Palveluvelvoite mainittava uudessa opetussuunnitelmassa

[Uusi kielipolitiikka]

Katselin ruotsin opetussuunnitelmaa enkä löytänyt sieltä kirjausta suomenkielisten palveluvelvoitteesta..

Miksi se on jätetty pois??

Oppiaineen tehtävä
”Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen
kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle.

Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja
tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.

Ruotsin kielen opetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuu-
riseen moninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ruotsinkielisissä ympäristöissä.

Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kult-
tuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella, rohkaisemalla oppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta, käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia
työtapoja.

Ruotsin kielen opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla Pohjoismaita. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kielten-
opetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien.

Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen.
Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan
tukea oppimiselleen.

Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.
Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön.
Myös työelämässä tarvittavaan kielitaitoon kiinnitetään huomiota tekstien ja tehtävien valinnassa. Oppilaita ohjataan hakemaan osaamillaan kielillä tietoa.” (OPS 2014, 325.)

Tuleeko uuteen opetussuunnitelmaan varmasti selkeä maininta suomenkielisten palveluvelvoitteesta, jolla oikeusministeri perusteli pakkoruotsin tuntimäärän nostoa??

Tämä nostaisi oppilaiden motivaatiota lukea ruotsia!!

Ruotsin opetuksen lisäämisen taustalla on Rkp:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin huoli siitä, että ruotsinkielinen väestö ei saa peruspalveluita omalla äidinkielellään etenkään pääkaupunkiseudulla.

Satiirivaroitus satiirivaroitus satiirivaroitus satiirivaroitus

[SJONS]

Anteeksi! Mutta keitä pohjoismaalaisia (ruotsalaisia, norjalaisia, tanskalaisia, islantilaisia) koululaisia kiinnostaa ryhtyä keskustelemaan suomalaisen ruotsin kieltä takeltelevien koululaisten kanssa ruotsiksi? Väitän, ettei ketään kiinnosta keskustelu ruotsin kielellä, vaan kaikki haluavat käyttää englantia!

Tuo harjoittelu on täyttä utopiaa! Urpilainen kehotti aikoinaan samaan! Suomenkielisten pitää rohkeasti käyttää ruotsia. Missä? Alammeko kotona ruokapöydässä käytää ruotsia, jota olemme koulussa lukeneet? Ei nyt ihan heti tule mieleen ketään muutakaan keskustelukumppania. Lapset ja lastenlapset käyttävät sujuvaa englantia, vaikka kaikki ovat suorittaneet myös vaadittavat opinnot toisessa kotimaisessa.

Keskustelu surujen kanssa on niiiiiiiiiiiiin houkuttelevaa! He ovat täydessä raivossa! Itse selittelen rauhassa kaikkea, mitä olen saanut oppia näiden tutkimusvuosien aikana! Hauska harrastus, jonka toivon joskus tuottavan todellista tulosta! Luvut 95% vastaan 5% ovat heille täyttä mutua!

[TK]

Kun ottaa puheeksi satunnaisten puhekumppaneiden kanssa sen, tietävätkö he kuinka paljon Manner-Suomessa on suruja, niin kukaan ei tiedä. Ovat ällikällä lyötyjä, kun sanoo, että suruiksi rekisteröityneitä on Manner-Suomessa vähän alle 5 %, tai tarkemmin 4,7 % väestöstä. Onko niitä niin vähän! Tämä on tavallinen ihmettelevä vastaus.

Aikuiset, lukioikäiset, yläasteikäiset - sama kaikilla, he eivät tiedä, kuinka vähän ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä on Manner-Suomessa. Se taas on kaikille tuttua, että ruotsinkielisiksi rekisteröityneet useimmiten puhuvat hyvin suomea. Kun sitten jatketaan juttua siitä, että mitä varten pakkoruotsia on luettava, kun ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä on niin vähän ja suurin osa niistä näyttää osaavan suomea hyvin, niin päädytään siihen, että pakkoruotsia on opeteltava surujen palvelemista varten. Kun tämän tavallinen suomenkielinen tajuaa, niin hän on aika tyrmistynyt. Pakkoruotsi on pelkkä palvelijoiden kieli!

Ruotsinkielisiksi rekisteröityneiden palvelemista vartenhan pakkoruotsia on luettava. Ei mitään muuta varten. Mutta tämä on onnistuttu salaamaan suomenkielisiltä. Samoin kuin surujen todellinen määrä on onnistuttu salaamaan ihmisiltä.

