Ruotsiton kokeilu päätettiin esittää eduskunnalle

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Ruotsiton kokeilu päätettiin esittää eduskunnalle

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 19.09.2017 18:47

Ensi vuonna voimaan tuleva laki sallisi alueelliset kokeilut, joissa toista kotimaista kieltä ei ole pakko opiskella peruskoulussa, vaan sen sijaan tulee valita toinen vieras kieli. Laki olisi voimassa pääosiltaan vuoden 2024 loppuun.

KÄYTÄNNÖSSÄ kokeilu koskisi enimmäkseen suomenkielisiä oppilaita eli ruotsin opiskelua, koska valtaosalla suomenkielisistä pakollinen ruotsi on niin sanottu B1-kieli, joka alkaa nykyään peruskoulun kuudennella luokalla. Ruotsinkieliset sen sijaan opiskelevat suomea yleisimmin jo aiemmin alkavana pitkänä kielenä.

Kokeiluun osallistuneiden ei tarvitsisi myöskään toisella asteella eli lukiossa ja ammattikoulussa opiskella toista kotimaista, vaan he saisivat siitä vapautuksen. Korkeakoulujen harkintaan jäisi, koskeeko vapautus myös korkeakouluopintoja.

KOKEILU on melko suppea, eli mukaan pääsisi vain 2 200 oppilasta. Näin hallitus linjasi jo kehysriihessään huhtikuussa. Tuolloin kaavailtiin vielä väliaikaista perusopetuslain muutosta, mutta nyt on päädytty kokonaan uuteen kokeilulakiin, jotta säädökset olisivat mahdollisimman tarkat.

Kokeilu koskisi kahta ikäluokkaa, eli niitä, jotka ovat kokeilun aloitusvuonna 5. tai 6. luokalla, ja jotka eivät ole vielä aloittaneet toisen kotimaisen kielen opintoja.

He voisivat valita toisen kotimaisen sijaan esimerkiksi saksan, ranskan tai venäjän, mikäli niitä koulussa on tarjolla. Toista kotimaistakin tulisi yhä tarjota.

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005373957.html


Siis laki saadaan ensi vuonna, muttei kokeilua ehditä valmistaa ensi syksyksi vaan luultavasti syksyyn 2019.
Sitten kahden ikäluokan joukosta (nykyiset kolmoset ja neloset?) valikoituu vain 2200, joita seurataan vuoteen 2024?

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Ruotsiton kokeilu päätettiin esittää eduskunnalle

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 24.09.2017 11:44

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Halli ... +2017.aspx

Siinä se lakiehdotus..
Kuulemma mennyt perustuslakivaliokuntaan..

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ruotsiton kokeilu päätettiin esittää eduskunnalle

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.09.2017 17:15

Kielivalintojen vahvistamisen jälkeen opetuksen järjestäjien tulee vielä suunnitella koulujen vuosisuunnitelmat, opetusryhmät ja lukujärjestykset. Haasteellisen aikataulun arvioidaan vähentävän halukkuutta hakea kokeiluun.
Ihanko vahingossa :D

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ruotsiton kokeilu päätettiin esittää eduskunnalle

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.09.2017 17:40

Kokeilu on onneton kymmenen vuoden jumitus, mutta sisältää avoimesti kirjattuna tällaisen toivonkipinän:
Merkittävimmät yhteiskunnalliset vaikutukset [kokeilussa] olisivatkin välillisiä ja näkyisivät siinä, mihin suuntaan keskustelu Suomen kieli- ja koulutuspolitiikasta tulevina vuosina kehittyy.
Eespäin! :)

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ruotsiton kokeilu päätettiin esittää eduskunnalle

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.09.2017 17:54

Ja sitten se perustuslakiselvitys (*huokaus*):
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Esityksen perustuslainmukaisuutta selvittäessä tulee selvittää, miten esitys vaikuttaa oppilaiden yhdenvertaisuuteen ja sivistyksellisiin oikeuksiin. Lisäksi tule selvittää esityksen vaikutus kielellisiin oikeuksiin. Lisäksi tulee myös selvittää yleiset lainsäädännöllisille kokeiluille asetettujen edellytysten toteutuminen sekä suhde kunnalliseen itsehallintoon.

