Tänään on 21.09.2017 11:55




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 21 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2  Seuraava
Kirjoittaja Viesti
Lukematon viestiLähetetty: 26.08.2017 12:23 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6068
Lainaa:

MEDIATIEDOTE
25.8.2017
Åbo Akademi

VTM Janne Väistön väitöskirja pohjoismaisen historian alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin humanististen tieteiden, psykologian ja teologian tiedekunnassa perjantaina 1.9.2017.
Väitöskirjan otsikkona on Toinen kotimainen toisen tasavallan Suomessa: Ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi peruskouluun vuonna 1968 .

Väistön tutkimus pureutuu yhteiskunnallisesti merkittävään ja ajankohtaiseen aiheeseen, miten ja miksi ruotsin kieli tuli pakolliseksi aineeksi peruskouluun, eli ”pakkoruotsin” syntyhistoriaan.

Tutkimuksessa selvisi, että peruskoulun kieliratkaisu ei ollut koulun sisäinen ratkaisu, eikä edes yksittäinen päivänpoliittinen ratkaisu eli lehmänkauppa, jollaisena se yleisessä historiatietoisuudessa laajalti tunnetaan. Kieliratkaisu oli johdonmukainen toisen tasavallan aikaisen suomalaisen politiikan suureen linjaan pohjautuva päätös.

Syy kieliratkaisulle löytyy kahdesta erilaisesta lähtökohdasta. Ensinnäkin aivan päätöksentekoajankohtaan sisältyvästä poliittisesta kuviosta, sekä toiseksi pitkän aikavälin perusteluista, joissa korostuu ruotsin kielen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kipinän eduskunnan kieliratkaisulle antoi sivistysvaliokunnan jouluviikolla 1967 julkituoma päätös yhdestä pakollisesta kielestä, englannista, mikä aloitti kiivaan keskustelun lehdistössä. Keväällä 1968 kieliratkaisuun sekoittuivat presidentinvaalit, hallitusneuvottelut sekä Suomen talouspoliittinen tilanne. Pitkän aikavälin perusteluissa korostui ruotsin kielen merkitys toisen tasavallan aikaisessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämän takana oli kaksi 1930-luvun lopulla syntynyttä kehitystä. Ensinnäkin talvisodan syttyessä sovittu kieliryhmien välinen kielirauha, jonka säilyttäminen pysyi tärkeänä koko toisen tasavallan ajan. Toiseksi, maailmanpolitiikan muutokset 1930-luvulla olivat pakottaneet Suomen hakemaan yhteistyötä Pohjoismaista, erityisesti Ruotsista. Tämän vuoksi maan sisäinen kiista ruotsin kielen asemasta tuli lopettaa, se oli ehto pohjoismaiselle yhteistyölle.

Tutkimuksessa selvisi, että myös Pohjoismaista löytyy monia jälkiä yrityksistä vaikuttaa peruskoulun kieliratkaisuun. Erityisesti pohjoismaisen lehdistön argumentointi osoittaa, että peruskoulun kieliratkaisu oli merkityksellinen koko Pohjolalle. Suomen katsottiin eristäytyvän pohjoismaisesta yhteistyöstä, mikäli ruotsin kieli ei tule pakolliseksi aineeksi peruskouluun.

Pohjoismaisen lehdistön lisäksi Ruotsin ulkoministeriö (UD) Helsingin lähetystön kautta seurasi tarkasti peruskoulun kieliratkaisun käsittelyä. Helsingin lähetystön toivomuksesta UD raportoi ruotsalaista lehdistöä peruskoulun kieliratkaisun asetelmista, mikä tuo Ruotsin valtion mukaan yhdeksi toimijaksi kieliratkaisussa.
Peruskoulun kieliratkaisu oli tietoista identiteettipolitiikkaa, jolla haluttiin korostaa Suomen asemaa kylmän sodan maailmassa. Ruotsin kieli toisena kotimaisena kielenä todisti Suomen kuulumisen Pohjoismaihin – länteen ja läntisiin kulttuuriarvoihin.

Janne Väistö väittelee tohtoriksi perjantaina 1. syyskuuta 2017 klo 13 osoitteessa auditorio Salin, Axelia, Piispankatu 8, Turku. Vastaväittäjänä toimii dosentti Markku Jokisipilä, Turun yliopisto ja kustoksena professori Nils Erik Villstrand, Åbo Akademi.

