Vihreiden kielipoliittinen linja

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Opiskelija
Viestit: 169
Liittynyt: 22.06.2010 21:21

Vihreiden kielipoliittinen linja

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Opiskelija » 23.06.2010 11:25

Vihreiden puoluekokoukselle (22.-23.5.2010) tuli Jyväskylän vihreiltä aloite, jossa ehdotettiin vapaampaa kielivalintaa Suomen koulutusjärjestelmän eri asteille. Ehdotus piti sisällään pakkoruotsin poistamisen. Puoluehallitus ilmoitti puoluekokouksessa, että se on asettanut erillisen kielipoliittisen työryhmän muotoilemaan puolueen kielipoliittista linjapaperia, jonka on tarkoitus olla valmis syyskuun 2010 loppuun mennessä. Näin ollen myös Jyväskylän vihreiden aloitteen käsittely siirtyi työryhmälle.

Vihreiden kielipoliittisen työryhmän puheenjohtajana toimii Ari Heikkinen, muut jäsenet on nähtävissä vihreiden nettisivuilla (http://www.vihreat.fi/tyoryhmat). Pakkoruotsin vastustajien keskuudessa on nähty ongelmalliseksi se seikka, että kielipoliittinen keskustelu ja linjanvedot on Suomessa jätetty ruotsinkielisten ja tai muutoin ruotsin asemaa ajavien tahojen käsiin. Ongelma toistui mm. peruskoulun tuntijakotyöryhmän kohdalla tuntijakotyöryhmän puheenjohtajan ja osan jäsenistöstä ajaessa avoimesti pakkoruotsin säilyttämistä jo ennen kuin työryhmä aloitti työnsä. Jälkikäteen työryhmän muilta jäseniltä kantautui tietoa, että puheenjohtaja ajoi omat kantansa kokouksissa läpi niin, että eriäviä kantoja ei noteerattu.

Myöskään median kohdalla tilanne ei ole ollut tasapuolinen ruotsinkielisen lehdistön julkaistessa tietoja työryhmän päätöksistä päiviä ennen suomenkielistä mediaa. Lisäksi monet poliitikot ovat taanneet ruotsinkielien aseman säilyttämistä ruotsinkielisessä mediassa ruotsiksi niin, että suomenkieliset jäävät näistä lupauksista täysin osattomiksi ja tiedottomiksi.

Palatakseni Vihreiden kielipoliittisen työryhmän jäsenistöön, sama suomenkielisten osattomuus kielikeskustelussa ja linjanvedoissa näyttää jatkuvan myös Vihreissä. Tarkastelkaapa vaikka kielipoliittisen työryhmän jäsenten nimiä ja kotipaikkakuntia. Onko niistä pääteltävissä jotakin?

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Vihreiden kielipoliittinen linja

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 23.06.2010 14:53

Niin aloitteita ei joko käsitellä, ne haudataan jo ennalta päätöksensä tehneisiin komiteoihin tai vaikka jokin puoluekokous sattuisi sellaisen aloitteen käsittelemään ja hyväksymään löydetään heti jokin perustuslaki tai hämäräksi jäävä kokoustekninen muotoseikka vesittämään päätökset. ;)

Media esittelee lähinnä Lipposen ja Ahtisaaren linjoja myötäileviä näkemyksiä ja rahvaan annetaan purkaa pettymystään nimettömillä nettipalstoille, joiden moniin ansiokkaisiin kirjoituksiin ei mikään taho tartu eikä nosta niitä pääotsikoihin - sen sijaan mikäli joukossa on yksikin hurrivihaan viittava teksti, se nostetaan leimaamaan kaikkia keskustelijoita. :(

Surullisinta on minusta se, että lasten oppimiseen liittyvät realiteetit ohitetaan kerta toisensa jälkeen ja koulua kehitetään kielipolitiikan eikä pedagogiikan lähtökohdista.

