning innan den är gjord, då mötena ordnas så ofta.
Förslaget är nu att göra en likande kompromiss som i Österbotten, att man översätter rubriker och beslut, men inte all text. Och att den finska versionen är den juridiskt gångbara, ifall versionerna av tidsmässiga och översättningstekniska orsaker varierar. Det här tycker jag personligen att verkar vettigt.
Det blir en intensiv höst inom politiken med fullmäktige, styrelse och nationalspråksnämnd. Dessutom är jag invald i en av styrelsen utnämnd ekomisktpolitisk arbetsgrupp, som tillsammans med de ledande tjänstemännen ska utarbeta programmet för att lyckas skära ner nästa års budget med minst 20miljoner € - samtidigt som lönerna och utgifterna stiger] Intressant och utmanande att få jobba med denna sida av vår hälso- och socialvård! Själv är jag alltså ett levande exempel på att man som färsk politiker kan få många uppdrag också inom vårt rätt lilla parti. Hoppas det får vara till inspiration åt många finlandssvenska och många kvinnor - även jag klarade mej där bland 5/7 män i nämnden inklusive tjänstemän, varav tre är jurister
Kaksikielisen hyvinvointialueen työstä
Äskettäin Kielihallituksen ensimmäinen kokous pidettiin Kotkassa eli Kymmenedalen hyvinvointialueella. 1. Koska olin ainoa, joka valittiin valtuustoon äidinkielenäni ruotsi, minusta tuli tämän valiokunnan puheenjohtaja. Ja siitä tuli lottovoitto tai siunaus pienelle puolueryhmällemme, sillä puheenjohtajuus antaa pääsyn hyvinvointialueen hallitukseen, osallistumis- ja puheoikeus.
Ensimmäisten kuukausien aikana vaaleilla valittuna minulla on ollut muutamia valtuuston kokouksia ja joitakin iltakouluja, kun taas hallitus on kokoontunut 2-3 kertaa kuukaudessa. Jatkossakin hallitus kokoontuu kahden viikon välein, joten politiikkaan tulen todennäköisesti tutustumaan siellä melko nopeasti.
Mutta nyt kielihallitukseen. 2. Kymmenedalenissa 0,8 % väestöstä äidinkielenään on ruotsi, noin 1240 henkilöä. Mutta koko hyvinvointialue on kaksikielinen, koska Pyttis on kaksikielinen kunta, jonka ruotsinkielisiä on 6,8 % (6 % on kunnan kaksikielisyyden raja). Numeerisesti ruotsinkielisiä on Kotkassa enemmän kuin pikkupytissä. Kymmenedalenissa on kolme ruotsalaista koulua: ruotsinkielinen alakoulu Pyttiksessä, ruotsalainen koulu (alakoulu) Kuusankoskella (Kouvola) ja Kotkan ruotsalainen yhteiskoulu, jossa opetusta on esikoulusta oppilaille. Lisäksi näillä paikoilla on ruotsinkieliset päiväkodit ja Valkealassa (Kouvola) Folkhälsanin alaisuudessa uusi kielellinen suihkupäiväkoti. 3 Norra Kymmenedalen ruotsinkieliset juuret juontavat paperitehtaiden kukoistusajasta, kun toimistoissa oli paljon ruotsinkielistä henkilökuntaa, jotka tarvitsivat lapsilleen koulua. Eteläisellä Kymmenedalenilla ollaan taas lähellä Lovisaa ei niin terävällä kielirajalla.
4. Lainsäädännön ansiosta - voimme varmasti kiittää Folketingia sen panoksesta lain valmistelussa - koko Kymmenedalen hyvinvointialue tulee siis olemaan kaksikielinen. Ja täällä harvat, ja minun pitäisi johtaa valiokunnan kokousta ruotsiksi, joka itse asiassa tuntui ensimmäistä kertaa melko epätodelliselta. Valiokunnan varapuheenjohtajana on kokenut juristi, ja yksi jäsenistä on kokenut kuntapoliitikko. Tunsin oloni epävarmaksi kokouksesta, mutta virkamiehet olivat valmistaneet kaiken hyvin, ja loppujen lopuksi se tuntui melkein hauskalta. Hallintojohtaja on tullut tutuksi hallituksessa työskennellessään ja myös kielilautakunta kuuluu hänen vastuualueeseensa, joten se oli minulle turvallista ja hyvää.
Työstämme nyt Kymmenedalen hyvinvointialueen kieliohjelmaa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tärkeintä on kannustaa ruotsalaisia potilaita/asiakkaita käyttämään äidinkieltään, jotta henkilökunnalla on mahdollisuus harjoitella ja että henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua ruotsinkieliseen koulutukseen. Suhtaudumme ruotsiin pienenä vähemmistökielenä täällä alueella hyväntahtoisesti, ja itse näen roolini diplomaattisena. Halutaan kaikin tavoin välttää täällä kielitaisteluja ja säilyttää tämä myönteinen asenne ja samalla työskennellä ruotsinkielisten oikeuden puolesta saada palvelua äidinkielellään. Käytännössä se koskee esimerkiksi ruotsin kielen käyttöä lastenneuvonnassa ja kouluterveydenhuollossa, hoitokodeissa, mahdollisuus tarjotaan esimerkiksi ruotsin kielen psykologisiin tutkimuksiin (kuten palvelujen hankintaan) ja erityishoitoon. ruotsiksi. Lisäksi meillä on päivystäviä ruotsinkielisiä asiakkaita ja Kotkan synnytysosastolla, esimerkiksi Lovisalaisia, jotka valitsevat Kotkan. Joten olisi tervetullutta investoida ruotsiksi siellä olevaan henkilöstöön. Keskusteltiin myös siitä, että henkilöstön nykyinen kielitaito pitäisi kartoittaa, koska ruotsin taitoa voi olla enemmän kuin tiedämme. Kaksikielisillä hyvinvointialueilla on SHM:n ohjeistuksesta parhaillaan käynnissä selvitys valmiudesta tarjota palvelua ruotsiksi, tulosten pitäisi olla saatavilla syksyllä.