Janne Peter Väistö on syntynyt 24.8.1972 Göteborgissa, Ruotsissa. Hän suoritti ylioppilastutkinnon 1997 Hermannin lukiossa, Salossa ja VTM-tutkinnon Turun yliopistossa 2012.

Väitös on sähköisessä muodossa Doriassa:
http://www.doria.fi/handle/10024/143256?locale=lfi.



Viimeksi muokannut NRR päivämäärä 26.08.2017 12:32, muokattu yhteensä 1 kerran

Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 26.08.2017 12:29 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6068
Onko nyt aika unohtaa, mitä tapahtui?

Tässä aiempi kuvaus:

Lainaa:
Oppikoulu tuli Suomeen 1870-luvulla ja se jaettiin ruotsin- ja suomenkieliseen puoleen. Koska ruotsi oli pääasiallinen kieli koulutuksessa ja yhteiskunnassa, oli ruotsi otettava pakolliseksi oppiaineeksi suomenkielisiin oppikouluihin eli keskikouluihin, koska muuten siellä opiskelevat eivät olisi tätä yhteiskunnassa tärkeää kieltä oppineet. --- 1920- ja 1930-luvuilla tehtiin esityksiä puolueohjelmissa ja jopa eduskunnassa ruotsin opetuksen poistamisesta tai sen tekemisestä vapaaehtoiseksi suomenkielisissä oppikouluissa.

Oittisen komiteassa 1956-1959 pohdittiin erilaisia kielivaihtoehtoja keski- ja kansalaiskoulua ajatellen (luokat 5.-9. nykyperuskoulussa, tuolloin oli vaihtoehtona keskikoulut tai kansalaiskoulu, kansalaiskoulusta ei voinut jatkaa lukioon). Tuloksena oli kompromissi, jossa keskikoulussa oli kaksi vierasta kieltä ja kansalaiskoulussa joko yksi tai ei yhtään.

Jo silloisen kouluhallituksen suomenkielisen oppikouluosaston päällikkö Niilo Kallio (alkujaan matematiikan opettaja) esitti varauksessaan, että ruotsin ei enää tarvitsisi olla oppiaineena kaikissa keskikouluissa, sillä sen merkitys oli vähentynyt maailmankieliin verrattuna ja ruotsinkieliset osasivat varsin hyvin suomea.
Samaan aikaan ruotsinkielisen osaston päällikkö Gösta Cavonius ymmärsi, että mahdollisuus ottaa vain englanti, heikentäisi ruotsin kielen asemaa maassa. Hän esitti oman varauksensa (1959), missä hän katsoo, että ruotsi maan toisena kansalliskielenä tulisi nostaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisissä kouluissa. Perusteena oli ruotsin kielen tarve sekä kotimaassa että pohjoismaisessa yhteistyössä.

Piri on väitöskirjassaan Suomen kieliohjelmapolitiikka (2001, JY s. 52) kertonut muita lähteitä lainaten siitä, miten pakkoruotsi syntyi 60-luvulla: ”--- koulunuudistus toi esiin --- painostusryhmiä. --- kielikiistan takana oli Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) --- kiistaa käytiin kiivaimmin eduskunnassa ja tiedotusvälineissä. Painavimmat ryhmät olivat eräät elinkeinoelämän keskusjärjestöt Keskuskauppakamarin johdolla. --- alkuperäisten ideoiden mukainen peruskoulu jäi toteutumatta --- [ohitettiin] kouluviranomaisten, opettajajärjestöjen ja koulunuudistustoimikunnan enemmistön näkemys siitä, että vain englannin kieli olisi pakollinen kieli."

Sama toisin sanoin: Netistä löytyy Opetusneuvos Joutsimäen kuvaamaksi nimetty tapahtumakulku: "Demarit saivat vaalivoiton 1966 ja syntyi Paasion (sd) hallitus, opetusministeriksi R.H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoillta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin: englanti. Oittinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian jopa eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn. 1968 Presidentinvaaleja käytettiin perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei pressa vaihtunutkaan. Hallituksen pääministeriksi tuli Mauno Koivisto (sd), opetusministeriksi Johannes Virolainen. Virolainen houkutteli RKP:n hallitukseen vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. RKP:n ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen siihen asti näkemällä vaivannäölle ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineelle esityölle ei pantu arvoa."