Jotenkin opiskelijajärjestöille olisi saatava tiedoksi, että suruja on Manner-Suomessa vain 4,7 % väestöstä.
Kaikille ihmisille pitäisi saada tiedoksi, että suruiksi rekisteröityneistä monet osaavat suomea hyvin, monien surujen vahvempi kieli saattaa olla suomi.

[pjl69]

Jokainen vaalivalvojaisia ja vaaligallupien tuloksia seuraava on kyllä saanut jonkinlaisen käsityksen ruotsinkielisten määrästä RKP:n kannatuslukujen perusteella.

[Hillevi Henanen]

Jotenkin opiskelijajärjestöille olisi saatava tiedoksi, että suruja on Manner-Suomessa vain 4,7 % väestöstä.
Kaikille ihmisille pitäisi saada tiedoksi, että suruiksi rekisteröityneistä monet osaavat suomea hyvin, monien surujen vahvempi kieli saattaa olla suomi.

Olen myöskin tavannut "ruotsinkielisiä", jotka eivät osaa ruotsia. Eräskin nuori mies Itä-Suomessa ilmoitti ylpeänä olevansa ruotsinkielinen, ja kun vaihdoin lennossa keskustelukieltä, hän hätääntyi, koska ruotsi ei sujunut mitenkään. Kun ihmettelin, että miksi, hän sanoin, että äiti on ilmoittanut hänelle äidinkieleksi ruotsin kun hän syntyi.
-Ahaa! Äitisi on siis ruotsinkielinen!
-Ei hänkään osaa ruotsia.
-????
Osa muista suomalaisista siis kuvittelee, että jo ruotsinkieliseksi ilmoittaminen tuo jotain mystistä etua lapselle!

[TK]

On monia, jotka ovat syntyessään tulleet ruotsinkielisen sukutaustan omaavien vanhempien toimesta merkityiksi ruotsinkielisiksi, vaikka vanhempienkin ruotsin taito on hiipunut jo aikaa sitten.
Joillekin on ikään kuin velvollisuus pitää itsensä ruotsinkielisessä rekisterissä, vaikka eletään todellisuudessa täysin suomenkielistä elämää.
Kaksikieliset suomi-ruotsi perheet ovat oma lukunsa. Jos eletään suomenkielisessä kunnassa, niin suomen kieli on silloin aika luonnollisella tavalla vahva/vahvempi kieli. Lapset on silti voitu rekisteröidä ruotsinkielisiksi.

Ruotsinkieliseksi rekisteröityminen ei kerro mitään henkilön ruotsin kielen osaamisen tasosta.

[Hillevi Henanen]

Ruotsinkieliseksi rekisteröityminen ei kerro mitään henkilön ruotsin kielen osaamisen tasosta.

...vielä vähemmän tarpeesta.

Koska yhteiskunta maksaa 33 kunnalle yli sata miljoonaa vuodessa "kaksikielisyydestä", olisi vähintään aiheellista testata "ruotsinkielisten" todellinen kielitaito.
Tosin tällä 2015 uusitulla kaksikielisyyskorvauksen parannetulla laskukaavalla kymmenet miljoonat juoksisivat, vaikka näissä kunnissa ei olisi enää ensimmäistäkään ruotsinkielistä. Näin kaukonäköisesti varmistetaan kuitenkin se, että kunnat pysyvät "kaksikielisinä" ilman ruotsinkielisiäkin.
Vanha systeemi toki oli ihan jumalattoman epäreilu, kun se oli sidottu 6-16-vuotiaiden surujen määrää, ja sitä mukaan kun surujen määrä pieneni, suli kaksikielisyyskorvauksen määräkin. Täysin sietämätön ja outo tilanne surujen kannalta. Nyt se on korjattu.

Seuraava projektini on tutkia 2008-2010 kieppeillä ilmestyneen surukuplan rakennetta. Epäilen nimittäin, että hurriksi-kampanja on jossain muodossa kestänyt kauemmin kuin olen kuvitellut, mutta en ole tiennyt miten saisin sen selville.
Nyt kuitenkin uskon, että ikätilastojen tutkiminen voi valaista tilannetta.
Jos ylimääräisiä suruja on ilmestynyt vastasyntyneisiin, niin onnea sitten vaan Luotoon, mutta jos lisäys on ilmestynyt yli 18-vuotiaisiin, niin siihen on syytä paneutua tarkemmin. Varmaan kun on surujen tempuista kyse, ei voida olettaa että tällainen päätöksenteon ja rahanjaon pohjana olevan tilaston tahallinen vääristely olisi millään muotoa lainvastaista kun se on palkittukin, mutta.....