Voidaanko alle prosentin vähemmistön palveluvaatimuksia kutsua muuksi kuin tahalliseksi kiusanteoksi?

[Hillevi Henanen]

https://www.hbl.fi/artikel/074f56c5-ace ... a948f72a74

”Motorn ljuder ingen och körningen är spökt lugn” –

Enpä nyt äkkiä hahmota mitä tässä ajetaan takaa.

Mitä sanoo kääntäjä?

Moottori ei pidä ääntä ja ajo on aavemaisen rauhallista

Det är viktigt att nya bilister vet vad som krävs när de rullar ut på gatorna. Därför måste de bland annat visa vad de kan i ett teoriprov. Men när svenskan i instuderingsmaterialet är så dålig att inte ens trafiklärare förstår vad som menas, hur ska man då klara av provet?
On tärkeää, että uudet kuljettajat tietävät, mitä vaaditaan, kun he rullaavat kaduille. Siksi heidän on muun muassa näytettävä teoriakokeessa, mitä he osaavat. Mutta kun ruotsinkieli oppimateriaalissa on niin huono, että edes liikenteenopettajat eivät ymmärrä mitä tarkoitetaan, miten kokeen pitäisi läpäistä?

Nykyisellä kaksikielisellä alueella tiedetåån paremmin kun hyvin, että tämä muutaman prosentin kaksikielisyys ei toimi, mutta nyt tätä sontaa on tiedossa Kymenlaakson hyvinvointialueelle oikein lumilapiolla.

Miltä Kymenlaakson hyvinvointialue sitten näyttää numeroiden valossa?
Siihen kuuluu 6 kuntaa yhteensä 161397 asukasta joista suomenkielisiä 149991, ruotsinkielisiä 1231 (0,76% eli joka 131:nen), muut 10171(8 kertaa ruotsinkielisten määrä)
Hamina 19702 asukasta joista suomenkielisiä 18369, ruotsinkielisiä 60 (0,30% eli joka 328:s), muut 1273
Kotka 51241 asukasta joista suomenkielisiä 45984, ruotsinkielisiä 495 (0,97% eli joka 104:s), muut 4820 (10 kertaa ruotsinkielisten määrä)
Kouvola 80453 asukasta joista suomenkielisiä 76556, ruotsinkielisiä 288 (0,36% eli joka 279:s), muut 3608 (yli 10 kertaa ruotsinkielisten määrä)
Miehikkälä 1835 asukasta joista suomenkielisiä 1734, ruotsinkielisiä 6 (0,33% eli joka 306:s), muut 95 (16 kertaa ruotsinkielisten määrä)
Virolahti 3040 asukasta joista suomenkielisiä 2840, ruotsinkielisiä 17 (0,56% eli joka 179:s), muut 183 (11 kertaa ruotsinkielisten määrä)
Pyttis 5125 asukasta joista suomenkielisiä 4568, ruotsinkielisiä 365 (7,1% eli joka 14:s), muut 192.

Alueella on siis joka 131:nen ruotsinkielinen, eikä silti voida olettaa, että suomen pääkieli olisi hallussa?
Jos näin on kutsuisin palvelujen vaatimista 0,76%:n vähemmistölle tahalliseksi kiusanteoksi.

Nämä luvut haluasin todella johonkin kansainväliseen arviointiin, koska tässä ei ole pienintäkään järkeä.

[Hillevi Henanen]

Tässä sitten kieliohjelmaa kymenlaaksolaisille, ja että ruotsin kanssa sekoilusta huolimatta kuolleisuus pysyisi aisoissa, sivulla 3 löytyy ohje epäselviin tilanteisiin.
https://docplayer.fi/231513530-Kymenlaa ... jelma.html

Seuraavat asiakirjat toimitetaan suomeksi/ruotsiksi pyydettäessä:
Kutsukirjeet
Viralliset tiedotteet
Hoito-ohjeet
Viralliset esitteet
Sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut
Päätökset
Hoitojaksojen yhteenvedot
Lausunnot
Asiakas-/potilaskertomukset
Epikriisit
Jos syntyy epäselvyyksiä, suomenkielinen teksti on ratkaiseva.

[Hillevi Henanen]

Nyt panttiin kerralla paremmaksi kuin valtakunnan vaatimaton 95% = 5% taso.

Täällä 99,24% on yhtä suuri kuin 0,76%

Kielilain 35 §:n mukaan kaksikielisen viranomaisen velvollisuus on edistää kielellisten
oikeuksien toteutumista yhdenvertaisin perustein ja tarvittaessa ryhtyä erityistoimenpiteisiin
tämän saavuttamiseksi. Viranomaisten on turvattava yhdenvertaisuusperiaatteiden
toteutuminen niin suomen- kuin ruotsinkielisiä asiakkaita palveltaessa. Kielilain mukaan
jokaisella on oikeus käyttää äidinkieltään, joko suomea tai ruotsia, ja tulla palvelluksi, sillä
kielellä viranomaisissa.

Tulosaluejohtajat
Sitoutuvat toteuttamaan omalla toimi/palvelualueellaan kieliohjelman mukaiset toimenpiteet,
mittamaan ja raportoimaan suunnitelman mukaiset tehtävät ja toimeenpanot.
Huomioivat ruotsin kielen tarvittaessa rekrytoinneissa.
Varmistavat ja selvittävät, että tulosalueen henkilöstöllä on riittävä kielitaito tehtävien
hoitamiseksi määritetyn kielivaatimustason täyttämiseksi. Vastaavat ruotsinkielisen palvelun
toteutumisesta tulosalueellaan.