Vaikka poliitikkojen ja medioiden taustalla kenties vaikuttavat laajat verkostot ja rahoittajat, meillä tavallisilla tallaajilla ei sellaisia rasitteita ole. Silti olemme samojen vaikenemisen sääntöjen alaisia. Näemme omassa arjessa sen, miten tarkoin täytyy valita sanansa seurassa, jossa on joku suomenruotsalainen tai heidän lähipiiriinsä lukeutuva. Jokainen vapaaseen kielivalintaan liittyvä mielipide käännetään välittömästi ruotsinvastaisuudeksi ja toisinaan vielä venäläismielisyydeksi, muukalaisvastaisuudeksi, sivistymättömyydeksi... Ylitse hulvahtaa kipeä tunnevyöry, johon ei voi vastata loogisesti, on hiljennyttävä ja tyynnyteltävä.

Oma näkemykseni on se, ettei asiassa edetä ennen kuin suomalaisuudesta ja siihen liittyvistä erilaisista identiteeteistä uskalletaan puhua ja ihmiset ymmärtävät, että "suomalaisia identiteettejä" on monia. Ehkä näin vähitellen rauhoittuisivat myös ne, joille ruotsille rakentuvan suomalaisen identiteetin olemassaolo on tärkeä ja "lahjaruotsin" muuttaminen vapaaehtoiseksi olisi valtava kansallinen murhenäytelmä.

Tarvittaisiin kellokkaita, sellaisia tunnettuja, fiksuja ja aidosti ruotsin kielestä ja ruotsalaisesta kulttuurista pitäviä ihmsiä, jotka sanovat, että "ruotsi on liian kaunis kieli luettavaksi pakolla - vain vapaaehtoinen ruotsi kantaa kaikkea sitä hyvää, mitä ruotsinkielinen kulttuuri edustaa". Ilmeisesti kielipoliittiseen keskusteluun on luotava uusi retoriikka - miten ollaan ruotsin puolella puoltamalla vapaata kielivalintaa. Rintaan sinikeltainen nappi tekstillä "Jag älskar svenska och frihet, frivillig svenska tack."

Suomalainen
Viestit: 115
Liittynyt: 18.11.2008 17:06
Paikkakunta: Tampere

Re: Vihreiden kielipoliittinen linja

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Suomalainen » 23.06.2010 21:27

Tapsa kirjoitti:Voimme kyllä loputtomasti käydä dialogia ruotsinkielisyyteen sitoutuneen tahon kanssa, rämpiä pohjattomassa suossa. Ruotsinkielisyyteen sitoutuneen ihmisen hyvitteleminen ei auta eikä muuta mitään. Ratkaisu on suomenkielisessä kodissa, koulussa, työpaikassa, yhdistyksessä, virastossa, mediassa, suunnitteluportaassa, päätöksentekoelimessä, jne.
Minä olen yrittänyt tällä samalla avoimella keskustelukanavalla kysellä mitä konkreettisia vaihtoehtoja meillä on vapaan kielivalinnan saavuttamiseksi mutta näyttää siltä ettei useimpien mielikuvitus riitä kuin keskustelun jatkamiseen. Näkisin että suomalaisissa kodeissa on jo päätös tehty, ainoastaan tekeminen puuttuu.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Vihreiden kielipoliittinen linja

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 23.06.2010 23:45

Konkretia ja keskustelu kaiketi täydentävät toisiaan:
muotoillaan vapaata valintaa puoltavat argumentit,
annetaan julkilausumia,
jokin ryhmä laatii konkreettisen aloitteen, joka sittemmin vesitetään, ;)
etsitään vesityksen taustalta näkyvät intressit, ryhmät, avataan niitä keskustellen,
hiotaan taas vapaata valintaa puoltavia argumentteja jne.

Onhan se turhauttavan hidasta, mutta siten demokratia toimisi, jos toimisi.

Tuntijakotyöryhmään yritettiin vaikuttaa mahdollisimman paljon: keskusteluja lehdissä, julkilausumia, avoimia kirjeitä portaaliin - jopa EK otti hämmästyttävän avoimesti ja koko vaikutusvallallaan kantaa. Tulos oli että pakollista ruotsia ei vähennetä saatika poisteta vaan varhennetaan ;)

Kärsivällisyyttä näyttää kansalla olevan - nyt olisi tosiaan tilausta mielikuvitukselle ja konkretialle. Ovatko vaalit se seuraava haaste?

