pjl69 kirjoitti:Minua kiinnostais tietää, että mitä esim. se artikkelissa mainittu matematiikan opiskelu ruotsiksi tarkoittaa ja kuinka syvälle ja laajalle siinä mennään? Täytyykö nyt matematiikan opettajienkin hankkia ruotsin pätevyys vai sisältyykö raapaisut matematiikkaan ruotsin tunteihin? Koko homma vaikuttaa huolestuttavasti siltä, että ruotsin opiskelua levitetään ja lisätään ilman, että se näkyisi tilastoissa. Ja ne oppilaat joilla ei ruotsi syystä tai toisesta suju, ovat yhä suuremmissa vaikeuksissa koska ruotsin kanssa joutuu tekemisiin myös muiden aineiden yhteydessä.
En usko, että nyt on menty juuri sormilla laskemista pidemmälle, mutta ruotsiin on hallinnon taholta liitetty vaatimus sitomisesta kaikkeen opiskeluun. Alla kohta neljä.
Opetusministeri Virkkusen aikanaan perustamassa työryhmässä ruotsin opetuksen kehittämiseksi laadittiin suuntaviivat vuosikymmenen alussa. Tämän työryhmän tueksi avattiin portaali OPM:n sivuille, jossa kansa antoi tuomionsa pakkoruotsille. Tästä ei näkynyt jälkeäkään työryhmän myöhemmin julkaisemassa esityksessä, jossa päädyttiin esittämään "toiminnallista ruotsia":
1. Kielikoulutuksen jatkumoa painotetaan paikallisen tason kieliohjelmassa ja
mahdollistetaan B1-ruotsin oppimäärää laajemmat opinnot perusopetuksen aikana.
2. Turvataan varhaiset ruotsin kielen valintamahdollisuudet esimerkiksi suuntaamalla vapaaehtoisen
A2-ruotsin opetukseen kohdennettua valtion erityisavustusta.
3. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi mahdollisuudet
ruotsin opetuksen varhentamiseksi osana hallituskauden aikana määriteltäviä tavoitteita kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi.
4. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus luovat mahdollisuuksia perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden oppiainejakoisuuden loiventamiseksi niin, että
ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä on mahdollista integroida muihin oppiaineisiin perusopetuksen luokilla 1–6.
5. Koulutuksen järjestäjät ottavat käyttöön
käytännönläheisiä muotoja ruotsin kielen opiskelussa ammatillisessa koulutuksessa, esimerkiksi kytkemällä sitä eri alojen ammatillisiin opintoihin sekä hyödyntämällä työssäoppimista ja valinnaisuutta.
6. Opinto-ohjausta kehitetään siten, että
jatko-opintoja suunnittelevat saavat oikean kuvan ruotsin kielen osaamisvaatimuksista seuraavilla koulutustasoilla ja eri ammateissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut ovat tästä vastuussa.
7.
Korkeakoulut järjestävät, erityisesti kaksikielisillä paikkakunnilla,
koulutustarjontaa ristiin ja yhdessä suomen- ja ruotsinkielisissä korkeakouluissa suomen- ja ruotsinkielisille opiskelijoille,
niin että vapaaehtoinen ruotsin käyttö korkeakouluopintojen aikana lisääntyy.
8. Korkeakoulut kehittävät menetelmiä, joilla
turvataan tutkintoasetuksessa vaadittavan kielitaidon saavuttaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee tätä
erillisrahoituksella.
9. Opetushallitus yhteistyössä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa
kehittävät ruotsin opetuksen opetussuunnitelmia perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisella toisella asteella siten, että tavoitteissa painottuu toiminnallinen kielitaito ja kielenopetus kiinnittyy oppilaan arkeen. Oppilaat ja opiskelijat otetaan kehittämistyöhön mukaan.
10. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa
ruotsin kielen opetusaineistojen kehittämishankkeen. Siinä luodaan valtakunnallinen jo käytettävissä oleviin oppimisalustoihin soveltuva
ruotsin oppimisen ja opetuksen digitaalinen oppimisympäristö kaikille koulutusasteille tukemaan opetuksen pedagogista kehittämistä ja koulujen keskinäistä verkottumista. Digitaalisen oppimisalustan rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota oppijalähtöisiin, mielekkäisiin kielenkäyttötilanteisiin ja harjoituksiin, jotka tukevat toiminnallista kielitaitoa.
11. Opetushallitus laatii
valtakunnallisen kielikylpyopetuksen opetussuunnitelman perusteet osana käynnistyvää opetussuunnitelman uudistusta. Perusteissa huomioidaan kielikylpyopetuksen jatkumo ja kielikylvyn erityispiirteet etenkin kielikylpykielen ja äidinkielen opettamisen ja osaamistavoitteiden osalta.
12. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee kielikylpyopettajien määrällisen tarpeen kielikylpykysynnän pohjalta osana koulutuksen ennakointityötä. Ministeriö luo yhdessä korkeakoulujen kanssa
kielikylpyopettajien erikoistumisväylän lastentarhanopettajien, luokanopettajien ja aineenopettajien koulutukseen.
13. Koulutuksen arviointikeskus, erityisesti Korkeakoulujen
arviointineuvosto, arvioi ruotsin kielen aineenopettajankoulutuksen ja ruotsin opetuksen luokanopettajakoulutuksessa ottaen huomioon alueelliset erot sekä edellä esitetyt koulutustasoihin ja oppimiseen liittyvät erityiskysymykset.
14. Yliopistot varmistavat, että
ruotsin kielen opettajankoulutukseen liittyvä harjoittelu on
monipuolista ja toiminnalliseen kielitaitoon painottuvaa ja että harjoittelupaikkoja on tarjolla eri koulutusasteilla.
15. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus
kohdentavat ruotsin opettajien ja luokanopettajien täydennyskoulutukseen resursseja. Täydennyskoulutuksessa painotetaan monimediaista oppimista ja toiminnallista kielitaitoa.
16. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suuntaavat
resursseja varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kielikylpyopettajien kielikylpydidaktiseen täydennyskoulutukseen.
17. Opetushallitus ja CIMO käynnistävät yhteistyössä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa valtakunnallisen
finska-ruotsi -vaihto-ohjelman ja kampanjan, jolla lisätään ruotsin- ja suomenkielisten koulujen yhteistyötä ja opettaja- ja oppilasvaihtoja. CIMO edistää hallinnoimiensa ohjelmien kautta mahdollisuuksia ruotsin oppimiseen ja opetukseen kaikilla koulutusasteilla. Tiedotuksen kehittämiseksi CIMO tiivistää yhteistyötä muiden pohjoismaisen koulualan rahoittajien kanssa.
18. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee muutokset, joilla
mahdollistetaan toisen kotimaisen kielen oppimäärän aloitus (B3) toisen asteen koulutuksessa. [Jotta esim. maahanmuuttajat, joilla on vapautus peruskoulussa, voivat aloittaa ruotsin lukiossa]
19.
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen hankkijat, erityisesti kaksikielisillä paikkakunnilla, ottavat hankinnassa huomioon ruotsin kielen koulutustarpeet, jotta
työelämälähtöinen ruotsin oppiminen on mahdollista.
20.
Korkeakoulut tarjoavat maahanmuuttajataustaisille ja myös ulkomaisille opiskelijoille
ruotsin kielen opetusta suomalaisille työmarkkinoille työllistymisen mahdollistamiseksi.
21. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi ja tarvittaessa laatii ohjeet siitä,
miten perusopetuslain § 18 vapautusmahdollisuuksia sovelletaan maahanmuuttajien osalta. Selvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, millaisia seurauksia vapautuspäätöksillä on oppilaalle muilla koulutusasteilla.
[Karsitaan siis entisestään olemattomat vapautukset]