Ylen kolumni: "Jos saisin vaihtaa oman ruotsin kielen taitoni jonkin toisen kielen taitoon, tekisin sen välittömästi..."

[NRR]

Järjen ääni!

https://yle.fi/a/74-20007634?fbclid=IwA ... 1tXcI2q0AY

Pekka Seppäsen kolumni: En keksi yhtään järkisyytä, miksi ruotsin kielellä pitäisi olla sellainen asema Suomessa kuin sillä on

Olisin valmis luopumaan kaikista ruotsin kielen taidoistani, jos saisin vaihtokaupassa samantasoisen espanjan, kiinan tai japanin kielen taidon, kirjoittaa Seppänen.

[NRR]

Olen koko ikäni kannattanut niin sanottua pakkoruotsia. Sitä, että kaikkien suomenkielisten koululaisten tulee opiskella ruotsin kieltä.

Pakkoruotsin vastustajat ovat mielestäni olleet nurkkakuntaisia, historiattomia, tunteettomia ja vinoutuneella tavalla isänmaallisia.

Melkein oksensin, kun kuulin että perussuomalaisten tuore suomalaisuusohjelma hyökkää pakkoruotsia vastaan.

Mutta sitten ryhdyin ajattelemaan.

En keksi yhtään järkisyytä, miksi ruotsin kielellä pitäisi olla sellainen asema Suomessa kuin sillä on. Laki määrää niin, mutta eihän laki ole mikään järkisyy.

Ruotsin kieltä nyt vaan ei tarvitse Suomessa eikä edes Ruotsissa.

Perusteluja ruotsin kielen puolesta on monia. Yhteinen historia Ruotsin kanssa kuulostaa hyvältä perustelulta, mutta niin kuulostaisi yhteinen tulevaisuuskin. Yhteinen historia ja yhteinen tulevaisuus Suomella on myös Saksan ja Venäjän kanssa.

Ruotsinkielisten määrä Suomessa ei sekään ole kestävä perustelu. Pitäisikö Suomen toiseksi viralliseksi kieleksi vaihtaa tulevaisuudessa aina se kieli, joka on suomen kielen jälkeen yleisin?

Perusteluissa vilisee sellaisiakin sanoja kuin kulttuuri ja identiteetti, mistä voi päätellä, että hyvät perustelut loppuivat juuri.

Ruotsin kielen merkitys kuulemma kasvaa nyt kun Suomi ja Ruotsi matkaavat yhdessä kohti Natoa. Kuulostaa hassulta. Naton komentokielihän on englanti eikä ruotsi.

Varusmiespalvelun suorittaa nykyisin kaksi kolmesta siihen velvoitetusta suomalaismiehestä. Kantahenkilökunta iloitsee, kun vastentahtoisin kolmasosa ei ilmesty kasarmille.

Miksi ihmeessä ruotsinopiskelun suorittaneita pitää samaan aikaan olla täydet 100 prosenttia? Jos maanpuolustus pärjää kahdella kolmasosalla, luulisi että myös vähemmistökielen puolustus pärjäisi. Ruotsinopettajillakin olisi mukavampaa.

Itse tykkäsin oikein paljon koulun ruotsin kielen tunneista. Ruotsinopettaja vei meitä Lilla Teaterniin katsomaan ruotsinkielisiä näytelmiä. Erityisesti mieleen jäi Svejk i andra världskriget, koska opettajamme menehtyi esityspäivänä eikä ilmestynyt enää koskaan omalle paikalleen.

Tuon näytelmän on muuten kirjoittanut Bertolt Brecht. Olisin mieluummin nähnyt näytelmän sen alkukielellä saksaksi. Mutta eihän Saksankielistä Teatteria ollut olemassa, eikä ole vieläkään.

Kaikista maailman kielistä osaan parhaiten suomea. Toiseksi paras kieleni on englanti. Ruotsi tulee kolmantena. Tämä on varmaan hyvin yleistä ikäisteni keskuudessa täällä etelässä.

Jos saisin vaihtaa oman ruotsin kielen taitoni jonkin toisen kielen taitoon, tekisin sen välittömästi, ilman häpeän häivää, pohtimatta kenenkään kulttuuria tai identiteettiä.

Olisin milloin tahansa valmis parantamaan saksan taitojani tai venäjän taitojani ruotsin kielen taitojeni kustannuksella.

