Jos Keski-Pohjanmaan maakunta olisikin kunta, olisi se suuruusjärjestyksessä no 15 Suomen kunnista

[Hillevi Henanen]

Heipparallaa ja hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Tästä se lähtee vuosi 2023 liikkeelle!
Tämä maakuntaleipomus kiinnostaa edelleen. Otin nyt käsittelyyn sen maakunnan, jossa on ruotsinkielisiä toiseksi eniten, eli peräti 9%. Toiseksi komein luku siis heti Pohjanmaan jälkeen.
Kuntia on 8, ja suurimmassa eli Kokkolassa asukkaita 47900 eli 59% koko maakunnan väestöstä (67915).
Kokkolan väestä ruotsinkielisiä 12,3% eli 5909 kpl (koko maakunnassa 6082 kpl).

Seuraavaksi eniten ruotsinkielisiä Kaustisilla 1,9% ja kolmanneksi eniten Vetelissä 1,7%.
Lopuissa viidessä (Halsua, Perho, Kannus, Toholampi ja Lestijärvi) on se ennestään jo maakuntatilastoista tuttu alle 1%, joka on Suomen ehdottomasti yleisin ruotsinkielisten osuus Suomen kuntakentässä ovatpa sitten kyseessä yksittäiset kunnat tai maakunnat. (Päätellen siitä, että 260 suomenkielisessä kunnassa on keskimäärin 0,45% ruotsinkielisiä. 11 kunnassa ei ole ensimmäistäkään ruotsinkielistä.)

https://www.keski-pohjanmaa.fi/jasenkunnat.html

Kuinkahan monta tuntia on palaveerattu että on saatu näin oiva rartkaisu aikaiseksi. Jos Keski-Pohjanmaa olisi yksi yhtenäinen kunta, olisi se Suomen 15:s väkimäärältään, ja siellä asuisi 1,2% RUOTSINKIELISIÄ.

Tämän maakunnan seitsemässä suomenkielisissä kunnassa on keskimäärin vajaa 3000 asukasta, ja Kokkola siinä näyttää olevan valmiudessa kuntaliitoksiin, jolla ruotsinkielistä aluetta lisättäisiin.
Oikeusministerikin ilahtuisi suuresti, kun se lopultakin onnistuisi.
Pohjanmaahan ei ole asiaa niin kauan kuin heillä on pieninkin toivo pitää ruotsinkielisten määrä yli 50%:n. Vuosi sitten Isokyrö pääsi irti Österbottenista kun ruotsinkielisten osuus putosi muutamaksi vuodeksi alle 50%:n, ja toki se jatkaa putoamista edelleen, mutta on heillä vielä Laihia varalla.

[NRR]

Hyvää tätä vuotta, HH!

Ihanaa, että aloitat heti näissä hommissa!

Miten kiteyttäisit lyhyesti RKP:n tavoitteen Pohjanmaan kunta- ja maakuntarakenteen kohdalla?

[Hillevi Henanen]

Hyvää tätä vuotta, HH!

Ihanaa, että aloitat heti näissä hommissa!

Miten kiteyttäisit lyhyesti RKP:n tavoitteen Pohjanmaan kunta- ja maakuntarakenteen kohdalla?

Kiitos! Kymmenes vuoteni täällä, enkä pystyisi lopettamaan vaikka tahtoisin, enkä todellakaan tahdo. Mielestäni kuitenkin, että etenemme, ja olen kovin tyytyväinen siihen, että olen löytänyt oman osa-alueeni, ja että silloin tällöin pystyn järjestämään numeroilla ylläreitä vielä omallekin porukalle itseni mukaanlukien.

Olihan tuo Keski-Pohjanmaa taas melkoinen vitsi "kaksikielisellä" alueelle. Varsinais-Suomikin näyttää kummalliselta, mutta sen tarkistuslaskenta on vielä tekemättä.

RKP:llä on myyrälaumansa tuolla lakia säätävällä puolella, ja olisi todella hyvä saada joku instanssi silmäilemään vähän lähemmin esimerkiksi meidän kuntalakisäädöksiä.
Ne ovat todella härskiä suruihin päin vetoa, eikä kukaan ole huomavinaan.