Konsernipalvelut huomioivat
ruotsin kieltä samanaikaisesti kaikissa viestinällisissä toiminnoissa. Nettisivuilla ja
portaaleilla tulee olla ruotsinkielinen kieliversio virallisilta
osiltaan. Viralliset ilmoitukset, esitteet ja mainokset julkaistaan molemmilla kielillä ja ne julkaistaan samanaikaisesti sekä
suomeksi että ruotsiksi.
Kaikki prosessit ja ohjeet suunnitellaan siten, että käännösaikataulu ja käännöksen
oikeellisuus otetaan huomioon.

Tulen takuulla pitämään silmällä tätä Kymenlaakson tilannetta koska se on niin perinjuurin mätä.

[TK]

HH, jospa voisit tarjota näitä lukuja vaikka pilapiirtäjä Ville Rannalle, joka näyttää tekevän hienoja pilapiirroksia ajankohtaisista aiheista?
Ranta saattaisi innostua myös pakkoruotsin käsittelystä faktapohjaisten lukujen avulla.

[Hillevi Henanen]

Jos syntyy epäselvyyksiä, suomenkielinen teksti on ratkaiseva.

Tämä yksityiskohta on minusta riemastuttava!

Koulun pakkoruotsi ei sentään suoraan tapa ainakaan lyhyellä tähtäimellä, mutta käyttökelvoton kieli terveydenhoidossa voi hyvinkin sen tehdä, ja parhaassakin tapauksessakin se hidastaa ja hankaloittaa toimintaa. Tosin eikös ihmisillä juuri terveydenhoidossa ole runsaasti aikaa joutavalle näpertelylle?

Kun väkisin tungetaan tällainen kiusakieli terveydenhoitoon, niin siinä leikitään jo oikeasti ihmisten hengellä ja terveydellä, ja tässä kohtaa on idean isille ja äideillekin tullut pelko persuuksin, että tällä kielipelleilyllä rupeaa oikeasti tulemaan ruumiita, ja siksi on jo etukäteen tehty selväksi, että se "ruotsinkielinen" teksti on mukana vain näön vuoksi.
Kysymys kuuluu paljonko esim. paperityöt viivästyvät jos aina pitää odottaa se "ruotsinnoskin" samaan nippuun? Jos se sitten vielä on samanlaista siansaksaa kuin tuo autokoulun teoriakokeen teksti, niin pelkona on, että potilas joutuisi arpomaan kumman tekstiversion mukaan pitäisi toimia. Väärästä arvauksesta voisi mennä henki.

Tämän sopan kokit ovat nyt kuitenkin yhdellä pienellä lauseella pesseet kätensä seurauksista:
Jos syntyy epäselvyyksiä, suomenkielinen teksti on ratkaiseva.

[Hillevi Henanen]

Kielilain 35 §:n mukaan kaksikielisen viranomaisen velvollisuus on edistää kielellisten
oikeuksien toteutumista yhdenvertaisin perustein ja tarvittaessa ryhtyä erityistoimenpiteisiin
tämän saavuttamiseksi. (Prosenttien ollessa 99,24 ja 0,76!!!!) Viranomaisten on turvattava yhdenvertaisuusperiaatteiden toteutuminen niin suomen- kuin ruotsinkielisiä asiakkaita palveltaessa. Kielilain mukaan
jokaisella on oikeus käyttää äidinkieltään, joko suomea tai ruotsia, ja tulla palvelluksi, sillä
kielellä viranomaisissa.

Tässä taas yksi kielilainsäädännön kukkanen. Samassa lauseessa sanotaan, että jokaisella on oikeus, ja pilkun jälkeen se vesitetään.
Ensin jokaisella on oikeus käyttää äidinkieltään, ja jokainen tässä tapauksessa tarkoittaa 1231 ruotsinkielistä.
Ruotsinkielisiin verrattuna 8-kertaista määrää muunkielisiä ei lasketa kuuluvaksi jokaiseen, ja suomenkieliset saavat olla olemassa kunhan ovat hiljaa.
Lause kuuluisi olla muodossa:
Suomen- ja ruotsinkielisillä on oikeus käyttää äidinkieltään ....

Miten on sitten ruotsinkielisten määrä kehittynyt tällä alueella, että se oikeuttaa tällaiseen ylimääräiseen hässäkkään muutenkin isossa muutoksessa?

Kymenlaakson ruotsinkieliset ikäluokittain
Ruotsinkieliset 1990 ja 2021 määrä sekä muutos prosentteina
Kaikki 1835 - 1219 -33,6%
0-4 v...........80 - 34 -57,5%
5-9 v...........95 - 50 -47,4%
10-14 v.......90 - 66 -26,7%
15-19 v.......82 - 65 -20,7%
20-24 v.......95 - 53 -44,2%
25-29 v.......65 - 52 -20,0 %
30-34 v.....104 - 44 -57,7%
35-39 v.....112 - 50 -55,4%
40-44 v.....147 - 57 -61,2%
45-49 v.....159 - 62 -61,0%
50-54 v.....121 - 73 -39,7%
55-59 v.....116 - 67 -42,2%
60-64 v.....145 - 72 -50,3%
65-69 v.....120 -103 -14,2%
70-74v........90 -120 +33,3%
75-...........214 - 251 +17,3%

Ruotsinkieliset 1990 ja 2021 1835 - 1219 -33,6%
Suomenk. 1990 ja 2021 ...183568 - 149966 -18,3%
Vierask. 1990 ja 2021.............625 - 9577 +1532%

[Hillevi Henanen]

Toisaalta eihän se huono ole, että pääsevät tutustumaan oikeaan suomenkieliseen maakuntaan. Niitä on sitten lisääkin kunhan nyt ensin kaksikielistävät tämän.