Nyt siis kyse olikin Suomen pelastamisesta ja pohjoismaisuuden rikkaudesta.

Keiden taas sanottiinkaan kirjoittavan historian...


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 27.08.2017 07:13 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6068
Vasabladetissa juttu aiheesta: http://online.vasabladet.fi/Artikel/Visa/155230

Näyttää siltä, että teesit ovat nämä:

- Pakkoruotsi ei muka ollut suomenruotsalaisen edunvalvonnan poliittisilla&taloudellisilla lihaksilla ostama etuoikeus vaan kansallisesti viisas yhteinen päätös sitoutua länsimaisiin arvoihin pohjoismaisuuden kautta.

- Toki Ruotsin valtiolla oli sormensa pelisdä muttei toki halvan työvoiman ja vasallivaltion toiveet mielessä vaan aito pohjoimaisuuden ymmärrys motiivina. Vaikka edelleen suomenruotsalaiset näyttävät manipuloivan Ruotsin ja pohjoismaisen yhteistyön kautta näkemystä Suomesta, mitään viitteitä tällaiseen pakkoruotsin syntyvaiheissa ei muka ollut.

- Nyttemmin ruotsin kieli on nivoutunut niin oleellisesti koulutusjärjestelmäämme (ihan noin vain mainitsematta jatkuvaa folktinget-verkoston lobbausta), ettei ole kenenkään edun mukaista jäädä ilman ruotsin opetusta. Ei sitten pääse vaikkapa poliisiksi...

Että näin.

Nyt siis on kokonaan irtauduttu palveluruotsista ja korostetasn nordenruotsia, jota nyt tarvitaan pohjoismaisten yritysten kaffepausseilla. Muuten suomalaiset olisivat taas niin ulkona...

Voi kyynel.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 27.08.2017 07:23 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6068
Väitöskirjassa (yli kolmesataa sivua) kerrotaan, miten opetusministeri Oittinen ajoi itsensä mahdottomaan tilanteeseen pitämällä sitkeästi kiinni vain englannin pakollisuudesta syntyvässä peruskoulussa. Kuulemma hänen puheensa, jossa hän kertoi kahden pakollisen kielen olevan monelle liian raskas taakka, aiheutti pohjoismaiden kokouksessa valtavan paheksunnan. Ihan pikkuisen epäilen, että ns. paheksunta oli kyllä kulisseissa sovittu ja Oittisen yritys oli niitä viimeisiä rehellisiä suomenkielisten oppilaiden puolesta tehtyjä aloitteita meikäläisessä koulutuspolitiikassa ja pohjoismaisessa yhteistyössä.

Ehtiikö joku silmäillä sadat sivut läpi ja kommentoida tarkemmin?

Meneekö joku väitöstilaisuuteen esittämään kysymyksiä?


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 27.08.2017 11:22 

Liittynyt: 06.07.2011 15:16
Viestit: 152
Toivottavasti ainakin Olli Salmela pääsee paikalle. Hän kiisteli aikoinaan Väistön kanssa Kanava lehdessä:

viewtopic.php?f=13&t=1932&hilit=v%C3%A4ist%C3%B6


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 27.08.2017 11:27 

Liittynyt: 07.01.2015 13:02
Viestit: 384
Väitöskirjan sisältöä ehditään käydä läpi vaikka koko syksy, mutta kiinnostavin puoli asiassa on median raportointi.
Nieleekö media suomenruotsalaisen rinnakkaistodellisuuden koko kansan kokemukseksi ja loppujen 95 % kansanosan todellisuudeksi..
Ainakin STT, Yle ja Helsingin Sanomat ovat aina kritiikittä toistaneet suomenruotsalaisen näkökulman ja olleet mukana aivopesemässä kansaa, mikä ei onneksi ole onnistunut!