Olisin valmis jopa luopumaan kaikista ruotsin kielen taidoistani, jos saisin vaihtokaupassa samantasoisen espanjan, kiinan tai vaikkapa japanin kielen taidon. Sori siitä. Ruotsin kieltä nyt vaan ei tarvitse Suomessa eikä edes Ruotsissa.

Suomessa ruotsinkieliset nimittäin vaihtavat keskustelukielen suomeksi, kun aistivat, että suomenkielinen on liittymässä joukkoon. Ruotsissa taas ruotsinkieliset vaihtavat englantiin, jos ruotsin kielen ääntämys ei vastaa paikallisia ihanteita.

Ainoa paikka maailmassa, jossa keskentekoisen ruotsin puhuminen saa myönteisen ja kannustavan vastaanoton, on Ahvenanmaa. Mutta eiköhän tämäkin muuttuisi heti kun Ahvenanmaa liitettäisiin takaisin osaksi Ruotsia.

Sen vielä ymmärtää, että suomenkielisiltä toivotaan ruotsin harrastamista. Mutta on aivan mahdotonta hyväksyä se, että työperäisiä maahanmuuttajia janoavassa Suomessa vaaditaan viranhaltijoita osaamaan sekä suomea että ruotsia.

Luulisi, että vaikkapa Virosta tulleelle lääkärille on tärkeämpää erottaa haima ja perna toisistaan kuin tietää mitä ne ovat ruotsiksi.

Tiedän hyvin, että ruotsin kielen vahvan aseman kyseenalaistaminen on veren kaivamista omasta nenästä. Minulla on ruotsinkielisiä sukulaisia, ruotsinkielisiä ystäviä ja ruotsinkielisiä työtovereita. En mielelläni menettäisi heistä ketään.

Enkä menetäkään. He eivät lyö välejä poikki. He eivät edes kommentoi näitä ajatuksiani. Kun seuraavan kerran tapaamme, he valitsevat jonkin toisen puheenaiheen.

Keskustelukieleksi he valitsevat suomen kielen, ihan niin kuin aina ennenkin.

Pekka Seppänen

Kolumnin kirjoittaja on riippumaton tarkkailija, en observatör från hängmattan.

[NRR]

Jostain syystä twitterissä juttu on otsikoitu

"Sydämeni kannattaa pakkoruotsia, mutta aivoni eivät."

Antaisiko tässä kolumnisti pakkoruotsipiireissä kelpaavat sanat tunnustaa muuttaneensa mielensä...

[TK]

Tosi hyvä kolumni.
Ajatella, jos olisi saanut pakkoruotsin tilalla opetella vaikka ranskan tai espanjan. Tai jonkun muun laajasti puhutun kielen.

[NRR]

Aika uskomaton pakkoruotsin perustelu kommenteissa:

Jotkut historioitsiat ovat sitä mieltä että historiallisesti ottaen Suomi on Ruotsin ainoa merkittävä aikaansaannnos. Ilman Ruotsia ei Suomikaan olisi olemassa.

Ruotsin luomuksena Suomi jakaa ruotsalaisen pohjoismaisen kulttuurin. Seikka joka näkyy erilasten kulttuuria kuvaavien indikaattoreiden vertailuissa, joissa Suomi ja muut pohjoismaat ovat lähellä toisiaan ja yleensä kärkipaikoilla mitä tulee yhteisöjen toimivuutta kuvaaviin parametreihin.

Yhteinen kulttuurinen tausta ilmenee esimerkiksi ’impersoonallisena prososiaalisuutena’ joka on yksi tärkeimmistä yhteiskunnan menestymisen taustatekijöistä (Joseph Henrich). Tämän sosiaalisen luottamuksen osalta pohjoismaat kuuluvat kärkimaihin.

Myös itsenäisen analyyttisen ajattelun vertailussa Suomi on toisena ja Ruotsi kolmantena Hollannin jälkeen.

Siten yksi itsekäs järkisyy ruotsinkielen ylläpitämiselle voisi olla yhteyden säilyttäminen kulttuuriin joka on ilmeisen menestyksekäs - ja joka kaiken lisäksi tähän saakka on ollut sama kuin suomalainen kulttuuri.

Mietin, onko kieli poskessa kirjoitettu vai tosissaan, niin armottoman mukatieteellistä tekstä, jolla ei ole sisältöä. Voisi parodioida nordismia, jonka mielestä Suomessa ajattelun taidotkin ovat Ruotsin perintöä ;D Mutta kielipolitiikassa se, mikä tuntuu parodialta, on yleensä vakavasti kirjoitettu.