Yhdenvertaisuus

Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Pykälän 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Perustuslakivaliokunta on kokeiluluonteista lainsäädäntöä arvioidessaan vakiintuneesti korostanut perusoikeussääntelyyn yleisesti kohdistuvaa lailla säätämisen vaatimusta ja todennut sen ulottuvan myös yhdenvertaisuusperiaatteeseen (PeVM 4/2006 vp, PeVL 70/2002 vp, PeVL 11/2002 vp ja PeVL 58/2001 vp). Vaatimus tulee ottaa huomioon muun ohella kokeilualueen määrittelyssä. Tältä pohjalta valiokunta on kokeiluhankkeiden yhteydessä edellyttänyt, että kokeilualueesta säädetään suoraan laissa tai - toissijaisesti - päätöksenteko kokeilualueesta sidotaan lailla riittävän täsmällisesti määriteltyihin kriteereihin (PeVL 20/2012, PeVL 2/2011 vp, PeVM 4/2006 vp, PeVL 4/2003 vp, s. 2, PeVL 70/2002 vp, PeVL 39/2002 vp, PeVL 11/2002 vp, PeVL 58/2001 vp ja PeVL 19/1997 vp). Kokeilusäännöksille tulee valiokunnan kannanottojen mukaan lisäksi asettaa voimassaolorajoitus siten, että ne ovat voimassa vain kokeiluun tarvittavan ajan (PeVL 20/2012, PeVM 4/2006 vp, PeVL 8/2003 vp, PeVL 70/2002 vp, PeVL 39/2002 vp ja PeVL 58/2001 vp). Kokeilun toimeenpanon yleisenä edellytyksenä on lisäksi, että sen tulosten selvittäminen ja arviointi on asianmukaisesti järjestetty (PeVL 70/2002 vp ja PeVL 39/2002 vp).

Mainituista perustuslakivaliokunnan lausunnoista kaksi koskee opetuslainsäädännön kokeiluja. PeVL 58/2001 vp koskee ylioppilastutkinnon toimeenpanoa ja siihen sisältyvää kokeilusäännöstä ja PeVL 70/2002 vp perusopetuslaissa ja lukiolaissa säädettyjä kokeilusäännöksiä. Edellisessä lausunnossa todettiin, että ylioppilastutkinnon kehittäminen lukio-opintojen ja yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi on sinänsä hyväksyttävä peruste panna toimeen rajattuja kokeiluja maan eri osissa. Lausunnossa kuitenkin edellytettiin täsmällisiä säännöksiä siitä, miltä osin tutkinto voidaan panna toimeen lain yleisistä säännöksistä poiketen. Lakiin tuli myös ottaa viranomaisen harkintavaltaa ohjaavat säännökset kokeilukoulujen tai -paikkakuntien valinnasta. Kokeilusäännöksille on lisäksi asetettava voimassaolorajoitus siten, että ne ovat voimassa vain kokeiluun tarvittavan lyhyen ajan. Jälkimmäisessä lausunnossa valiokunta totesi, että opetuksen ja koulutuksen kehittäminen on hyväksyttävä peruste rajattujen kokeilujen toimeenpanemiseksi maan eri osissa. Kokeilujen tulee kuitenkin olla objektiivisin perustein arvioituna kussakin tapauksessa tarpeen. Esitettyjä kokeilupykäliä pidettiin yhdenvertaisuuden näkökulmasta hyväksyttävänä sillä kokeilumahdollisuus kohdistuu ennen muuta opetuksen muotoja ja määrää koskevaan sääntelyyn, eikä kokeilun yhteydessä ole mahdollista poiketa esimerkiksi opetuksen tavoitteista tai lailla säädetyistä vähimmäisvaatimuksista opetuksen laajuudesta ja sisällöstä. Kokeiluun osallistuvia oppilaita ei siten aseteta perusopetukseen liittyvien olennaisten seikkojen osalta erilaiseen asemaan muihin oppilaisiin verrattuna.