Väistö näemmä tunnustaa, että ruotsin opetus ei tähtää ruotsin kielen osaamiseen, vaan identiteetin pakkomuokkaukseen suomenruotsalaisen identiteettikäsityksen mukaiseksi , joten pakkoruotsi on poliittinen aine, ei lainkaan kieliopintoja!
Siitä olemme samaa mieltä! Ja siksi vapaustaistelumme saa yhä suuremman oikeutuksen, onhan aivopesu ihmisoikeusasia!

Kuuluvatko identiteettiopinnot länsimaisessa demokratiassa kansalaisen perustietoihin ja taitoihin..?? Jopa korkeakouluissa?

Kiina, DDR, Neuvostoliitto..Pohjois-Koreako ovat Suomen viiteryhmä ?

Median uutisointia odotellen..


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 27.08.2017 15:49 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6068
HBL:n tänäinen teksti, pahoittelen etten ehdi kääntää:

Lainaa:
Disputation: "Obligatorisk svenska fick inte kritiseras"


Janne Väistö, som skrivit sin avhandling om hur svenskan blev obligatorisk i de finska skolorna, säger att medierna ända fram till 80-talet medvetet upprätthöll språkfred genom att undvika debatt.– Att ifrågasätta den obligatoriska svenskan var tabubelagt, säger han.

Begreppet "tvångssvenska" dök upp i offentligheten i slutet av 1980-talet och där har både själva uttrycket och debatten segt hängt kvar sedan dess. Lika segt hänger en annan berättelse kvar – den om att skolsvenskan skulle vara resultatet av en överenskommelse mellan Svenska folkpartiet och Centerpartiets ordförande Johannes Virolainen, som vid tillfället också var undervisningsminister.

Väistö avvisar bestämt historierna om politisk kohandel och ber debattörerna vända blicken mot det efterkrigstida finländska samhället.

– Vi måste se kontexten. I slutet av 1960-talet var Finland ständigt pressat av Sovjetunionen och varje gång man uppfattat ett hot från öst har svenskans betydelse och kontakterna med det övriga Norden blivit viktiga hos oss. Då har vi behövt markera en samhörighet med väst.

"Medierna gav upp freden"
Under arbetet med avhandlingen insåg Väistö att frågan om en nordisk identitet inte enbart var viktig för de finska politikerna.

– Svenskarna följde länge noggrant med språkdebatten i Finland. När jag insåg omfattningen häpnade jag faktiskt. På Utrikesdepartementet i Stockholm hittar man pressklipp och rapporter sedan 1917 och materialet innehåller det mesta från beskrivningar av vad presidenten sagt om svenskan till referat på båda språken av språkgräl vid Helsingfors universitet.

Väistö har under sitt arbete letat efter insändare i både svensk- och finskspråkiga tidningar för att hitta avvikande röster – sådana som öppet skulle ha kritiserat svenskan i Finland.

– Jag hittade en insändare från 60-talet. En. Medierna var helt enkelt överens om hur de hanterade frågan. I slutet av 80-talet drog sedan Finskhetsförbundet i gång en kampanj mot "tvångssvenska", men den hade aldrig tagit fart om inte medierna hade bytt strategi. Det var medierna som övergav språkfreden och det är oerhört intressant.

Väistö säger att svenskan omtalats både som en identitetsskapande faktor och en konkurrensfördel.

– I början av 2000-talet började man tala på ett nytt sätt om svenskans betydelse. EU och globaliseringen kom in i bilden. Nu talade man inte så mycket om identitet, utan mer om hur språkkunskapen är en resurs till nytta på den nordiska arbetsmarknaden.

Här kommer Väistö till frågan om svenskans roll i dag när allt fler företag väljer engelska som arbetsspråk.

– Visst kan det nordiska samarbetet vara viktigt också i framtiden, men var det svenska språket finns i den ekvationen är en annan sak.

Kan du säga varför skolsvenskan behövs?
– Det här är att ge sig ut på farligt vatten, men under arbetet med avhandlingen har jag tydligt insett en sak: det svenska är helt enkelt en del av det finska och jag är inte ens så säker på att det är bara är de finlandssvenska medierna ansvar att ta upp frågan och debattera den.

