http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005221636.htmlSuomessa ruotsin kielen aseman heikentyminen on samalla hankaloittanut myös yhtä maahanmuuton väylää. Aiemmin moni Venäjältä, Itämeren alueelta tai Keski-Euroopasta Suomeen muuttanut kauppias- tai teollisuusperhe kytkeytyi täällä osaksi ruotsinkielistä yhteisöä. Ruotsinkielisinä tunnetuilla yrityssuvuilla on juuria esimerkiksi Pietarin alueella, Virossa, Saksassa ja Sveitsissä.
Vielä nykyäänkin ruotsin kieli tasoittaa muuttajien tietä, mutta valitettavasti kyse on enemmän maastamuuton helpottamisesta. Suomenruotsalaisten nuorten keskuudessa Ruotsin työmarkkinat ovat nykyään hyvin houkuttelevia.
Kielikeskustelussa Suomessa on vallalla usein kotimainen näkökulma. Joitakin häiritsee ajatus Suomesta kaksikielisenä maana, kun taas toisia ei tunnu haittaavan lainkaan koululaisten kielitaidon tosiasiallinen kapeus.
Olisi hyvä vaihtaa välillä näkökulmaa ja pohtia, millaiseen kieliympäristöön tänne mahdollisesti muuttava törmää. Suomen kannalta olisi hyvä löytää yhdistelmä, jossa kielet eivät olisi esteenä työelämän kaipaamien osaajien muutolle mutta kannustimet kotimaisten kielten opiskeluun olisivat hyvät.
Politiikassa kieliväittely on usein yhteen vaatimukseen ripustautumista. Olisi kuitenkin parempi pyrkiä kohti kokonaisvaltaista ja samalla ihmisten elämäntilanteisiin mukautuvaa kieliajattelua.
Näin vastaa Pravda opetusneuvosten haasteeseen ja maahanmuuttajien kieliongelmiin ja enemmistön toiveeseen vapaasta kielivalinnasta!