Identiteettityö ja kansainvälisyyskasvatus

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Identiteettityö ja kansainvälisyyskasvatus

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 23.09.2017 19:40

Kiinnostuin Liisa Jääskeläisen (toinen niistä opetusneuvoksista, jotka avoimesti kritisoivat pakkoruotsia) erityisalasta, kansainvälisyyskasvatuksesta. Hän on laatinut ja toimittanut alan materiaalia opetukseen. Kuulemma tämän uudissanan "kansainvälisyyskasvatus" sijaan voitaisiin puhua vain kasvatuksesta mielekkääseen, eettiseen ja kestävään tulevaisuuteen.

Jääskeläisen laatiman kansainvälisyyskasvatuksen kukkasen sydämenä on "maailmankansalaisen identiteetti". Https://kvglops.wordpress.com/

Linkin takaa avautuvassa oppaassa Jääskeläinen on kuvannut saksalaisen kasvatusfilosofian pohdintaa identiteetin muotoutumisesta historian eri vaiheissa:
1) Ennen teollisuusyhteiskuntavaihetta identiteettiä ei pohdittu, siihen sosiaalis-
tuttiin tiedostamattomasti eläen kuten kaikki muutkin samassa yhteisössä. Perinne
antoi ihmiselle käsityksen siitä, kuka hän on.

2) Kansallisvaltioiden ja ”yhden kulttuurin” dominanssin voimistuessa identiteette-
jä luotiin ja ohjattiin poliittisin motiivein kohti kollektiivisia ja kansallisia identiteettejä.
Keskeinen viiteryhmä oli oma kansallisvaltio tai kulttuurinen ryhmä, jonka enemmis-
tökielen merkitystä korostettiin. Toimintamallina oli tietoinen sosiaalistaminen pyrkien
sulkemaan muut ulkopuolelle. Tavoitteena oli imperialistinen sulauttaminen tai ”tois-
ten” syrjäyttäminen sekä omaan joukkoon kuulumattomien arvon kieltäminen.

3) Useiden kulttuureiden yhteiskunnissa identiteetti määritellään alueellisena,
etnisenä, kulttuurisena tai kielellisenä identiteettinä. Identiteetti voi yhtäaikaisesti muo-
dostua monista eri ulottuvuuksista. Yhteiskunta sisältää useita kulttuurisia kokonai-
suuksia ja erilliskulttuureita. Näissä yhteiskunnissa on jo tilaa mahanmuuttajien omien
kulttuuritraditioiden näkymiselle, etnisille identiteeteille, sukupuolen moninaisuudelle
ja kielelliselle moninaisuudelle.

4) Globalisoituvissa yhteiskunnissa yksilön identiteetti muodostuu suhteessa
monikulttuuriseen ympäristöön. Identiteettiin voi sulautua aineksia monista kulttuu-
ritaustoista, syntyy ns. hybridi-identiteettejä. Monet ihmiset oppivat puhumaan useita
”kulttuurisia kieliä”. Toimintamallina on yksilöstä lähtevä identiteetin rakentaminen
ja identiteetin muuntuminen eri tilanteissa. --- Kyse on ihmisistä, jotka joutuvat
”valitsemaan elämänkertansa” ja suhtautumaan itseensä ”kehitystehtävänä”,
jonka aikana he joutuvat tekemään lukuisia arvojaan ja elämäntapaansa koskevia valintoja.
Tältä pohjalta on siis armottoman vanhanaikaista, ylimielistä ja vahingollista väittää, että joku muu kuin me itse voisi tietää, mikä kuuluu meidän identiteettiimme.

Vaikka globalisaatioon suhtaudun kriittisesti, ymmärrän sen, että tässä ajassa on syytä nähdä identiteetti yksilön omien ja aitojen kytkösten ja tavoitteiden kautta - ja kunnioittaa vapautta oman identiteetin rakentamisessa.

Niille, jotka yrittävät väittää, että heidän kokemuksensa skandinaavisesta Nordenista toisena kotinamme ja ruotsin kielestä osana suomalaista identiteettiä tulee ulottaa koskemaan myös kaikkia muita, voidaan antaa luettavaksi kansainvälisyyskasvatuksen periaatteet. Ei ole tätä aikas eikä tee oikeutta kenellekään.
Viimeksi muokannut NRR, 23.09.2017 23:48. Yhteensä muokattu 5 kertaa.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Identiteettityö ja kansainvälisyyskasvatus

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 23.09.2017 20:12

Suosituksissa, joita kansainvämisyyskasvatuksen nimissä annetaan, on minusta hyviä ajatuksia. Niiden soveltaminen vain voivat mennä metsään, jos ollaan liian idealistisia.