Sivistykselliset oikeudet

Perustuslain 16 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Pykälän 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Perustuslain 17 §:n 2 momentin mukaan jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Kielellisten oikeuksien ulottuvuuteen voidaan luetella seuraavat asiat (Jyränki): Vapaus oman kielen käyttämiseen, suoja oman kielen perusteella harjoitetulta syrjinnältä, oikeus kielellisesti yhdenvertaiseen viranomaiskohteluun, oikeus kielelliseen identiteettiin, oikeus omakieliseen opetukseen ja muuhun tiedon saantiin omalla kielellä ja oikeus poliittiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen omalla kielellä. Julkisen vallan velvollisuus PL 22 §:n mukaisesti turvata perusoikeuksien toteutuminen ulottuu myös kielellisiin perusoikeuksiin.

Kansalliskielistrategiassa (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2012) painotetaan myös yksilön oikeutta oppia maan toista kansalliskieltä.


Lainsäädännön ala

Perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Säännös edellyttää muun muassa, että viranomaiselle kuuluvien velvoitteiden keskeiset perusteet tulee määritellä laissa yksiselitteisesti (PeVL 33/2002 vp ja 20/2004 vp). Sen sijaan laissa määriteltyjä perusteita ja niiden toteuttamista koskevia käytännön seikkoja ja toimenpiteitä on mahdollista täsmentää muilla sitovaa normiohjausta kevyemmillä keinoilla.

Perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia perustuslaissa ja muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Perustuslain mukainen lähtökohta on, että asetukset antaa valtioneuvosto. Ministeriö voidaan valtuuttaa antamaan asetuksia lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa. Valtuutuksen säätämiseen laissa on perustuslakivaliokunnan käytännössä kohdistettu vaatimuksia sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkuudesta. (PeVL 58/2001 vp).].

Kunnallinen itsehallinto

Perustuslain 121 §:n 1 momentin mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Pykälän 2 momentin mukaan kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 46/2010 vp) luonnehtinut perustuslain 121 §:n 1 momentin itsehallintosäännöksen merkitystä todeten, että säännös pohjautuu perustuslakivaliokunnan jo hallitusmuodon voimassa ollessa vakiintuneeseen käytäntöön, jonka mukaan perustuslainvoimaisesti suojattu kunnallinen itsehallinto merkitsee kuntalaisille kuuluvaa oikeutta päättää kuntansa hallinnosta ja taloudesta. Tavallisella lailla ei voida puuttua itsehallinnon keskeisiin ominaispiirteisiin tavalla, joka asiallisesti ottaen tekisi itsehallinnon merkityksettömäksi (esim. PeVL 37/2006 vp, PeVL 22/2006 vp ja PeVL 65/2002 vp). Koska kunnalle voidaan lailla säätää tehtäviä, on samalla katsottu mahdolliseksi säätää palvelujen tuottamisen järjestämistavasta.

Säätämisjärjestyksen arviointia

Kokeilun päämäärän ja tavoitteen tulee olla riittävän tärkeä ja hyväksyttävä. Kokeilun yhtenä tavoitteena on kielivalikoiman laajentaminen. Esitys tukee tätä tavoitetta, sillä oppilaan on valittava jokin muu kieli jos hän ei valitse toista kotimaista kieltä. Kokeilussa saadaan tärkeää tietoa kielten opiskelun kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi. Kokeilun tarkoituksena on seurata kokeilun vaikutuksia kielivalintoihin ja tarjontaan sekä vaikutuksia oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin opintopolkuihin. Kokeilussa pyritään selvittämään, miten esimerkiksi oppilaiden sukupuoli, perhetausta, aikaisempi koulumenestys ja asuinpaikka vaikuttavat kielivalintoihin. Kokeilun yhteydessä voidaan selvittää valinnaisuuden vaikutuksia oppilaiden opiskelumotivaatioon ja oppimistuloksiin. Kokeilu on perusteltu koulutuksen tai opetuksen kehittämiseksi. Kyseessä voidaan katsoa olevan sellainen yhteiskunnallisesti merkittävä kokeilu, joka on hyväksyttävä peruste poiketa yhdenvertaisuuden periaatteesta, vaikka toisen kansalliskielen opetuksen velvoittavuudesta voidaankin luopua vain tiettyjen kokeiluun hakeneiden ja valituksi tulleiden kuntien tai muiden lainmukaisten opetuksen järjestäjien järjestämässä perusopetuksessa.