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Vihreiden kielipoliittinen linja

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 24.06.2010 06:17

Tapsa:
"Ajatuskaava on, että on tämä puoli ja tuo puoli. Kodeissa ja muualla ei tunneta ja nähdä ja koeta oikeasti, että meitä on 19 ja niitä 1, tai niitä on 2 ja meitä 38, tai meitä 5.000 ja niitä 280. Meitä koko kunnan väki ja niitä yhden kerrostalon väki. Ei mikään puoli ja puoli.
Mielestäni on tosiasia, että pakkoruotsista vapautuminen johtaa kielilakiin ja sitten siihen perustuslain pykälään, jonka taakse juuri äskettäin yritti piiloutua nuori mutta vanhaksi ryhtynyt puoluemies. Ja EK:n koulutusjohtajaa ei olekaan vielä vaihdettu, mikä kertoo, että esirippu repeää.
Kun yhden muutoksen torjumiseksi linnottaudutaan johonkin järjestelmään, joutuu vaaraan sitä myöten se järjestelmä. Perustuslain pykälää on mahdoton toteuttaa, ja on ollut ennenkin, mutta siihen vedotaan nyt. Se on kuori, joka on jäljellä."

Esirippu on jo revennyt. Jyrki-boy pakkoruotsittajakavereineen yrittää epätoivoisesti harsia esirippua kokoon, mutta siitä ei enää ole apua.

Ilmari Rostila
Viestit: 10
Liittynyt: 17.04.2010 16:08

Re: Vihreiden kielipoliittinen linja

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Ilmari Rostila » 24.06.2010 14:38

Ruotsi ja se perustuslaki

On hyvin yleinen käsitys, että ruotsin vapaaehtoisuus kouluissa ja korkeakouluissa edellyttäisi puuttumista ruotsinkielen perustuslailliseen asemaan. Kun kokoomuksen puoluekokous asettui vapaaehtoisen ruotsin kannalle, puheenjohtaja Jyrki Katainen kieltäytyi viemästä päätöstä eteenpäin, vedoten ruotsinkielen perustuslailliseen asemaan. Hänen tulkintansa mukaan ruotsin vapaaehtoisuutta ei voi yhdistää ruotsinkielen nykyiseen perustuslailliseen asemaan.

Suomen perustuslaissa on määritelty kansalaisten perusoikeudet. Näitä ovat esimerkiksi yhdenvertaisuus lain edessä, oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja oikeus työhön. Myös oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on kansalaisen perusoikeus. Tästä todetaan seuraavasti: ”Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.” Perusoikeudet tarkoittavat kansalaisten oikeuksia, eivätkä siis esimerkiksi kansalaisille asettuvia velvollisuuksia. Velvollisuudet ovat syntyneet erilaisten tarkoitushakuisten tulkintojen kautta.

Miksi ruotsin vapaaehtoisuutta ei voisi yhdistää ruotsinkielen nykyiseen perustuslailliseen asemaan? Eikö kansalaisten oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin voisi toteuttaa, vaikka ruotsi olisi vapaaehtoinen? Eikö suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista voitaisi huolehtia niin, että nojataan perusteena (myös) vapaaehtoisuuteen? Vapaushan olisi perusteena tasapuolisesti sama molemmille kansanosille. Väestön tarpeita ajatellen myös lopputulos saattaisi olla parempi, jos luottaisimme enemmän yksilöiden omaan harkintaan ja sallisimme enemmän vapautta.