"Stora känslor, lite fakta"
Väistö har kroppskänsla för minoritetens ställning i språksammanhang. De finskspråkiga föräldrarna emigrerade till Sverige i slutet av 60-talet och Väistö föddes 1972 i Göteborg. Fram till skolåldern var han en finskspråkig pojke i en svenskspråkig miljö. När det sedan var dags för honom att börja gå i skola flyttade familjen tillbaka till Finland. I den finskspråkiga skolan upptäckte han sig vara i minoritet en gång till. Sin avhandling har han nu skrivit på finska vid Åbo Akademi.

På diverse nätforum har Väistö kallats kappvändare, avfälling och svikare. Att han valt att forska i frågan om skolsvenska irriterar.

– Frågan om skolsvenskan väcker stora känslor och bygger inte på kunskap, säger han och påpekar att nationalistiska strömningar alltid funnits.

Väistö säger att frågan om skolsvenskan var en politisk fråga som kopplade till frågan om identitet, men att det fanns röster också i skolvärlden som värjde sig för att införa obligatorisk skolsvenska.

– De tankarna byggde på fördomar om svårigheten att lära sig flera språk. Man utgick från att språkkunskaper var något som universitetsfolket klarade av att ta till sig, medan barn i arbetarfamiljer inte ansågs ha samma kapacitet.

Svaret på hur och varför svenskan slutligen blev obligatorisk för de finskspråkiga eleverna är tudelat. I bakgrunden fanns ett allmänt samförstånd om svenskans betydelse för Finland som en del av Norden. Till det kom en räcka enskilda politiska processer som sammanföll så att landet plötsligt hade en svensksinnad president och en ny regering, som talade för svenskan.

FAKTA
Svenskan i skolan

Svenskan infördes som obligatoriskt ämne i grundskolan 1968. Då beslutade man att eleverna förutom sitt modersmål också måste studera det andra inhemska språket.

2004 blev det andra inhemska språket frivilligt i studentexamen.

2014 gavs ett medborgarinitiativ om att slopa den obligatoriska skolsvenskan i Finland.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 27.08.2017 16:06 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6068
Nyt siis väitöskirjanmukaan, mitään lehmänkauppaa ei ollut, pakkoruotsi oli vain ajan sanelema onnistunut kytkentä pohjoismaisuuden turvalliseen syliin yhteiseksi hyväksi, ihan kuten ruotsinkielisten edunvalvonta asian on esittänyt.

Pahat fennot ovat väritelleet historiaa näin: (teksti blogissa nimellä Olavi Salokangas kuvattiin pakkoruotsin syntyä 11.1.2013):

Lainaa:
Vastaan lehmäkauppakuvion arvoitukseen. Asia eteni näin. 1966 demareille rökälevaalivoitto, 55 kansanedustajaa, Rafael Paasion (sd) hallitus, opetusministeriksi R.H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoillta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin, englanti. Oitttinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian jopa eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn.

1968 presidentinvaalit. Valittiin Kekkosen tilalle taas Kekkonen. Pidettyjä presidentinvaaleja käytettiin silti perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei pressa itse asiassa ollut vaihtunutkaan. 1968 uusi hallitus, pääministeriksi Mauno Koivisto (sd), opetusministeriksi Johannes Virolainen maalaisliitto-kepu. Jo silloin herätti suurta huomiota, miksi suuren maalaisliiton puheenjohtaja Johannes Virolainen ei ottanut valtiovarainministerin tai ulkoministerin painavaa salkkua, vaan "mitättömän" opetusministerin salkun. Jatkosta näkyy miksi näin kävi.

Hallitukseen oli tulossa vahva vasemmistoenemmistö, sd, tpsl, skdl ja Virolainen oli maalaisliittoineen menossa hallitukseen oikeistoa edustamaan yksin. Kokoomushan ei niinä aikoina kelvannut hallitukseen "yleisistä syistä". Siksi Virolainen kääntyi asiassa RKP:n ja Jan-Magnus Janssonin puoleen houkutellen RKP:tä vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. RKP saneli lehmäkaupalle ehtonsa ja tuli hallitukseen. Ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen siihen asti näkemällä vaivannäöllä ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineellä esityöllä pyyhkäistiin ties mitä. Edelläolevan kertoi opetusneuvos Asseri Joutsimäki, joka oli itse mukana yhtenä asiantuntijana peruskoululakia sorvattaessa.