Kokeilun alueelliseen rajaamiseen on oltava perusteltu syy. Esityksessä laki ei rajaisi kokeilun piiriin vain tiettyä valtakunnan maantieteellistä osaa, vaan kaikki kunnat ja muut perusopetuksen järjestäjät voivat lähtökohtaisesti hakea kokeilulupaa. Kokeiluun voivat hakea sekä suomen että ruotsinkieliset opetuksen järjestäjät. Näin ollen kokeilua ei ole rajattu vain tietylle alueelle ja tiettyyn kieleen. Yhdenvertainen mahdollisuus hakeutua kokeiluun tukee kokeilun hyväksyttävyyttä yhdenvertaisuusnäkökulmasta ja takaa kattavamman tiedon saamisen niistä seikoista, joita varten kokeilu perustetaan.

Kokeiluja koskevien perustuslaillisten linjausten mukaan kokeilun tulee olla tarkasti rajattu ja kokeilun keston tulee olla sellainen, että se vastaa kokeilun tarkoitusta. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että kokeilusäännöksille tulee asettaa voimassaolorajoitus siten, että ne ovat voimassa vain kokeiluun tarvittavan ajan. Kokeilu koskisi vain ikäluokkia, jotka v. 2018 aloittavat 5. tai 6. vuosiluokalla. Näin ollen kokeilu kestäisi tosiasiallisesti heidän oppivelvollisuutensa loppuun eli 4—5 vuotta. Tämän jälkeen seurataan vielä kokeiluun osallistuneiden siirtymistä toiselle asteelle sekä ainakin osaa oppilaista riittävällä otannalla tämän jälkeisiin opintoihin ja työelämään.

Koska kokeilu on määräaikainen koskien vain tiettyjä ikäluokkia ja se toteutetaan oppilasmääräiseltä laajuudeltaan rajatusti, sillä ei voida arvioida olevan koko yhteiskunnan laajuisesti merkittävää haittaa kielellisten oikeuksien ja toisen kotimaisen kielen osaamisen kannalta.


Mitä rajatumpi kokeilu on, sitä vähemmän ongelmallinen se on suhteessa julkisen vallan velvollisuuteen tarjota palvelua molemmilla kotimaisilla kielillä. Koko valtakunnan oppilasmääriin nähden suppean kokeilun ei itsessään voida arvioida muodostavan kielellisten perusoikeuksien kannalta merkittävää ongelmaa. Kokeilu ei laajuudeltaan aiheuta ongelmaa suomeksi ja ruotsiksi annettavan palvelun tason säilymisestä myös tulevaisuudessa perustuslain tarkoittamassa tasossa.

