Missään ei sanallakaan kommentoida Henrikssonin ja Taxellin työn jälkeä ja seuraamuksia muille kieliryhmille.

[Hillevi Henanen]

Pitäisi nyt myös kaivaa esiin kielilainsäädäntö ja ruveta tutkimaan miten lievästi lakeja muistuttavat kielimääräykset on onnistuttu vääntämään siihen kuosiin, että Kymenlaakson 0,76%:n "ruotsinkielisen" maakunnasta saadaan "kaksi"kielinen ja vielä tuleviakin sukupolvia halveksuen elikkä pysyvästi.

Yksi syy tietenkin on se, että pikku Pyttis pysyy enää viitisen vuotta 6%:n ruotsinkielisen rajan yläpuolella. Tosin prosenttirajojen ei ole annettu haitata kaksikielisyyttä tähänkään asti josta viimeisimpänä todisteena on Kymenlaakson 0,76%.

Tosin näihin Kymenlaakson kielikäytäntöihin kuuluu monin tavoin varmistaa, että se kieli jota todellisuudessa ymmärretään on oikeasti käytössä.

Kun siis normaalisti operoidaan useammalla tasavertaisella kielellä niin lienee tilanne tämänkaltainen
Tehty .....ssa 30 päivänä syyskuuta 20..
kahtena kappaleena englannin, ranskan, pash-
tun ja darin kielellä, kaikkien tekstien ollessa
yhtä todistusvoimaiset.

Mutta silloin kun on kyseessä kaksi tasavertaista kansalliskieltä, josta toista ei monikaan ymmärrä esim. terveydenhoidossa, on pakko varmistella, ettei nyt ainakaan ihan ruumiita tulisi kielisotkujen takia, joten selusta varmistetaankin näin:
Jos syntyy epäselvyyksiä, suomenkielisen teksti on ratkaiseva.

[Hillevi Henanen]

On myös muistettava, että aina kun ollaan lisäävinään tunteja toiseen kotimaiseen, se tarkoittaa vain ja ainoastaan pakkoruotsin tunteja. Suruilla on jo vuosia sitten pääkielen opiskelu alkanut ensimmäisellä luokalla, enkä ole kuullut että missään olisi turvauduttu tuplatunteihin.
Kuka tietää mikä on surujen vuosiviikkotuntimäärä suomea verrattuna suomenkielisten turhien pakkoruotsituntien määrään? Onko niin, että suomenkielisiltä kuluu vielä vähemmän tunteja turhan pakkoruotsin kanssa kuin suruilta heille välttämättömän maan pääkielen opiskeluun?
Toimiiko pakkoruotsin lisääminen vain tehokkaana suomenkielisten opiskelukapasiteetin vähentäjänä? Kukaan ei kai tosissaan kuvittelekaan, että sitä ruotsia opittaisiin kun 95%:ssa maata ruotsinkielisiä on muutama promille ja Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ruotsi on kahdeksanneksi (8) puhutuin kieli ja kun ei sitä opita edes kaksikielisellä alueella.