Sinänsä tässä kokeilussa näyttäisi olevan pohjalla aika järkevät ja terveet periaatteet. Vielä kun uskaltaisivat ottaa sen seuraavan loogisen askeleen ja asettaa ruotsin samalle viivalle muiden vieraiden kielten kanssa. Ruotsin kielen alueellinen tarve ja tarve työelämässä kun ei ole sekään koko maan kattava. Jääkö ruotsi muiden kielten jalkoihin kun kansalaiset ja kunnat valitsevat panostuksen muihin kieliin ja voisiko tästä seurata ruotsin erikoisaseman purkautuminen? Tai jos havaitaan, että riittävän suuri osa opiskelee ruotsia muutenkin, kaikille pakollisesta pakkopullasta voidaan luopua?Eniten avustushakemuksia tuli englannin, saksan, ranskan ja venäjän kielten varhentamiseksi. Marginaalisempiinkin kieliin, kuten puolaan, kiinaan ja arabiaan, tuli muutamia hakemuksia.
Kajaston mukaan kielipainotuksia ohjasivat työelämän tarpeet.
– Aika jännästi hakemuksissa näkyi alueen tai kunnan kielitaidon tarve. Esimerkiksi Rovaniemellä on valtavasti kiinalaisia turisteja, joten siellä käynnistellään kiinan opetusta.
Mutta sitten toisaalta:
Onkohan näitä tavoitteita julkistettu missään? Sisältyykö niihin ruotsin kielen aseman pönkittäminen?Hankkeen käytännön toteutukseen Opetushallitus ei kuitenkaan aio puuttua, jos se on hankkeen tavoitteiden mukaista.
– Me emme ole halunneet sitoa kuntien ja koulujen käsiä tässä, vaan toivomme, että he itse ideoivat jotain sellaista, jota emme täällä ole pystyneet itse keksimään. Nyt haetaan uusia ideoita, kertoo Kajasto.
Huvittavaa, että haetaan mukamas uusia ideoita, mutta sitä kaikkein ilmeisintä ei olla valmiita laittamaan käytäntöön.