Kokeiluun osallistuvien oppilaiden oikeuksien kannalta merkityksellistä on, aiheutuuko toisen kotimaisen kielen opiskelun puutteesta yhdenvertaisuusongelma jatko-opintojen ja työn tai viran haun näkökulmasta. Ottaen huomioon perustuslaissa ja kielilaissa säädetyt oikeudet ja kielitaitolain vaatimukset (korkeakoulututkintoa edellyttävissä valtion ja kaksikielisten kuntien viroissa viranhaltijalta vaaditaan vähemmistökielen tyydyttävä taito ja yksikielisissä kunnissa edellytetään tyydyttävää ymmärtämisen taitoa), olisi vaikeaa välttää sellaista tilannetta, että ruotsia osaamattomat eivät voisi jossain vaiheessa elämäänsä joutua muita huonompaan asemaan puuttuvan toisen kotimaisen kielen taitonsa vuoksi. Tämä saattaa erityisesti aiheuttaa ongelmia niiden oppilaiden osalta, jotka pyrkivät ammatteihin, joissa molempien kielten osaamista edellytetään. Toisaalta valinnanvapauden mahdollistaman toisen vieraan kielen opinnot voivat olla eduksi kansainvälisessä yhteistyössä ja saattavat luoda uusia mahdollisuuksia edetä työuralla. Mahdollisuutta aloittaa toisen kotimaisen kielen opinnot toisella asteella tai korkea-asteella ei voida kaikissa tilanteissa taata. Lukiossa alkavan toisen kotimaisen kielen oppimäärä on lukiokoulutuksen järjestäjälle vapaaehtoinen tehtävä. Korkeakouluopinnoissa toista kotimaista kieltä osaamaton useassa tapauksessa vapautetaan tai opiskelija voi joutua itse vastaamaan riittävän kielitaidon hankkimisesta ja osoittamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö turvaa riittävät resurssit toisen kotimaisen kielen opetukseen kokeiluun osallistuneille heidän suorittaessaan korkeakouluopintoja, jotta opiskelijalla on mahdollisuus saavuttaa korkeakoulututkintoon sisältyvä riittävä kielitaito ja kelpoisuus hakea valtion virkoihin.

Perusoikeuksien näkökulmasta estettä kokeilulle ei kuitenkaan ole, sillä esityksen mukaan kokeiluun osallistuminen on oppilaalle aina vapaaehtoista. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää toisen kotimaisen kielen opetusta kaikille sitä haluaville ja poissulkeminen on täysin oppilaan vapaassa harkinnassa. Oppilasta, joka ei osallistu kokeiluun, ei voida tämän valinnan vuoksi siirtää toiseen kouluun ja toisen kotimaisen kielen opetuksen saannille ei voida asettaa muitakaan esteitä. Esityksessä säädetään oppilaan ja hänen huoltajiensa harkintaa tukemaan opetuksen järjestäjän velvollisuus varmistaa oppilaiden ja heidän huoltajiensa tietopohja valinnan mahdollisista seurauksista ennen kielivalintojen tekemistä. Toisen kotimaisen kielen taidon puuttuminen ei ole este jatko-opintoihin pääsemiselle. Kielitaidon hankkiminen myöhemmin julkisesti tuetussa koulutuksessa on kuitenkin mahdollista myös esimerkiksi vapaan sivistystyön opintoina. Esimerkiksi omaehtoisen opiskelun kautta käytettävissä on Valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmä (Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa), joka on tarkoitettu julkishallinnon henkilöstön toisen kotimaisen kielen hallinnan osoittamiseen. Lisäksi Opetushallituksen yleisiä kielitutkintoja voi rinnastaa tietyin edellytyksin valtionhallinnon kielitutkintoihin.

Lupaa myönnettäessä selvitetään, onko opetuksen tai koulutuksen järjestäjällä edellytykset toteuttaa kokeilu tarkoitusta vastaavalla tavalla ja toteuttaa se oppilaan tai opiskelijan oikeuksia vaarantamatta. Tämä edellyttää riittävän laajaa kielitarjontaa, tosiasiallista mahdollisuutta saada toisen kotimaisen opetusta sekä riittävää opintojen ohjausta.

Esitykseen sisältyvä ministeriön asetuksen antamisvaltuus koskee avustuksen myöntämisen teknisiä ratkaisuja ja sen voidaan katsoa olevan perustuslain mukainen.