Perustuslakiin nähden alemman tasoinen kielilaki asettaa ruotsinkieliset palvelut viranomaisten vastuulle. Kansalaisilla ei ole tähän liittyvää velvollisuutta. Kielilailla perustellaan kuitenkin korkeakoulujen ns. virkamiesruotsin pakollisuutta (tutkintoihin sisältyvät toisen kotimaisen kielen opinnot) ja edeltäviä ruotsin opintoja perustellaan puolestaan korkeakoulujen virkamiesruotsin pakollisuudella. Onko ruotsin pakollisuus kuitenkaan – edes valtion näkökulmasta - ainoa keino turvata ruotsinkielisten palvelut? Käytännössä viranomaispalvelujen tarjoaminen ei edellytä, että jokainen viranomaistehtävissä toimiva osaa ruotsia. Ruotsinkielisten julkisten palvelujen hoitaminen pitäisikin enenevästi delegoida niille, jotka ovat tähän motivoituneita ja haluavat perehtyä kieleen. Esimerkiksi laadukas terveys- tai sosiaalipalvelu ei todellisuudessa suju pakollisella kouluruotsilla, vaan edellyttää hyvin korkeatasoista kielitaitoa.

Opetusministeri Henna Virkkunen on todennut, että jokaisen olisi hyvä osata maan toista kansalliskieltä. Tätä en kiistä, mutta on eri asia sanoa, että jokaisen täytyy osata toista kotimaista. Miksi niiden, joiden oma kieli on suomi, tulisi osata ruotsia, vaikka eivät itse näkisi sitä tarpeelliseksi? Suomessa on kaksi kansalliskieltä. Suomi on suomenkielisten kieli. Ruotsi on ruotsinkielisten kieli. Esimerkiksi Sveitsissä maan virallisten kielten osaaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Jos kansalliskielten osaaminen perustuisi vapaaehtoisuuteen, olisivat suomi ja ruotsi mielestäni aidommin ja syvemmässä merkityksessä kansalliskieliä.
Ilmari Rostila

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

"Olisi hyvä osata" VAIKO "on pakko osata"

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 25.06.2010 09:58

Ilmari Rostila:"
"Opetusministeri Henna Virkkunen on todennut, että jokaisen olisi hyvä osata maan toista kansalliskieltä. Tätä en kiistä, mutta on eri asia sanoa, että jokaisen täytyy osata toista kotimaista. Miksi niiden, joiden oma kieli on suomi, tulisi osata ruotsia, vaikka eivät itse näkisi sitä tarpeelliseksi? Suomessa on kaksi kansalliskieltä. Suomi on suomenkielisten kieli. Ruotsi on ruotsinkielisten kieli. Esimerkiksi Sveitsissä maan virallisten kielten osaaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Jos kansalliskielten osaaminen perustuisi vapaaehtoisuuteen, olisivat suomi ja ruotsi mielestäni aidommin ja syvemmässä merkityksessä kansalliskieliä.
Ilmari Rostila"


Usein poliitikot ilmaisevat suhteensa ruotsin kieleen sanomalla, että "on hyvä osata toista kotimaista kieltä". Käytännössä tämä "on hyvä osata" muuttuu pakoksi, pakkoruotsiksi. Miksi näin tapahtuu? Miksi pakon annetaan jatkua?

Pakkoruotsin osalta tärkeä kysymys on MIKSI? Miksi pakko? Miksi ei vapaa valinta?

Perustuslaki ei edellytä ruotsin osaamisen pakkoa.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Vihreiden kielipoliittinen linja

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 25.06.2010 12:36

TK: "Usein poliitikot ilmaisevat suhteensa ruotsin kieleen sanomalla, että "on hyvä osata toista kotimaista kieltä". Käytännössä tämä "on hyvä osata" muuttuu pakoksi, pakkoruotsiksi. Miksi näin tapahtuu? Miksi pakon annetaan jatkua? Pakkoruotsin osalta tärkeä kysymys on MIKSI? Miksi pakko? Miksi ei vapaa valinta?"

Eikö kaikki vastaukset sitoudu käsitykseen yksikäsitteisestä suomalaisesta identiteetistä, johon on kuuluttava ruotsin kieli ja skandinaavisiin kieliin perustuva pohjoismaisuus? Näin ovat vastanneet Ahtisaari, Lipponen, Vihreiden Niinistö... Näin vastaavat jatkuvasti ruotsinkielen pakkoa puoltavat yleisönosastokirjoitukset.

