vapaakielivalinta.fi

Turun Sanomissa kolumnisti Lindfors maalailee taas haavekuvia hänenlaisensa Suomesta jossa jokainen iloisesti puhelee molemmilla kansalliskielillä.
Kommentteja voi kirjoitella ja P.M. tuo hyvin esiin sen olennaisimman: ei me olla vaatimassa mitään! Paitsi oikeutta päättää omista asioistamme.

Lienee sama TL, joka kirjoitteli 2013 samaisessa lehdessä näin:

"Laitan kädet kyynärpäitä myöten ristiin kiitollisuudesta, että Suomen synnyttäjät tulivat lännestä eivätkä idästä. Suomen heimoalueille yhteiskuntarakenne olisi tuotu joka tapauksessa jommasta kummasta suunnasta. Ei täällä ollut silloin mitään valtioon Suomi viittaavaa. Heittäydytään hetkeksi ajatukseen, että novgorodilaiset olisivat ehtineet ensin. Silloin lukisimme Pravdaa ja maksaisimme ruplilla edelleen. Minunkin teatteritaiteeni tukahdutettaisiin, sillä sisällöistä löytyy "homopropagandaa" ja yhteiskuntakrittiikkiä. Isänmaani olisi myös lanseeraamassa lakia, jolla naisystäväni menettäisi kaikki lapsensa. Laki repisi äidiltä neljä valoisaa, tasapainoista ja rakkaudessa kasvanutta nuorta. Ajatus on epäinhimillisyydessään vulgääriyden huippu.---"

Näin siis naitetaan ruotsin fanitus ja venäjän homofobia ja tällä perustellaan ties mitä.

Suvaitsevainen Ruotsi?

Sarjassa "Suomi on [pakko]ruotsalainen" Seppänen haki historijoitsija Teemu Keskisarjalta vahvistusta sille, että ruotsalaisuus olisi tuonut Suomeen suvaitsevaisuutta: "Nykyruotsin suvaitsevainen ilmapiiri on ollut meille esimerkkinä vaikkapa suhtautumisessa vähemmistöihin. Voiko tuon suvaitsevaisuuden johtaa vanhan Ruotsin lainsäädäntöön ja uskontoon?"

Keskisarja vastaa: "Ei ainakaan sikäli, että Ruotsi ei todellakaan ollut mikään suvaitsevainen maa. Siis sukupuoliasioissa Ruotsi oli kenties Euroopan ahdasmielisin --- tuskinpa missään maanääressä joutui yhtä helposti tilille aviottaman lapsen synnyttämisestä --- Edelleenkin, jos väität Suomea suvaitsemattomaksi, sinun tulee verrata vain mielipidetiedusteluja. --- Rikoshistorijoitsina katson, ettei Suomessa tiettävästi --- ole tapahtunut ainoatakaan rasistista henkirikosta, joita kuitenkin Ruotsissa tapahtuu suhteellisen säännöllisesti --- missä mielessä Suomi on hyvin suuri poikkeus maailmassa, jopa Euroopassa."

Haastattelija jatkaa, kuin ei olisi kuullut mitään: "Ruotsista tulleella kristinuskolla on siis ollut suuri merkitys Suomelle ..." Sarjalle oli ominaista se, ettei haastattelija lainkaan noteeraa vastauksia, jotka eivät ole odotusten mukaisia, ja seuraava välispiikki jatkaa, kuin olisikin saatu odotettu vastaus.

Väsyttää tämä kielipolitiikan jatkuva nivominen venäjäfobiaan ja suomalaisten ns. historiattomuuteen. Kun pakkoruotsille ei ole perusteita, perusteet tehdään palaamalla nationalismin työkaluihin.

Kiitollisuus Ruotsille

Tuossa surullisenkuuluisassa ohjelmassa kysyttiin myös "Mistä suomalaisten siis tulisi olla kiitollisia Ruotsille?"

Tutkija Keskisarja vastaa: "Ei mistään - Ruotsi on aina toiminut omien etujensa mukaisesti."

Keskisarja jatkaa: "Sen sijaan suomalaiset voivat olla kiitollisia kohtalolle tai sallimukselle: Ruotsinkielisissä saimme aika mukavan herrakansan verrattuna baltiansaksalaisiin. Venäjään taas liityimme vasta niin myöhään, ettei meistä ei tullut maaorjien jälkeläisiä."

"Entä pitäisikö Ruotsin olla kiitollinen Suomelle", kysyttiin. "Kyllä", sanoo ruotsalainen historijoitsija, "Suomen armeija pystyi kahdesti estämään Neuvostoliittoa miehittämästä Suomea. Ruotsille oli ensiarvoisen tärkeää, että Suomi onnistui tässä."

Se siis kiitollisuudesta.

Silloinen palaute ei ilmeisesti mitenkään avartanut TL:n maailmankuvaa, auttaneeko palaute nytkään.

Nyt siis Eurooppapäivän epistola 2017: http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/3 ... +ja+suamea

Koko historiamme on kaksikielinen ja perustuslaissa meillä on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Tämä on harvinaista herkkua ja kertoo kulttuurisesta aarteesta, jota kaikilla kansakunnilla ei suinkaan ole. --- Onkin käsittämätöntä, että ministeritasolla vedotaan omaan huonoon kouluoppimiseen ja se ojossa halutaan heikentää ruotsin kielen asemaa. --- Ruotsin kieli voi tuoda vielä vähän lisää iloa ja naurua ja yhteenkuuluvuutta. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia. Så skall det låta!

Tähän jo mainittu fiksu vastine:

Suon Tiina Lindforsille kaiken sen hyvän jota hän kolumnissaan kulttuuriympäristöstään kuvailee jos hän suo minulle oman ympäristöni ilman varauksia. Ruotsi ei minun turkulaiseen ympäristööni kuulu. Ei ole koskaan kuulunut. 'paljasjalkaisena' turkulaisena en ole kokenut omaa ympäristöäni samalla tavalla kuin Lindfors ja arvostaisin sitä suuresti ettei minun ympäristöäni yritettäisi ulkoa päin muokata sellaiseksi mitä se ei minun kokemanani ole. Minusta kaikki yritykset saada ihmiset itse valitsemaan oman kulttuuriympäristönsä painotukset on vain positiivista.

Hallitus ei ole lähtenyt heikentämään ruotsin asemaa ei varmasti tee mitään huonon koulumenestyksen takia. Jos tässä viitataan kielikokeiluun niin opiskeltavaa ei suinkaan olla vähentämässä. Kansakunnan tasossa opiskeltavien kielien määrää halutaan lisätä ja siihen kielikokeilu antaa hyvät mahdollisuudet. Kielivarantomme kaipaa lisää leveyttä ja ihmiset kaipaavat vapautta saada itse päättää minkälaisessa Suomessa he elävät.