Esitys voitaneen käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä edellä esitetyillä perusteilla. On kuitenkin suotavaa, että esitys saatetaan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, sillä toisin kuin perusopetuksen kokeilua koskevaa perusopetuslain 20 §:ää säädettäessä, kokeilu koskisi poikkeamista opetuksen tavoitteista tai lailla säädetyistä vähimmäisvaatimuksista. Tämän voidaan arvioida perutuslakivaliokunnan lausuntoa (PeVL 70/2002 vp) käänteisesti tulkiten mahdollisesti edellyttävän tarkempaa perusteharkintaa, kuin mahdollisuus poiketa muotoja ja määrää koskevasta sääntelystä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan lakiehdotuksen:

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ruotsiton kokeilu päätettiin esittää eduskunnalle

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.09.2017 18:05

Nähdäkseni ainoa mahdollinen este koko kielivapaudelle on vain ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen.

Tuossahan todetaan, ettei virkauran epävarmuus ole ongelma, kun vastapainoksi voi päästä kansainvälisiin tehtäviin. :)

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Ruotsiton kokeilu päätettiin esittää eduskunnalle

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 24.09.2017 18:06

Mitä rajatumpi kokeilu on, sitä vähemmän ongelmallinen se on suhteessa julkisen vallan velvollisuuteen tarjota palvelua molemmilla kotimaisilla kielillä.

Koko valtakunnan oppilasmääriin nähden suppean kokeilun ei itsessään voida arvioida muodostavan kielellisten perusoikeuksien kannalta merkittävää ongelmaa.

Kokeilu ei laajuudeltaan aiheuta ongelmaa ruotsiksi annettavan palvelun tason säilymisestä myös tulevaisuudessa perustuslain tarkoittamassa tasossa.
Onhan tässä ihan hyvä mahdollisuus pohtia sitä, mitä täälläkin on pohdittu:

Kuinka paljon suomenkielistä palvelusväkeä suomenruotsalaiset tarvitsevat,
jotta heidän privilegionsa toteutuvat!

"2200" siis ei ole kriittinen määrä, mutta mikä olisi se raja-arvo, jolla palvelusväki ei enää riitä.
Onko se 22000 vain 220 000 vai 2 200 000 ruotsitonta suomalaista ?

Toivottavasti tähän vihdoin saadaan jokin raja-arvo..

Komitean (1970-luku) mukaan ruotsittomia suomalaisia ei ole mahdollista olla olemassa yhtään..
Paitsi sylilapset, ala-asteellehan pakkoruotsi jo saatiinkin, seuraavaksi varhaiskasvatukseen?

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Ruotsiton kokeilu päätettiin esittää eduskunnalle

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 24.09.2017 18:08

NRR kirjoitti:Nähdäkseni ainoa mahdollinen este koko kielivapaudelle on vain ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen.

Tuossahan todetaan, ettei virkauran epävarmuus ole ongelma, kun vastapainoksi voi päästä kansainvälisiin tehtäviin. :)
Oho. Edistystä. Vastapainoahan ei aikaisemmin tunnettu. "Ruotsittomuus oli kuin amputaatio"!
Nyt sentään tunnustetaan vastapainon mahdollisuus...

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Ruotsiton kokeilu päätettiin esittää eduskunnalle

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 24.09.2017 18:11

ainoa mahdollinen este koko kielivapaudelle on vain ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen.
Niin, ja perustuslakivaliokunta voisi jo pohtia etukäteen, montako palvelijaa yksi suomenruotsalainen
tarvitsee kielellisten oikeuksiensa turvaamiseksi..
Kun ottaa huomioon, että heillä on oma ruotsinkielinen 300 000 kansalaisen ruotsia puhuva reservi käytössään.

Tarvitaanko 300 000 suomenkielistä, vai 600 000 vai mikä määrä.

Tähän asti palvelijoita on tarvittu yli viisi miljoonaa--
tai kuten komitea totesi "Suomen koko aikuisväestö".. 8-)

Toivottavasti tähän nyt vihdoin saadaan perustuslakivaliokunnalta tarkat luvut!

