Opetusneuvokset jatkavat realismiaan hesarissa

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Opetusneuvokset jatkavat realismiaan hesarissa

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 18.05.2017 07:55

Opetusneuvokset eivät palanneet hiljaisuuteen!
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005214629.html

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Opetusneuvokset jatkavat realismiaan hesarissa

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 18.05.2017 10:08

Opetusneuvokset vaativat pakollista englantia. Se on realismia. Kirjoitin asiasta taannoin pitempään:
Kielivapaudelle on useita määrittelyjä. Peruslähtökohta on mielestäni se, että kielivapaus sallii erilaiset painotukset kieliopinnoissa eivätkä kansalaiset koe kieltenopetusta asiana, johon he eivät pystyisi vaikuttamaan. Meillä ei mielestäni kielivapautta ole, koska ruotsin pakollisuudelle ei ole sen paremmin perusteita kuin kiertoteitäkään eikä vaihtoehtoja kaipaavalla kansalaismielipiteellä tai vanhempainaloitteilla ole mitään vaikutusta.

Pakkoruotsin ymmärtäjillä on erilainen käsitys. Esimerkiksi on väitetty, ettei kielivapautta voi olla olemassa, koska kielivapaus muka tarkoittaisi, että jokainen voi valita ihan mitä tahansa.

Kuitenkin kielivapaudessa matematiikka on oleellista: Kielivapauden määrittäminen siten, että peruskoulussa pitäisi olla tarjolla vaikkapa viisi kieltä, joista aina voisi valita minkä tahansa tarkoittaisi, että erilaisia valintoja (A1,A2,B1,B2) olisi kymmeniä. Jos jokainen valitsisi neljä kieltä, erilaisia valintajonoja olisi 5*4*3*2= 120. Näin tuskin kukaan voisi saada haluamaansa.

Puhumattakaan siitä, että pitäisi olla mahdollista valita mitä tahansa.

Myös se, että maailman tämän hetken ykköskieli eli englanti on monessa maassa pakollisena, nähdään kielivapauden esteenä. Mutta onko näin? Katsotaan tätä tarkemmin.

Pakollisesta kielestä tulee pakkokieli, jos sille ei ole järkeviä perusteita, jotka ihmiset kokisivat tosiksi omassa elämässään. Englannille sellaiset pakollisuuteen riittävät perusteet on, ruotsille ei. Valitan. Siellä, missä englanti on pakollinen (ei siis Suomen mannermaalla) englannista voidaan aina antaa vapautuksia tarvittaessa. Englannin pakollisuus A-kielenä helpottaa oleellisesti pienten koulujen kielitarjonnan järjestelyä ja estää tuntikehyksen valumisen liian pieniin ryhmiin. Toinen, se vapaaehtoinen A-kieli antaa mahdollisuuden painottaa kieliä niille, jotka sitä halauvat. Näiden A-kielten tavoitteet on asetettu siten, että molemmissa päästään samalle tasolle alakoulun loppuun mennessä riippumatta siitä kummalla aloitetaan.

Alakouluun nyt varhaistettu ruotsi vain syö toisen A-kielen opintoja - koulu ei pysty tarjoamaan montaa kieltä, koska ruotsi on järjestettävä; oppilaat eivät hevin valitse toista A-kietä, koska ruotsin alkaa kuitenkin. Yläkoulussa alkava valinnainen B-kiei olisi sen sijaan mahdollistanut laajimmat valinnat, koska yläkoulujen käytössä on pienemmilläkin paikkakunnilla yleensä lukioiden kieltenopettajat, joilla on muitakin kuin enru-osaamista. Pakkoruotsin varhaistus tulee siis kalliiksi ja vähentää kielivalintoja.

Oleellista vapaassa kielivalinnassa nähdäkseni on se, onko kansalaisia kuunneltu, onko helppoa toteuttaa niitä toivotuimpia kielivalintoja, ovatko poikkeukset mahdollisia ja kuunnellaanko vanhempien ja nuorten palautetta.

Ei muissakaan vapauksissa ole täydellistä vapautta, mutta perusteltu ja kohtuulliseksi koettu vapaus on. Esimerkiksi ihmisellä on vapaus muuttaa minne tahansa, muttei välttämättä resursseja hankkia asuntoa tietynlaisesta milijööstä.