Mielenkiintoinen osa kieliohjelmaa on kokouspöytäkirjojen ja esityslistan kääntäminen. Kaiken kääntäminen on aikaa vievää ja kallista, se ei toimi esim. hallitustyössä, koska esityslista kannattaa lähettää käännettäväksi ennen sen valmistumista, koska kokouksia järjestetään niin usein.
5. Nyt ehdotetaan tehdä samanlainen kompromissi kuin Pohjanmaalla, kääntää otsikot ja päätökset, mutta ei kaikkea tekstiä. Ja että suomenkielinen versio on juridisesti kantava, mikäli versiot vaihtelevat ajallisista ja käännösteknisistä syistä. Henkilökohtaisesti uskon, että tämä on järkevää.
Tulee olemaan intensiivinen syksy politiikassa valtuuston, hallituksen ja kielitoimikunnan kanssa. Lisäksi minut valitaan hallituksen asettamaan talouspoliittiseen 6. työryhmään, joka yhdessä johtavien virkamiesten kanssa laatii ohjelman, jolla onnistutaan leikkaamaan ensi vuoden budjettia vähintään 20 miljoonalla eurolla - samaan aikaan palkkojen kanssa. ja kulut nousevat. Mielenkiintoista ja haastavaa työskennellä tämän sosiaali- ja terveysalan parissa! Olen siis itse elävä esimerkki siitä, kuinka tuoreena poliitikkona voi saada monia tehtäviä myös melko pienen puolueemme sisällä. Toivottavasti se voi olla inspiraationa monille suomalaisruotsalaisille ja monille naisille - jopa minä onnistuin siellä komiteassa 5/7 miehen joukossa, mukaan lukien virkamiehet, joista kolme on lakimiehiä
Suhtautukaa suurella ymmärryksellä tähän kirjoittajaan. Kirjoitus on vilpitön. Hän on uusi tässä hommassa ja kuvittelee että pakkoruotsin puolustamista voi rehellinenkin ihminen tehdä. Pyydän anteeksi häneltä jo etukäteen tämän kirjoituksen käyttöä, mutta rehellisyys tällä alueella on suorananinen IHME.
.1. Koska olin ainoa, joka valittiin valtuustoon äidinkielenäni ruotsi, minusta tuli tämän valiokunnan puheenjohtaja. Ja siitä tuli lottovoitto tai siunaus pienelle puolueryhmällemme, sillä puheenjohtajuus antaa pääsyn hyvinvointialueen hallitukseen, osallistumis- ja puheoikeus.
Puheenjohtajuuteen siis riiitti että on porukan ainoa ruotsinkielinen. Muilla meriiteillä ei ollut merkitystä 0,76%:n ruotsinkielisessä maakunnassa
"Oikeus"ministeri on antanut ymmärtää, että jotenkin tämän säädöksen perusteella kymenlaaksosta tulee 0,76 prosentilla ruotsinkielisiä pysyvästi kaksikielinen.2. Kymmenedalenissa 0,8 % väestöstä äidinkielenään on ruotsi, noin 1240 henkilöä. Mutta koko hyvinvointialue on kaksikielinen, koska Pyttis on kaksikielinen kunta, jonka ruotsinkielisiä on 6,8 %.
Hän vain toteaa annetut faktat kommentoimata sitä, että onko siinäå mitään järkeä.
(6 % on kunnan kaksikielisyyden raja joka Pyttiksessä lähestyy vauhdilla. "Lait" joilla "oikeus"ministeri vie vielä voimassa olevien lakien vastaisenkin tahtonsa läpi silmät hehkuen on oikeudesta kaukana.)
Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin.
3. Norra Kymmenedalen ruotsinkieliset juuret juontavat paperitehtaiden kukoistusajasta, kun toimistoissa oli paljon ruotsinkielistä henkilökuntaa, jotka tarvitsivat lapsilleen koulua.
Koskahan tämä mahtoi tapahtua?4.Lainsäädännön ansiosta - voimme varmasti kiittää Folketingia sen panoksesta lain valmistelussa - koko Kymmenedalen hyvinvointialue tulee siis olemaan kaksikielinen.
Kiittämisen sijaan olemme ihmetelleet mitä se folktinget oikein puuhastelee? Nyt sekin alkaa avautua.5. Nyt ehdotetaan tehdä samanlainen kompromissi kuin Pohjanmaalla, kääntää otsikot ja päätökset, mutta ei kaikkea tekstiä. Ja että suomenkielinen versio on juridisesti kantava, mikäli versiot vaihtelevat ajallisista ja käännösteknisistä syistä.
Elikkä ei edes Österbottenissa pystytä elämään oikeasti kaksikielisesti, mutta muilta sitä vaaditaan.6. työryhmään, joka yhdessä johtavien virkamiesten kanssa laatii ohjelman, jolla onnistutaan leikkaamaan ensi vuoden budjettia vähintään 20 miljoonalla eurolla - samaan aikaan palkkojen kanssa. ja kulut nousevat.
Koskahan tämä rehellinen ihminen rupeaa laskemaan sitä, että montako ihmistä jää kokonaan hoitamatta tämän kaksikielisyyshömpän kulujen takia vai oppiiko tavoille nopeastikin ja jättää tällaiset turhat pohdinnat?