On kiinnitetty liian vähän huomiota siihen, millainen vaikutus Ahvenanmaan kieliolosuhteilla on ollut Manner-Suomen suruihin. Surut ovat pikku hiljaa imeneet vaikutteita Ahvenanmaan "ruotsalaisesta maailmasta", jossa suomen kieli on kokonaan syrjäytetty jokapäiväisestä elämästä ja Manner-Suomi laitettu kieliasioissa polvilleen Ahvenanmaan edessä. Manner-Suomesta halutaan vain rahallisia avustuksia, joita onkin saatu runsaasti.
Manner-Suomen suruilla ei näytä olevan minkäänlaisia moraalisia pidikkeitä kielipoliittisissa vaatimuksissaan. Halutaan vaan lisää ja lisää pakkoruotsia joka paikkaan, halutaan lisää ja lisää ruotsinkielisten palveluja (vaikka suruväestö vähenee) jne., vaatimuksia suruilla kyllä riittää.
Suruilla ei ole halua/aikomustakaan esittää konkreettisia palvelusuunnitelmia siitä, miten ruotsinkieliset palvelut voitaisiin järjestää. Kaiken takana on vain ja ainoastaan suomenkielisten pakkoruotsittamisasteen koventaminen ja laajentaminen.