Asialle vankan vahvistuksen kuulin itsensä entisen arvostetun kansanedustaja Jutta Zilliacuksen (RKP) suusta Radio Vegasssa 27.2.2012 noin kello 12. Zilliacus sanoi Jan-Magnus Janssonin *kiristäneen* pakkoruotsin peruskoululakiin. Zilliacus käytti nimenomaan sanoja Jan-Magnus Jansson kiristi. Zilliacus piti tehtyä temppua pahana virheenä.

Itse pääministeri Mauno Koivisto (sd) piti pakkoruotsin ottoa lakiin perin ongelmallisena ja epäili, että nyt oltiin sotkemassa puoluepolittiikkaa pedagogiikkaan, kuten oltiinkin. Kyseessä oli puhdas puolue-ja valtapoliittinen, ei kielipoliittinen, päätös. Virolaiselle mahdollinen Janssonin kiristys oli mieluinen kiristys.

Opetusneuvos Asseri Joutsimäki sanoo asiasta Ilta-Sanomissa vielä näin:

"Asian ydin. Poliittisen korruption seurauksena on meillä ollut tuon puoluepoliittisen päätöksen silloin tehneiden puolueiden virkamiesvasallien jatkumo 40 vuoden ajan ja asiasta ei ole saanut puhua ääneen. Siihenhän oli totuttu myös toisessa asiassa, josta piti vaieta "yleisen edun vuoksi"."

Eli jos tässä maassa oltiin suomettuneita, niin tässä maassa ollaan yhä vieläkin myös ruotsittuneita.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 27.08.2017 18:22 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6068
pentti kirjoitti:
Toivottavasti ainakin Olli Salmela pääsee paikalle. Hän kiisteli aikoinaan Väistön kanssa Kanava lehdessä:

viewtopic.php?f=13&t=1932&hilit=v%C3%A4ist%C3%B6


Kiitos pentti linkistä tuohon parin vuoden takaiseen keskusteluun. Siellä oli hyvää kritiikkiä ja aivan oleellinen kommentti Sinulta:

pentti kirjoitti:
Dosentti Olli Salmela vastaa Väistölle Kanavassa (5/2014):

Kirjoituksessa on paljon hyvääkin, mutta se, että hän kirjoittaa ”Se (=pakkoruotsin tulo peruskouluun) ei ollut Virolaisen eikä Keskustapuolueen RKP:n kanssa tekemä lehmänkauppa”, on väite, joka on ristiriidassa olemassa olevan tiedon ja sekä hänen oman kirjoituksensa sisällön (pakkoruotsi oli kynnysehto RKP:n hallitukseen osallistumiselle) kanssa.

Väistö jatkaa: ”Vaikka Virolainen oli ruotsin kielen kannattaja, ei hän poliitikkona hyötynyt hallitusneuvottelujen yhteydessä RKP:n asettamasta kieliehdosta”. Tämä antaa väärän kuvan siitä, mitä sovittiin ja kuka hyötyi.

Todellisuudessahan lehmänkauppa, joka tehtiin Keskustapuolueen ja RKP:n välillä, ei koskenut pelkästään RKP:n osallistumista hallitustyöhön, vaan sitä, että RKP tukee vuoden 1968 presidentinvaaleissa Kekkosta. Näin siis Keskustapuolueen saama hyöty oli aivan ilmeinen.


ja vähän myöhemmin:

Itse olen isoisäni professori Alfred Salmelan elämäntyötä tutkiessani päässyt näitä kouluhallinnon merkkimiehiä haastattelemaan, ja olen saanut vahvistuksen juuri tälle perinteiselle lehmänkauppa-tulkinnalle, jota Väistö on kaikesta päätellen murtamassa.

Minusta hän on lankeamassa poliitikkojen antamiin kauniisiin selityksiin, jotka ovat – todellakin – poliittisesti korrekteja, vaikka eivät olekaan todenmukaisia.

Näin Åbo Akademissa kirjoitetaan historiaa.


Niinpä, pentti, näin Åbo Akademissa kirjoitetaan historiaa uusiksi...


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 02.09.2017 12:51 

Liittynyt: 07.01.2015 13:02
Viestit: 384
Ajatuspaja kirjoitti:
Väitöskirjan sisältöä ehditään käydä läpi vaikka koko syksy, mutta kiinnostavin puoli asiassa on median raportointi.
Nieleekö media suomenruotsalaisen rinnakkaistodellisuuden koko kansan kokemukseksi ja loppujen 95 % kansanosan todellisuudeksi..