Tänään 25.6. hesarissa kirjoitti Saksasta perheineen palannut lääkäri, jonka perheen paluumuutto oli kaatua pakkoruotsiin. Puoliso ei saanut töitä hammaslääkärinä, koska osaa vain suomea ja saksaa - hänkin kysyy, miksei Suomessa kelpaa mikään muu kaksikielisyys kuin suomi+ruotsi.

Suomalaisuus on pakkoruotsin kannattajien mielestään luovuttamattomasti määritelty kaksikielisyydeksi yhdistelmällä suomi+ruotsi ja pulinat pois - muilla argumenteilla ei ole väliä. Pakkoruotsissa kyse on lahjasta, josta ei voi kieltäytyä.

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

PAKKORUOTSI ON RASITE, ei lahja

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 25.06.2010 12:58

Sees:
"Pakkoruotsissa kyse on lahjasta, josta ei voi kieltäytyä."


Väärin. Pakkoruotsissa kyse on rasitteesta, joka sysätään suomenkielisten niskoille vastoin perustuslain henkeä.

Perustuslaki ei edellytä ruotsin kielen palkollista osaamista.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Vihreiden kielipoliittinen linja

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 25.06.2010 13:16

Sees: "Pakkoruotsissa kyse on lahjasta, josta ei voi kieltäytyä."
TK: "Väärin. Pakkoruotsissa kyse on rasitteesta, joka sysätään suomenkielisten niskoille vastoin perustuslain henkeä."

Tässäpä onkin kiteytettynä periaatteellinen ero pakkoruotsin kannattajan ja vapaan kielivalinnan kannattajan välillä. Edelliselle kieli kantaa kulttuurisia arvoja, joista luopuminen olisi kansallinen tragedia. Jälkimmäinen näkee, että aikamme valistuneet yksilöt omaksuvat muutenkin ne tärkeät kulttuuriset arvot ja vapaan valinnan kautta yksilö saa itselleen oleellisimmat kielet ja taidot ja yhteisön osaaminen rikastuu.

Kannatan tätä jälkimmäistä. Näen kuitenkin, että suomalaisuutta on määritelty vain ruotsinkielisissä piireissä ja siksi meillä ei ole nyt mediassa häkeltynyttä kuhinaa, jossa filosofit ja arvojohtajat kyseenalaistaisivat perinteisen kaksikielisyyden yksinvallan liian ahtaana tulkintana suomalaisuudesta ja jopa pohjoismaisuudesta.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Vihreiden kielipoliittinen linja

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 25.06.2010 13:41

Ilmari Rostila: "Miksi ruotsin vapaaehtoisuutta ei voisi yhdistää ruotsinkielen nykyiseen perustuslailliseen asemaan? --- Esimerkiksi laadukas terveys- tai sosiaalipalvelu ei todellisuudessa suju pakollisella kouluruotsilla, vaan edellyttää hyvin korkeatasoista kielitaitoa. --- Esimerkiksi Sveitsissä maan virallisten kielten osaaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Jos kansalliskielten osaaminen perustuisi vapaaehtoisuuteen, olisivat suomi ja ruotsi mielestäni aidommin ja syvemmässä merkityksessä kansalliskieliä."

Keskustelu on täynnä epäloogisuuksia. Nimenomaan aikamme palveluissa (lääkäri, psykologi, terveydenhoitaja, kirjastonhoitaja, rakennustarkastaja muut ammattiauttajat tai kulttuurityöntekijät tai teknisen alan asiantuntijat) tarvitaan äidinkielen tasoista ruotsin taitoa - suomenkieliset eivät tähän yllä vaikka kuinka yrittäisivät ylläpitää kouluruotsiaan. Ainoastaan täysin ruotsinkieliseen ympäristöön muuttava yksilö voi jonkun vuoden päästä omata tarvittavan kielitaidon. Ei suomenkielisiä siis koulita ammattitaitoa vaativaan ruotsinkieliseen palveluun. Meidän ns. kielitaitomme tarvitaan periaatteellisen kaksikielisyyden illuusion luomiseen. Sitä voidaan perustella sukututkimuksen vaatimalla ruotsintaidolla, sillä että osaa lukea maammelaulun alkuperäistekstiä ja voi seurata pohjoismaisten lehtien otsikoita - voisimme siis ruotsalaistua ja skandinaavistua mikäli rakastumme suomenruotsalaiseen tai muutamme toiseen Pohjoismaahan. Ruotsimme on sellainen passiivinen sopeuttaja Skandinaviaan - itse olen käyttänyt sitä tähän ihan kiitettävästi, viimeksi rahvaan roolissa Victorian häissä. Kulttuurimyönteinen yksilö voi toki nauttia ruotsin taidosta - mutta siitä ei ole hyötyä ammatillisesti juuri kenellekään.