Ja nyt hiukan myöhemmin toisella nimimerkillä samaa

Ruotsin kuningaskunnan seitsemän itäistä maakuntaa. Likaisia nokisia, outoja neliönmallisia hattuja ja tuohesta valmistettuja virsuja jaloissaan pitäviä. Mongertavat outoa kenenkään ymmärtämätöntä puhetta. Valmistavat outoa ruskeaa, pahan makuista lientä ja ryhtyvät sitä juotuaan huutamaan ja painimaan. Lisäksi se ainainen saunominen pimeässä savuisessa kuumassa tilassa ja hikoiltuaan hyppäävät veteen peseytymään kesät talvet, ja ajatelkaa! Alasti miehet ja naiset, vanhukset ja lapset samaan aikaan.

Ainoastaan harvoissa rannikon kylissä ja taajama pahaisissa, joita kaupungeiksi kutsuvat, asuu edes hieman kunniallisen oloista ja hyviä tapoja omaavia alkuasukkeja. Meidän Ruotsalaisten tehtävä on opettaa, sivistää ja tehdä tästä kansasta esivaltaa ja Jumalaa pelkääviä ihmisenkuvia.

Siitä, kun meitä sivistymättömiä barbaareja näin kuvattiin ei lopulta ole kovin kauan. Moni tietää mitä saattoi tapahtua Köyliö järven jäällä, kuinka toinen veli taisteli Keisarin toinen Kuninkaan lipun alla.

Fennonniemeä ruotsalaistettiin jopa peräpohjolaa myöten. Suomen ruhtinaskuntaa venäläistettiin pohjanmaalla saakka. Enkelsmannit piirittivät Oolantia, tykkiveneet tuhosivat Kokkolaa.

Kun uhka on suurin turvaavat pohjolan kansat toisiinsa. Tuleeko mandariinikiinan taitaja apuun, tai hiekkaan kirjoittaja, tuuleen tuijottaja tai viulun soittaja mansardikatolta, kun on aika. Tuskin, ruotsalainen tulee ja odottaa suomalaisen tulevan samoin.

Me olemme kuin paita ja peppu, Minttu sekä Ville punottu yhteen näkymättömällä köydellä. Muut pohjoismaat ymmärtävät toisiaan, toiset paremmin, raja-alueet vielä paremmin. Lapissa on mäenkielen puhujia tuol puol jokkee enemmän kuin skånen.

Olkaamme fennoskandialaisia + Islanti ja vihermaa pikemmin kuin slaavilaisia. Ylpeänä ruotsinkielen taitoinen, vieläpä työssään taitoa tarvitseva.

Sieltä poistettiin hyvä vastaparodia. Omia kommenttejani jätetty julkaisematta. Ylen sensoreiden joukossa on tiukan linjan vetäjiä...

[SJONS]

Pekka Seppäsen kolumniin klo 21.30 533 kommenttia!

[NRR]

Suomenruotsalaisten kirjoituksissa sama uhriutumisen ja muitten väheksynnän kaava:

Ja taas mennään. Sivistyneet ja koulutetut suomenkieliset jankuttavat: voi kun ei olisi tuhlannut aikaani ruotsin opiskeluihin. --- Pois historia, pois kulttuuria, pois Suomi.--- Maailma nauraa --- Me suomenruotsalaiset puhumme mitä haluamme, te muut saatte puhua mitä osaatte. Ja voitte seistä siellä omassa nurkassanne ja puhua keskenään --- kun ei muuta argumentteja löytyy, sitten taas kirjoitetaan siitä, että pääoma löytyy suomenruotsalaisten suvuista. Voi herrajee, grow up (= aikuistu), behave (=käyttäydy)!

Seppäsen kannanotto on yksipuolinen ja täysin historiaton. --- Ruotsin kielen aseman purkaminen Suomessa ei taatusti auta Seppästä saamaan haltuunsa kiinan- tai japaninkieltä tai mitään muutakaan kieltä.

surullista huomata niin paljon negatiivistä ajattelua ruotsinkieltä kohtaan. --- monella suomalaisella on jonkinlainen kateus tai kitkeryys ruotsinkielisyyttä vastaan.