Kuuluvatko identiteettiopinnot länsimaisessa demokratiassa kansalaisen perustietoihin ja taitoihin..?? Jopa korkeakouluissa?

Kiina, DDR, Neuvostoliitto..Pohjois-Koreako ovat Suomen viiteryhmä ?

Median uutisointia odotellen..


Ei ainakaan netissä ole mitään uutisointia tästä Väistön historian uudelleenkirjoituksesta ja röyhkeän edunvalvonnan valkopesuyrityksestä..
Vain suomenruotsalainen media yrittää omilleen selittää asioita parhain päin..

Tuo mystinen " Kielirauha" kannattaa kyllä perata tarkkaan.
Pakkoruotsin lanseeraaminenhan nimenomaan rikkoi sen Kielirauhan,
joka sotien jälkeen saavutettiin.Ja kapina jatkuu edelleen!

Itämaasta itsenäisyyteen -teoksessa on varsin seikkaperäinen selvitys Kielirauhan kuristavasta luonteesta suomenkielisen väestön kannalta!
Löytyy netistä pdf-muodossa, ellei satu olemaan kirjahyllyssä!


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 03.09.2017 07:27 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6068
Ajatuspaja kirjoitti:
Tuo mystinen " Kielirauha" kannattaa kyllä perata tarkkaan.
Pakkoruotsin lanseeraaminenhan nimenomaan rikkoi sen Kielirauhan,
joka sotien jälkeen saavutettiin.Ja kapina jatkuu edelleen!

Itämaasta itsenäisyyteen -teoksessa on varsin seikkaperäinen selvitys Kielirauhan kuristavasta luonteesta suomenkielisen väestön kannalta!



Niin, median suomettumisen ajan itsesensuuria muistellaan HBL:ssa Väistön väitöksestä kertovassa jutussa kaiholla:
Lainaa:
Väistö har under sitt arbete letat efter insändare i både svensk- och finskspråkiga tidningar för att hitta avvikande röster – sådana som öppet skulle ha kritiserat svenskan i Finland.
– Jag hittade en insändare från 60-talet. En. Medierna var helt enkelt överens om hur de hanterade frågan. I slutet av 80-talet drog sedan Finskhetsförbundet i gång en kampanj mot "tvångssvenska", men den hade aldrig tagit fart om inte medierna hade bytt strategi. Det var medierna som övergav språkfreden och det är oerhört intressant. (HBL pari päivää siiten)


Väistö oli siis löytänyt lehdistöstä 60-luvulla vain yhden mielipidekirjoituksen, jossa "kritisoitiin ruotsia Suomessa".

Tarkoittaako näin ylimalkainen lause sitä, että pakkoruotsin ja ylipäätään ruotsin kielen olemassaolon kritiikki ovat aina yksi ja sama asia?

Mediat olivat kuulemma yksimielisiä. Taustalla naruja pitelevistä tahoista ei sanaakaan. Ikään kuin sensuuri olisi ollut eettisyyden osoitus.

Ja kun pakkoruotsilla ei ole ollut päivääkään kansalaisten enemmistön tukea, kutsutaan "intressantiksi" ja "kielirauhan hylkäämiseksi" sitä, ettei enää 80-luvulla Suomalaisuuden liiton yritystä nostaa pakkoruotsi keskusteluun mediassa täysin sensuroitu.

Missä nyt se pohjoismaisuuden arvoihin liitetty avoimuus ja vapaus ja demokratian rakkaus?