Perustuslaki on ilmeisesti meillä tulkittavissa poliittisten virtausten mukaan. Siksikö meillä ei ole perustuslakituomioistuinta, josta olisi saatavissa muodollisesti poliittisista tahoista riippumattomien tuomarien tulkinta perustuslaista, vaan perustuslakivaliokunta, jossa poliitikot tulkitsevat perustuslakia - nyt valiokunnan vetäjänä Kimmo Sasi, jonka kannan pakkoruotsin ja perustuslain kytkentään tunnemme jo? Tarvitsemme virallisen tahon arvion siitä, miten perustuslaki määrittää nykyisessä tilanteessa kieliopintoja. Esimerkiksi osa pakkoruotsin kannattajista toteaa, että perustuslain henki edellyttää nykyisin pakkoruotsia vaikka saman perustuslain alla on eletty myös ilman tuota pakkoa - nyt on ruotsinkielen asema muodostunut muuten niin uhatuksi. Tällaiset tulkinnalliset seikat saavat esim. Urpilaisen toteamaan, ettei vähemmistön asemaa voida huonontaa poistamalla enemmistöltä pakkokieli.

Keskustelu jatkunee kolmella taholla. Toisaalla osa kansaa ryhmittyy yksikielisyyden taakse. Toisaalla hyväksytään kaksi kansalliskieltä (jopa kolme, neljä), mutta erotaan kahdeksi vastakkaiseksi ryhmäksi, joissa toisen mielestä yksilöiltä on vaadittava jonkinasteista kaksikielisyyttä perinteisellä suomi-ruotsi-yhdistelmällä ja toisen mielestä yksilöt saavat olla yksikielisiä tai monikielisiä ihan oman valinnan mukaan.

Odotan perustuslakiin erikoistuneiden juristien kannanottoja perustuslakimme vaatimuksiin ja Sasin & kumppaneiden tulkintaan siitä.

dejavu
Viestit: 466
Liittynyt: 28.01.2010 09:43
Paikkakunta: Tampere

Re: Vihreiden kielipoliittinen linja

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja dejavu » 26.06.2010 15:37

Mielestäni perustuslakiin pätee sama kuin muihin lakeihinkin:
Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan.
Perustuslain muuttaminen tosin on hyvin hidasta.

Nopeammin saataisiin muutettua kielilakia:
Esim. seuraavat muutokset voitaisiin tehdä nopeastikin:

Ruotsin kielen osaamisvaatimuksista valtion viroissa luovutaan, poislukien viranomaiset,
joiden työtehtävät erityisesti edellyttävät tällaista kielitaitoa.
Tämän myötä ruotsin kielen pakollinen opiskelu kaikilla koulutusasteilla lakkaa välittömästi.
Suomenkieliset oppilaitokset voivat jatkossakin tarjota ruotsin opetusta resurssiensa ja
kysynnän mukaan ja samoin ehdoin kuin muitakin vieraita kieliä.

Kaksikielisenä pidetään jatkossa kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on
ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin. Jos ruotsinkielisten osuus asukkaista jää tämän alle,
heillä ei ole subjektiivista oikeutta saada kunnan viranomaisilta ruotsinkielistä palvelua.
Mikäli heidän absoluuttinen lukumääränsä kuitenkin on merkittävä, kuten Helsingissä ja Turussa,
kunnalle voidaan tarkemmin määriteltävin ehdoin säätää velvoite tarjota asioimistulkin palveluja.

http://www.halla-aho.com/scripta/kielip ... uksia.html

Vastaa Viestiin