Itse olen suomenruotsalainen, ja koen että saan kielten takia olla kansainvälisempi --- norjalaisten ja ruotsalaisten --- helppoa saksaa ja hollantia --- ruotsi on germaaninen kieli, ja germaaniset kielet ovat relevantteja.
---
En ikinä vaihtaisi ruotsinkielen-taitoani pois, ja toivoisin että enemmän ihmisiä laittaisivat lapsensa kielikylpyyn rikastuttamaan lapsien tulevaisuutta. ---

(Svenska ylen toimittaja)
Mun mielestä tämä oli aika yksinkertainen ja populistinen kolumni joka lähtee mutuoletuksella siitä että ruotsinkielen opinnot ovat pois muitten kielten opinnoista.
---
kielten osaaminen lisää ymmärrystä muihin kulttuureihin ja avartaa maailmaa. Yksikielisyys on aika yksinkertaista.
---
Itse puhun sujuvasti suomea, ruotsia ja englantia ja sönkkäilen ranskaa, tanskaa, norjaa saksaa, espanjaa ja vähän portugaliakin. --- koskaan ei ole myöhäistä oppia lisää kieliä.
---
Suomi on kaksikielinen maa eikä sitä noin vain voi muuksi muuttaa ihan vain senkin takia että suomenruotsalaisilla kuuluu olla samat oikeudet kuin suomenkielisillä. Mikään ei tässä maassa muutu paremmaksi jos ruotsinkielisten oikeuksista luovutaan.

Haluammeko tosiaan jäädä muitten Pohjoismaitten ulkopuolelle ainoana kansana, joka ei ymmärrä, mitä muissa Pohjoismaissa puhutaan ja kirjoitetaan?

Eikö yhtään kiinnosta, mitä he puhuvat keskenään, ainoastaan se, mitä englanniksi kanssamme armollisesti viestitään?

Haluammeko eristäytyä tänne perukoille kummallisen kielemme kanssa, jota kukaan ei taatusti opettele?

Ei varmaan kiinnosta oman maamme historiakaan, jota on tehty ja kirjoitettu maamme entisellä virallisella kielellä?

[NRR]

Näin isossa kommenttimäärässä näkyy jo pakkoruotsin puolustajien argumenttien ohuus:

1. Suomen historiassa kaikki hyvä on tullut Ruotsista ruotsin kielellä. Perintöä kunnioitettava pakkoruotsilla.
2. Suomenruotsalaisuus on ollut ja on edelleen se paras osa suomalaisuutta. Pohjoismaalaisiksikin kelpaamme vain heidän ja pakkoruotsin takia.
3. Ruotsin kieli on avain muihin kieliin ja kulttuureihin.
4. Kielitaito on kaikilla sitä keskeisintä osaamista - mutta maahanmuuttajien monikielisyyttä tai Skandinavian ulkopuolella kielitaitonsa hankkineiden kielitaitoa ei voi ihailla, jos ruotsi puuttuu.
5. Ruotsin pakollisuutta kritisoivat ovat historiattomia, yksinkertaisia ja kateellisia - naurettavia.
6. Muitten pakkoruotsi on ruotsinkielisten oikeus.
7. Pakkoruotsi alakoulusta yliopistoon ei voi olla poissa mistään.
Onko muuta?


Tämä hokema, ettei ruotsi ole mistään poissa, harmittaa erityisesti, koska sitä toistelee nyt kieli-ihmisten ja toimittajien äänekäs ja itseään täynnä oleva porukka. Heidän pitäisi pystyä loogiseen ajatteluun. Vastasin:

Pakon puolustajat antavat ymmärtää, että olisi perusteetonta sanoa pakkoruotsin vievän tilaa muilta kieliltä tai opinnoilta. Missä logiikka? Ahvenanmaa poisti pakkosuomen, koska se söi nuorten muun kielitaidon. Ok. Sanottaisiinko alakoulusta yliopistoon jatkuvasta pakkosuomesta Ruotsissa, ettei ole poissa mistään. No ei. Koko viime vuoden väitettiin, että pitkän matikan valitseminen vie tilaa kieliltä. Tietysti se vaikuttaa, vaikka onkin tarpeen ja itse valittu. Silti pitkää matikkaa enemmän muita kieliä syö pakkoruotsin viisi pakollista lukiokurssia. Näin se vaan on.