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 03.09.2017 12:52 

Liittynyt: 11.02.2013 11:46
Viestit: 145
Kannattaa lukea väitöksestä kappale 7. "Perusteltu päätös vai lehmänkauppa" ja kiinnittää huomiota siinä tehtyihin sanavalintoihin. Sen enempää spoilaamatta, toista kantaa kuvattu sanalla valtiomiestason perustelu ja toista sanalla tunteellinen. Osaako kukaan arvata, kumpi on kumpi? :lol:

Janne Väistö 2017 kirjoitti:
Kahden kielen ratkaisu oli perusteltu, johdonmukainen päätös myös
1960-luvun ehkä tärkeimmän arvon, yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 03.09.2017 16:57 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6068
rationalisti kirjoitti:
Kannattaa lukea väitöksestä kappale 7. "Perusteltu päätös vai lehmänkauppa" ja kiinnittää huomiota siinä tehtyihin sanavalintoihin. Sen enempää spoilaamatta, toista kantaa kuvattu sanalla valtiomiestason perustelu ja toista sanalla tunteellinen. Osaako kukaan arvata, kumpi on kumpi? :lol:

Janne Väistö 2017 kirjoitti:
Kahden kielen ratkaisu oli perusteltu, johdonmukainen päätös myös
1960-luvun ehkä tärkeimmän arvon, yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta.


On niin paljon kaikkea, etten millään käyttäisi harvoja vapaahetkiä tuollaisen tekstin lukemiseen ja analysointiin.

Väitöskirjatasolla riittää siis se, että pakon perusteeksi väitetään pohjoismaisuuden lujittaminen pakkokielen avulla ja siten kyse on valtiomiestason perustelusta. Se, että kieltenopetuksen pitäisi muiden maiden tapaan perustua oppilaiden omiin tarpeisiin, taustoihin ja tavoitteisiin onkin tunteellinen näkemys. Voi kyynel!

Ja että tasa-arvo on sitä, että vähemmistö lukee itselleen tarpeellista maan pääkieltä ja enemmistö itselleen tarpeetonta pientä vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon ja tämän vähemmistökielen annetaan karsia ja hidastaa ja madaltaa tavoitteita ja syödä resursseja kaikilla koulutuksen tasoilla! Tasa-arvo siis tarkoittas meillä jotain täysin ideansa vastaista.

Toki, tämä kaikki tapahtuu Åbo Akademissa.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 03.09.2017 18:06 

Liittynyt: 07.01.2015 13:02
Viestit: 384
Janne Väistö ei itse kyennyt antamaan haastattelua ruotsiksi sille ainoalle medialle, joka häntä haastatteli eli YLE åbolandille..

Meidät aktiivit hän toki leimasi fanaatikoiksi valitellen liiallista sananvapautta internetin kaudella, kun media ei enää pysty harjoittamaan ennakkosensuuria!
Lainaa:
Kaikenlaiset fanaatikot saavat kirjoittaa mitä tahansa, milloin tahansa, missä tahansa.,


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 03.09.2017 18:57 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6068
Ajatuspaja kirjoitti:
Janne Väistö ei itse kyennyt antamaan haastattelua ruotsiksi sille ainoalle medialle, joka häntä haastatteli eli YLE åbolandille..

Meidät aktiivit hän toki leimasi fanaatikoiksi valitellen liiallista sananvapautta internetin kaudella, kun media ei enää pysty harjoittamaan ennakkosensuuria!
Lainaa:
Kaikenlaiset fanaatikot saavat kirjoittaa mitä tahansa, milloin tahansa, missä tahansa.,


Kuuteen minuuttiin mahtui vain:
- lehmänkauppa on myytti
- meiltä taviksilta puuttuu kontekstitietoisuus
- väittelijä vakuuttaa todistaneensa, että mikään lehmänkauppa ei ollut kyseessä
- Ruotsin Helsingin suurlähetystön ja Ruotsin ulkoministeriön kirjeet ovat avaintodisteita: ilman pakkoruotsia Suomen arveltiin vieraantuvan Nordenista (näitä naruja suomenruotsalainen edunvalvonta on aina vedellyt itse)
- pakkoruotsissa kyse on identiteettipolitiikasta, kuten pakkovenäjää luettiin NL:n satelliiteissa
- fanaattinen kirjoittajajoukko pitää yllä pakkoruotsin kritiikkiä

Hm, vai "konteksti tietoisuuden puute", ruotsalaiskirjeet ja kielirauhan hylkääminen mediassa ja netissä ovat nyt tieteellisiä argumentteja historian uudelleenkirjoittamisen puolesta.

On varmaan hyvä muistaa, miten pakkovenäjälle on maailmalla käynyt, vaikka pakkosolidaarisuusrauha sitä pitkään turvasikin.


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 21 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2  Seuraava


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com