Yksi esimerkki on esim vuoden 2014 lain manipuloinnin taikatemppu eli miten kolmesta täysin yksikielisestä kunnasta tehtiin hetkessä kaksikielisiä rahahanojen avaamiseksi.

RKP:n on tarkoitus "valloittaa" niin paljon aluetta kuin mahdollista. Sitä en ymmärrä, että millä he aikovat ne alueet täyttää kun surumäärä viimeisten vuosikymmenien on noussut ainoastaan kepulikoneteilla vuoden 2010 kieppeillä. Tilastokeskus todistaa 1000 kappaleen kuplasta, ja folktinget palkitsi 8000 uudesta surusta. Ehkä tuo kertoo sen, että minkä verran surujen juttuja kannattaa uskoa.

Onkohan Putinilla ja suruilla sama puheenkirjoittaja? Mitä huonommalta tilanne säyttää, ja mitä ankarammin todellisuus käy päälle, sen vankemmin vedotaan historiaan ja kulttuuriin.

[SJONS]

HH! Hyvää Uuutta Vuotta kaikille!

Ihanaa, että tulee todellisia lukuja! Jatketaan samaan malliin!

[Uusi kielipolitiikka]

... surumäärä viimeisten vuosikymmenien on noussut ainoastaan kepulikonsteilla vuoden 2010 kieppeillä. Tilastokeskus todistaa 1000 kappaleen kuplasta, ja folktinget palkitsi 8000 uudesta surusta. Ehkä tuo kertoo sen, että minkä verran surujen juttuja kannattaa uskoa.

Kerro lisää.

Löysin näet itse tutkielman, jossa annettiin kuva, että valtava kielenmuutos-aalto pyyhkäisi yli maan vuonna 2010 TV2:n
pakkoruotsi-illan jälkeen.

"Suomenkieliset rekisteröivät itsensä ruotsinkieliseksi tukeakseen ruotsinkielisiä ohjelman edustamaa hyökkäystä vastaan.."

Miten suuresta määrästä lopulta oli kyse ja ovatko kielen vaihtaneet suomenkieliset edelleen rekisterissä ruotsinkielisinä ja siten vaativat meiltä palvelua ruotsiksi??

Tämä maisterintutkielma Suomen kansalliskielten asemasta nyky-yhteiskunnassa toimii
ikään kuin jatkeena kandidaatintutkielmalleni (Salmon 2012), joka käsitteli modernin ajan
kielenvaihtajia eli henkilöitä, jotka omalla käytöksellään ottavat kantaa kieliriidassa.

Tutkin siinä, miten ja miksi ryhmä suomenkielisiä päätti 2010-luvun alussa muuttaa virallisen
äidinkielensä ruotsiksi väestörekisterissä osoittaakseen tukea ruotsinkielisille maanmiehilleen.

Laukaisijana oli toiminut marraskuussa 2010 esitetty televisiodebatti (ns. pakkoruotsi-ilta),
jonka tunnelma oli niin tulehtunut, että katsojat olivat välittömästi ryhtyneet toimeen osoittaakseen tyytymättömyyttään.

Väittely kansalliskielistä – tai pikemminkin ruotsin kielen
asemasta, sillä suomen kielellä on maassa kiistämätön paikka enemmistökielenä – oli taas saanut
yleisön veren kiehumaan

[Hillevi Henanen]

Onko tämä todella väitöskirjasta!!
Marraskuu 2010 pitää paikkansa, koska silloin potkaistiin käyntiin Hurriksi-kamppanja.
2010 ruotsinkielisten määrä Tilastokeskuksen mukaan todellakin NOUSI, mutta vaan 618 hengellä Manner-Suomessa. Nousu on huomattava, mutta jos kielen muuttaneita on folktingetin palkitsemat 8000, on surujen joukoissa täytynyt 2010 riehua vähintään rutto harventamassa porukkaa että on päästy 618 hengen nettotulokseen..
Myös muiden kieliryhmien riveissä pitäisi näkyä 8000 hengen harvennus, vaan kun ei näy.

https://yle.fi/a/3-5677999
Hurriksi.fi-sivustosta tuli hitti

YLE Radio X3M -kanavan lanseeraamasta Hurriksi.fi-sivustosta on tullut menestys. Sivustolla on käynyt muutamassa päivässä yli 20 000 ihmistä. Sen kautta äidinkielensä ruotsiksi vaihtaneita on jo lähes 6 000.
29.11.2010 15:29
•
Päivitetty 29.11.2010 17:45

Äidinkielensä voi vaihtaa klikkaamalla sivustolla maistraatin sähköistä tai pdf-muodossa olevaa lomaketta.