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ruotsiton kokeilu päätettiin esittää eduskunnalle

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.09.2017 18:23

Ajatuspaja kirjoitti:
ainoa mahdollinen este koko kielivapaudelle on vain ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen.
Niin, ja perustuslakivaliokunta voisi jo pohtia etukäteen, montako palvelijaa yksi suomenruotsalainen
tarvitsee kielellisten oikeuksiensa turvaamiseksi..
---
Toivottavasti tähän nyt vihdoin saadaan perustuslakivaliokunnalta tarkat luvut!
Oleellinen kysymys!

Muuten näkyikö tässä saatetekstissä sitä suomalaisten pakollista skandinaavista identiteettiä, kun itse en löytänyt?

Pahasti näyttää siltä, että luemme ruotsia vain palvellaksemme suomenruotsalaisia ja välttääksemme kansainväliset tehtävät.

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Ruotsiton kokeilu päätettiin esittää eduskunnalle

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 24.09.2017 18:34

NRR kirjoitti:
Ajatuspaja kirjoitti:
ainoa mahdollinen este koko kielivapaudelle on vain ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen.
Niin, ja perustuslakivaliokunta voisi jo pohtia etukäteen, montako palvelijaa yksi suomenruotsalainen
tarvitsee kielellisten oikeuksiensa turvaamiseksi..
---
Toivottavasti tähän nyt vihdoin saadaan perustuslakivaliokunnalta tarkat luvut!
Oleellinen kysymys!

Muuten näkyikö tässä saatetekstissä sitä suomalaisten pakollista skandinaavista identiteettiä, kun itse en löytänyt?

Pahasti näyttää siltä, että luemme ruotsia vain palvellaksemme suomenruotsalaisia ja välttääksemme kansainväliset tehtävät.
Tuo "identiteetti" käsitellään varmaan eri valiokunnassa, esim. sivistysvaliokunnassa.
Ei edes svekomaani-Suomessa sentään tohdita perustuslakiin vedota identiteetin pakkomuokkaamisen edistämiseksi.
Se itsessään nimittäin on perustuslain vastaista (ja perusoikeuksien vastaista) toimintaa, identiteetin pakkomuokkaus nimittäin.
Toki nettisvekomaanien purkauksissa sitä on havaittavissa, mutta ei perustuslakipohdinnassa..

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ruotsiton kokeilu päätettiin esittää eduskunnalle

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.09.2017 18:44

Ajatuspaja kirjoitti: Tuo "identiteetti" käsitellään varmaan eri valiokunnassa, esim. sivistysvaliokunnassa.
Ei edes svekomaani-Suomessa sentään tohdita perustuslakiin vedota identiteetin pakkomuokkaamisen edistämiseksi.
Se itsessään nimittäin on perustuslain vastaista (ja perusoikeuksien vastaista) toimintaa, identiteetin pakkomuokkaus nimittäin.
Toki nettisvekomaanien purkauksissa sitä on havaittavissa, mutta ei perustuslakipohdinnassa..
:D

Ehei, myös edellisen sivistysvaliokunnan pj Vahasalo määritteli pakon perusteeksi vain ja ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen: "Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä [ruotsin pakollisuus] on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy."

Tosin seuraava askel on sitten Vaasa-Seinäjoki-Soininvaara...

Eli kuinka monta ja kuinka pitkään pakkoruotsitettua suomalaista tarvitaan - vai voitaisiinko palvelut hoitaa kohtuullisemmin?

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Ruotsiton kokeilu päätettiin esittää eduskunnalle

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 24.09.2017 18:57

Eli kuinka monta ja kuinka pitkään pakkoruotsitettua suomalaista tarvitaan - vai voitaisiinko palvelut hoitaa kohtuullisemmin?
Samallahahan siinä tulisi vastausta myös virkamiesruotsin ja erityisalan ruotsin tarpeeseen..
Paras lausunto olisi se, että ei suinkaan läheskään kaikkia suomenkielisiä ole järkevää pakkoruotsittaa..

Ilmeisesti perustuslakivaliokunnan kokouksista ei juuri tietoa ulos anneta, paitsi se
yhteisesti hyväksytty loppulausunto..

Mielenkiintoiset ajat edessä!

Vastaa Viestiin