[NRR]

Näin isossa kommenttimäärässä näkyy jo pakkoruotsin puolustajien argumenttien ohuus:

1. Suomen historiassa kaikki hyvä on tullut Ruotsista ruotsin kielellä. Perintöä kunnioitettava pakkoruotsilla.
2. Suomenruotsalaisuus on ollut ja on edelleen se paras osa suomalaisuutta. Pohjoismaalaisiksikin kelpaamme vain heidän ja pakkoruotsin takia.
3. Ruotsin kieli on avain muihin kieliin ja kulttuureihin.
4. Kielitaito on kaikilla sitä keskeisintä osaamista - mutta maahanmuuttajien monikielisyyttä tai Skandinavian ulkopuolella kielitaitonsa hankkineiden kielitaitoa ei voi ihailla, jos ruotsi puuttuu.
5. Ruotsin pakollisuutta kritisoivat ovat historiattomia, yksinkertaisia ja kateellisia - naurettavia.
6. Muitten pakkoruotsi on ruotsinkielisten oikeus.
7. Pakkoruotsi alakoulusta yliopistoon ei voi olla poissa mistään.
Onko muuta?

Netistä löytyikin tuore pohdinta samasta.

Kaikki narsistisen persoonallisuushäiriön kriteerit täyttyvät (diagnoosiin riittäisi viisi):

suuret käsitykset itsestään eli liioittelee saavutuksiaan;
- Suuret käsitykset ruotsin kielen merkityksestä.

keskittyy mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta;
- Mielikuvia ruotsin kielen rajattomasta voimasta jne.

uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot;
- Uskoo ruotsin kielen olevan ainutlaatuinen.

vaatii korostunutta ihailua;
- Ruotsin kieltä palvottava.

mielestään oikeus erityiskohteluun;
- Ruotsinkielisten etuoikeudet.

muiden hyväksikäyttö;
- Suomenkielisten pakkoruotsi, koska heidän velvollisuus on palvella ruotsinkielisiä.

empatian puute;
- Ei mitään ymmärrystä niitä kohtaan, joilla kielellisiä vaikeuksia. Jos pakkoruotsi ei suju, olet vain tyhmä ja laiska.

kateus (tai uskoo muiden kadehtivan häntä); ja
- Luulevat, että ruotsinkielisiä kadehtiaan.

ylimielisyys ja röyhkeys.
- Tämä asenne suomenkielisiä kohtaan.

[NRR]

Tämä ylen kolumnisti, mediavaikuttaja Pekka Seppänen on Juhani "Suomi on ruotsalainen" Seppäsen veli.

Pekka Seppänen nosti pakkoruotsikritiikin esiin jo kaksi vuotta sitten:

Yllättävä keskustelu "Mikä on suhteesi ruotsiin?"
areena.yle.fi - Pyöreä pöytä
Ruben Stiller, Anu Koivunen ja Pekka Seppänen
Taas kerran kaksi pakkoruotsin puolesta ja yksi vastaan mutta voitti. Tämä keskustelu ohjelman alussa.

https://areena.yle.fi/1-50296856
(Minuutit 6-13)

Mikä on suhteenne ruotsiin, kysyy Koivunen ja tunnustautuu wannabe-suomenruotsalaiseksi, sillä hänellä on mielestään kouluruotsin ansiosta isompi kotimaa (Norden) ja mahdollisuus elää ja tehdä työtä ruotsiksi.

Seppänen vastasi mainiolla puheella, jonka päätteeksi hän tunnusti: "Nuorempana suhtauduin kovin lapsellisesti tähän kaksikielisyyteen, kuten että meillä on suuri rikkaus, kun on näitä ruotsinkielisiä..."

Seppänen iski huumoria siitä, että suomen kielihän se meitä on rajoittanut ja että ilman Napoleonin juonitteluja tässä nyt puhuttaisiin ruotsia kaikki, olisi isommat markkinat ja suomen sijaan voisi valita opiskeltavaksi jonkin hyödyllisen kielen kuten espanjan... (näinhän se pakkoruotsipuheen onttous avautuu käänteisenä).

Stiller ja Koivunen heiluttelivat rasismikorttia, meillä on niin rasismia ruotsinkielisiä kohtaan. Seppänen muistuttaa, ettei kukaan suomalainen kuvittele olevansa ruotsinkiekisten yläpuolella, mikä kuuluisi rasismiin.

Seppänen muistutti myös, että uudet vähemmistöt ovat pulassa ruotsivaatimusten kanssa. Koivunen korotti ääntään väittääkseen, että heilläkin on mahdollisuus opiskella ruotsia...

Seppänen voitti, Stiller ja Koivunen hävisivät.

[TK]

Pekka Seppäsen kolumni, "Jos saisin vaihtaa oman ruotsin kielen taitoni jonkin toisen kielen taitoon, tekisin sen välittömästi...", on mielestäni vuoden 2022 paras pakkoruotsia käsittelevä kirjoitus.