Radio X3M:n kanavapäällikön Alex Fagerin mukaan pakkoruotsista eroon pääseminen ei ole ainoa hyöty äidinkielen vaihtamisesta. - Totesimme toimituksessa tätä ideoidessamme, että etuja ovat myös muun muassa ohuempi sanomalehti aamukahvipöytään, Maamme-laulu alkuperäiskielellä ja yleensäkin parempi ja onnellisempi elämä.

Kampanjan ideoineet toimittajat haluavat myös muistuttaa, että Suomessa on perustuslaillinen oikeus saada viranomaisinfoa ja palvelua – myös ruotsiksi. Kieltä osaamaton viranomainen ei voi palvella kansalaista tämän äidinkielellä.
Väestötietojärjestelmä ei hyväksy kaksikielisyyttä

Netissä olevaan lomakkeeseen on täydennettävä äidinkielen lisäksi asiointikieli. YLE Uutisten testissä huomattiin, että vaikka asiointikielen täyttäminen on väestörekisterikeskuksen mukaan vapaaehtoista, lomake ei kuitenkaan tallentunut, jos asiointikielen jätti valitsematta.

Lomake toisin sanoen hyväksyy vaihtoehdon, jossa asiointikieli ja äidinkieli ovat eri kieliä.

- Tällaiset ilmoitukset tarttuvat kuitenkin maistraatin tarkistuksiin eivätkä ne mene väestörekisterijärjestelmään asti, kertoo kehityspäällikkö Kaj Välimäki väestörekisterikeskuksesta.
Aiheesta enemmän

Suomenruotsalaiseksi pääsee nyt helposti nettilomakkeella
26.11.2010 10:42

http://gamla.hbl.fi/kultur/2011-11-04/p ... ndsvenskar
Itse asiassa koko surkuhupaisa tarina löytyy täältä meidän sivustolta.
viewtopic.php?t=4075&view=unread&_link_ ... 1645558626

Vuoden 2010 puolella siis uusia ruotsinkielisiä oli tullut 6000 ja 2011 folktinget palkitsi idean isät 8000 uudesta surusta.
Sitten lankesi outo hiljaisuus asian tiimoille.

Vuosien saatossa kuultiin sitten selitys poikineen, ja lopulta oli riittävän monta vuotta tähän liukumiinaan astumisesta kulunut joten uskallettiin yrittää 7 vuotta vanhan kamppanjan hautaamista kertomalla että surujen määrä ei "enää" kasva, vaan jopa vähenee.
https://kommuntorget.fi/kultur-och-frit ... inte-fler/

[Hillevi Henanen]

2019 myönnettiin siis, että surujen määrä ei NYT ENÄÄ nouse.
Vuoden 2010 jälkeen en sanoisi enää vuonna 2019 että NYT ENÄÄ. Siinä on välissä 2011 -270, 2012 -464, 2013 -231, 2014 -420, 2015 -746, 2016 -807, 2017 -855, 2018 -894 eli kampanjavuoden jälkeen surujen määrä ei noussut yhtenäkään vuotena, vaan kutistui yhteensä 2011-2018 -4687 henkilöllä.

[NRR]

2019 myönnettiin siis, että surujen määrä ei NYT ENÄÄ nouse.

Vuoden 2010 jälkeen en sanoisi enää vuonna 2019 että NYT ENÄÄ.

Siinä on välissä
2011 -270,
2012 -464,
2013 -231,
2014 -420,
2015 -746,
2016 -807,
2017 -855,
2018 -894

eli kampanjavuoden jälkeen surujen määrä ei noussut yhtenäkään vuotena, vaan kutistui yhteensä
2011-2018 -4687 henkilöllä.

Kiitos, HH!
Selvät luvut.

[Uusi kielipolitiikka]

Onko tämä todella väitöskirjasta!!
Marraskuu 2010 pitää paikkansa, koska silloin potkaistiin käyntiin Hurriksi-
https://kommuntorget.fi/kultur-och-frit ... inte-fler/

Ei ole väitöskirja, vaan gradu,maisterintutkielma.