Ahvenanmaalla on vapaa kielivalinta: Englannin pakollisuus on ihmisten mielestä ok. Suomen pakollisuus ei ollut ok ja se poistettiin. Valinnanmahdollisuuksia on. Tosi hyvin yhdeltä maamme pieneltä maakunnalta, eikö vain?

Ruotsissa on myös vapaa kielivalinta: Englannin pakollisuus on ihmisten mielestä ok. Toinen vieras kieli on vapaasti valittavista koulukohtaisilta tarjottimilta (joilla on ainakin saksa, ranska, espanja ja vaihdellen muuta), mutta esim. oppimisvaikeuden tai maahanmuuttajataustan vuoksi voi toisen vieraan kielen sijasta vahvistaa sitä, mikä omassa kielitaidossa on heikointa tai vahvistaa kotikieltä. Todella hyvä, eikö vain?

Itse asiassa kaikkialla on meihin verrattuna kielivapaus. Mitään meidän pakkoruotsimme kaltaista pientä pakollista vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon ei ole muualla. Erityisesti meillä pakon ankaruutta kuvaa se, ettei edes perustelluista syistä (dysleksia, maahanmuuttajatausta) hevin myönnetä vapautusta vaan ensin oppilasta peruskoulussa kiskotaan erityisopetuksella viitosen/kuutosen tuloksiin ja sitten lukiossa tai ammattikorkeassa tie nousee ruotsin osalta pystyyn, vaaditaan lisäopintojen lisäopintoja, annetaan valmistumisen pitkittyä tai estyä kokonaan. - Ja tämä siksi, ettei pakkoruotsi kestäisi pientäkään mahdollisuutta laistaa siitä, ihmisten motivaatio suorittaa se perustuu suurimmalla osalla vain pakkoon, josta ei mitenkään voi paeta.

Millaisia ajatuksia sanat kielivapaus ja pakkokieli teissä herättävät?

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Opetusneuvokset jatkavat realismiaan hesarissa

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 18.05.2017 14:26

NRR kirjoitti:Opetusneuvokset eivät palanneet hiljaisuuteen!
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005214629.html
Loistavasti kiteytettyä, kohteliaasti ja maltillisesti kirjoitettua, täyttä asiaa.

Mutta, kuka kuuntelee ?
Tähän asti poliitikot ovat kuunnelleet vain ja ainoastaan suomenruotsalaisen edunvalvonnan vaatimuksia.

Sanni Grahn- Laasonen toteuttaa Folktingetin Kimmo Sasin määräämää linjaa ja on paitsi urheasti jarruttanut vaatimatonta kielikokeilua, myös nimittänyt kielipolitiikan selvittäjäksi pakkoruotsin puolustajan, joka antaa pakkoruotsia korostavan raportin.

Seuraava hallitus saattaa olla SDP, RKP, vihreät.
Antti Rinne on jo luvannut RKPlle yhtä ja toista.

Vaikka vihreillä on järkeviä linjauksia, SDP ja RKP saavat palautettua Suomen 1970- luvulle.

Siis, kuka kuuntelee järkeä ja kansan enemmistöä ?

pjl69
Viestit: 637
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Opetusneuvokset jatkavat realismiaan hesarissa

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 18.05.2017 14:49

Kielipolitiikka ei nouse vaaliteemaksi, koska kukaan ei pakota poliitikkoja ottamaan julkisesti (suomen kielellä) kantaa nykyiseen tilanteeseen. Siten pakkoruotsittajat voivat sumplia mitä haluavat sammutetuin lyhdyin. Jos joku yrittääkin nostaa asiaa esiin, kuten Sampo Terho, häntä vähätellään sillä, että tässä maassa on tärkeämpiäkin asioita.

Halla-ahon valinta ps:n pj:ksi voi tehdä hallaa kielivapauspyrkimyksille, koska sitä pidettäisiin todisteena, että ruotsin asemaan muutosta ajavat tahot ovat ääriliikkeisiin kuuluvia.

Vastaa Viestiin