Eräs ohje on pyrkimys monien kielten käyttöön koulussa. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että osaamme tervehtiä, kirota ja rakastaa monella eri kielellä, tunnistamme useita ympärillä kuuluvia kieliä. Sen sijaan opetuskielten vaihtelu on mielestäni vain monikieliseen opetukseen hakeutuneiden oppilaiden etu.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Identiteettityö ja kansainvälisyyskasvatus

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.09.2017 08:53

Olen aamun lukenut monikulttuurisen koulutuksen periaatteita.

Avainkäsitteinä näyttävät olevan identiteetti, itsensä ja muiden arvostus, kulttuurien monimuotoisuus ja näiden käsittely omien kokemusten pohjalta - onkin merkillistä, että maamme erilaisista ryhmistä vain suomenkielisten suomalaisten kokemukset ja identiteetti ohitetaan ja ne yritetään määritellä vanhan eliitin näkemysten pohjalta.

Vähemmistöryhmät eivät yleensä ole tasa-arvoisesti edustettuna korkeakouluissa - paitsi meillä ruotsinkielinen vähemmistö, jolla on reipas etumatka muihin osaamistasosta riippumatta. Meillä tulisi siis pyrkiä siihen, että enemmistön ja uusien vähemmistöjen edustus korkeakoulutuksessa nousee ruotsinkielisten tasolle - myös poikien kohdalla.

"Mahdollisuuksien tasa-arvo" on keskeinen tasa-arvoperiaate. Se tarkoittaa samoja mahdollisuuksia henkilökohtaiseen etenemiseen, koulutukseen, taloudelliseen hyvinvointiin, sosiaaliseen asemaan ja valtaan omassa yhteiskunnassa. Suomenkielisten ja muidenkin mahdollisuus tasavertaiseen kansalaisuuteen Ruotsin vallan aikana oli sidottu ruotsin kielen osaamiseen - ja se on sitä yhä! Tässä näkyy, että Suomessa ei ole lainkaan päästy rakentamaan identiteettejä ja mahdollisuuksia ihmisten todellisten kokemusten, tarpeiden ja oman kulttuurin kunnioituksen pohjalta.

Mahdollisuuksien tasa-arvoon pyrittäessä on huomioitava, ettei saman vaatiminen kaikilta ole tasa-arvoa. Erilaisuuden arvostamisen kautta löydetään erilaisia väyliä, joissa voidaan edetä vahvuuksien pohjalta

Meidän täytyy siis vaatia monikulttuurisuuteen liittyviä oikeuksia lapsillemme. Muuten heitä kohdellaan kuvitteellisen Skandinavian alamaisina, ja sellaisessa Skandinaviassa on monokulttuuri, se skandinaaviskalle ja kuvitellulle viikinkihistorialle rakennettu. Vesilinnun kansalla on toiset kokemukset ja laajemmat kytkökset.
Viimeksi muokannut NRR, 24.09.2017 09:53. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Identiteettityö ja kansainvälisyyskasvatus

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.09.2017 09:40

Koulujen todellisuus on monin paikoin jo siirtynyt seuraavaan vaiheeseen: Ryhmästä ei enää näe eikä kuule, ketkä ovat maahanmuuttajia ketkä eivät. Esimerkiksi "ei-suomalaisen-näköinen" voi olla suomeen adoptoidun supisuomalainen vesa, huivipäinen tyttö voi olla islamiin kääntyneen vanhemman supisuimalainen vesa. Toisaalta aivan "suomalaisen-näköinen" nuori, voi olla kaukaa Venäjältä tai hetki sitten Virosta muuttanut. En opettajana enää tiedä oppilaiden taustoja, sitä ei näe myöskään nimestä. Suomessa syntyneet voivat olla puolikielisiä vielä aikuistuessaan ja toisaalta joku vuosi sitten tullut voi puhua suomea niin, ettei häntä erota muista. Monella nuorella on puoliksi maahanmuuttajatausta tai jopa kaksi tyystin erilaista maahanmuuttajataustaa. Jollei ryhmässä ole liian paljon puolikielisiä, ryhmät toimivat hyvin ja erilaisuus otetaan luontevasti.

Kun puhutaan jatkossa ihmisten oikeudesta kielivalintoihin omista lähtökohdista, puhutaan näistä nuorista ja kymmenen vuoden päästä jo heidän lapsistaan - meidän lastenlapsistamme.

Tähän todellisuuteen tarvitaan oikeus rakentaa omaa identiteettiä, oikeus valita kielet ja oikeus mahdollisuuksien tasa-arvoon.

Vastaa Viestiin