Pakkoruotsittajat ovat tässä hyviksiä ja me vapauttajat pahiksia..
Vapaus ja vallankäyttö saa ihan uuden,vinoutuneen merkityssisällön.
Hurriksi -kampanja alkoi ennen pakkoruotsi-iltaa...30.11.2010.
Kandidaatintutkielma oli siis propagandaa, ei täsmällistä tiedettä.
En ole kumpaakaan lukenut läpi, mutta tuo lause tuli algoritmin kautta.

Tutkin siinä, miten ja miksi ryhmä suomenkielisiä päätti
2010-luvun alussa muuttaa virallisen
äidinkielensä ruotsiksi väestörekisterissä osoittaakseen tukea ruotsinkielisille maanmiehilleen.

Laukaisijana oli toiminut marraskuussa 2010 esitetty televisiodebatti (ns. pakkoruotsi-ilta),
jonka tunnelma oli niin tulehtunut, että katsojat olivat välittömästi ryhtyneet toimeen osoittaakseen tyytymättömyyttään.

Tutkielma löytyy netistä nimellä:

Vapaus ja suomalaisuus
Kieli-ideologiat ja vallankäyttö
diskurssissa Suomen kansalliskielistä
Emmanuel SALMON
Maisterintutkielma
Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten
ja kulttuurien maisteriohjelma / Suomen kieli
Humanistinen tiedekunta
Helsingin yliopisto
Marraskuu 2021

[Uusi kielipolitiikka]

Vuoden 2010 puolella siis uusia ruotsinkielisiä oli tullut 6000 ja 2011 folktinget palkitsi idean isät 8000 uudesta surusta.
Sitten lankesi outo hiljaisuus asian tiimoille.

Luin ensin, että 8000 uutta ruotsalaista palkittiin rastin ruutuun laittamisesta ..

[Hillevi Henanen]

2019 myönnettiin siis, että surujen määrä ei NYT ENÄÄ nouse.
Vuoden 2010 jälkeen en sanoisi enää vuonna 2019 että NYT ENÄÄ. Siinä on välissä 2011 -270, 2012 -464, 2013 -231, 2014 -420, 2015 -746, 2016 -807, 2017 -855, 2018 -894 eli kampanjavuoden jälkeen surujen määrä ei noussut yhtenäkään vuotena, vaan kutistui yhteensä 2011-2018 -4687 henkilöllä.

Nämä tylyt luvut ovat siis kaksikielisten kuntien surumäärien kehityksestä kertovia.
Näistä luvuista puuttuvat yksikielisten suomenkielisten kuntien ja Ahvenanmaan surut, ja pako suomenkielisiin kuntiin sen kun kiihtyy.
Vuonna 1994 ei ruotsinkielisiä muuttanut suomenkielisiin kuntiin enempää kuin päinvastoin, ja oletan, että joku kuntaliitos siellä kummittelee, mutta en viitsi vaivautua penkomaan, mutta kaikkina muina vuosina vuoden 1990 jälkeen suomenkielisillä kunnilla on ollut surumuutto"voittoa", joka pääosin takuulla onkin voittoa.

Keskimääräinen suomenkielisten kuntien plussasaldo on +152 ruotsinkielistä/vuosi eli 30 vuodessa 4560 henkilöä.
Kahden viimeisimmän vuoden keskiarvo on jo lähes kaksiinkertainen pitkän ajan keskiarvoon nähden eli 292.

[Hillevi Henanen]

Vuoden 2010 puolella siis uusia ruotsinkielisiä oli tullut 6000 ja 2011 folktinget palkitsi idean isät 8000 uudesta surusta.
Sitten lankesi outo hiljaisuus asian tiimoille.

Luin ensin, että 8000 uutta ruotsalaista palkittiin rastin ruutuun laittamisesta ..

Kiitos UK, minun taulukkoni ei tee eroa gradun ja väitöskirjan välille. Jos niitä yrittää kertoa tai jakaa keskenään, tulee tulokseksi pelkkää risuaitaa, joten jätän sen puolen teille muille.

Luulenpa myös, että hurriksi idean isät eivät halua enää ikinä kuulla sanaakaan koko aiheesta. Meni kai vitsi jonkun verran överiksi. Elämä on.