Väistö laatimassa "kiihkotonta" "kouluruotsi"-sivustoa

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Väistö laatimassa "kiihkotonta" "kouluruotsi"-sivustoa

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 29.04.2017 07:41

Tässä nyt selitellään, ettei pakkoruotsin tulo peruskouluun 1968 ollutkaan mikään lehmänkauppa ja että Venäjän toimet Krimillä ovat oleellisessa osassa pakkoruotsikeskustelussa, jonka muuten on nostanut esiin ihan vain Suomalaisuuden liitto eikä kansalaisten enemmistön mielipiteitä mainita missään.

http://www.kouluruotsi.fi/

Sivusto tosin on kuulemma vielä kesken, mutta valikoista aukeaa jo tekstiä:
Vaikka internetin keskustelupalstat täyttyvät pakkoruotsi-keskusteluista, niistä ei oikein millään tahdo löytää kiihkotonta, analyyttista näkemystä ruotsin kielen opiskelusta. Tämän sivuston tarkoituksena on täyttää tämä aukko. Kouluruotsi.fi-sivuston päämääränä on tarjota objektiivisia näkemyksiä kouluruotsista tai kuten sitä useammin kutsutaan pakkoruotsista. Sivustolta löytyy infopaketti kouluruotsista, jossa esitellään aihetta sivuavia tutkimuksia, linkkejä muille asiaa käsitteleville sivustoille sekä näkökulmia kielikiistan historiasta.

Kysymys kouluruotsista – pakkoruotsista – on aihe, joka nousee julkisuudessa esille säännöllisin väliajoin. Tämän sivuston tavoitteena on esitellä julkisuudessa esille nousseita kielikeskusteluja ja yrittää kytkeä kiistat laajempaan kontekstiin. Tämä voisi auttaa meitä kaikkia aiheesta kiinnostuneita löytämään uusia näkemyksiä kielikysymyksestä. Tämän hetken ehkä suurin ongelma kun on siinä, että kielikiistan molemmat osapuolet ovat niin vakuuttuneita omista perusteluista, ettei asiallista keskustelua voida enää käytännössä käydä lainkaan. Kielikiistassa on juututtu ”asemasotavaiheeseen”.

Jatkaminen nykyisellä äärikantoihin perustuvalla argumentoinnilla ei hyödytä ketään. Tavoitteena on saada syntymään terävään argumentointiin perustuvaa kielikeskustelua. Mikäli Kouluruotsi.fi-sivustolla saataisiin syntymään asiallista keskustelua kielikysymyksestä, on se onnistunut tavoitteessaan.

Noustenmaa
Viestit: 280
Liittynyt: 30.01.2013 09:36

Re: Väistö laatimassa "kiihkotonta" "kouluruotsi"-sivustoa

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Noustenmaa » 29.04.2017 08:09

Mikään mitä tuolta sivustolta löysin ei vastaa kysymykseen: "Miten joku voi edes olettaa tietävänsä minua paremmin mitä kieltä minun tulisi opiskella?"

Kymmenien vuosien työkokemuksen jälkeenkin minulle tuputetaan jatko-opintojen mukana pakkoruotsia.
Tiedän ihan tasan tarkkaan sen mihin sitä ruotsia tarvitaan omalla alallani ja osaan arvioida sen lisäopintojen tarpeen.

No joo, kyse ei sitten ole "kouluruotsista" kuten sivustolla mutta asia ei siitä mihinkään muutu.
Osaan arvioida myös lasteni ruotsin kielen tarpeen paremmin kuin naapurini tai joku jossain Arkadianmäellä.

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Väistö laatimassa "kiihkotonta" "kouluruotsi"-sivustoa

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 29.04.2017 08:15

Oleellinen kommentti Noustenmaa!

On eettisesti epäreilua vaatia saada päättää muitten lasten kieliopinnoista, sen sijaan on muita kunnioittavaa hyväksyä, että muilla, myös pakkoruotsin kannattajilla, on oikeus päättää lastensa kanssa näitten kieliopinnoista.

Kouluruotsisivusto valittelee, että keskustelua hallitsevat "ääripäät".

Turhauttavaa, kun Väistö itse ei ole koko väitöskirjatyönsä aikana suostunut minkäänlaiseen vuoropuheluun. Nytkään hän ei ole huomaavinaan, ettei sitkeän pakkoruotsista kiinnipitämisen vastakohta ole kielivapaus vaan ruotsin opetuksen lopettaminen. Loogisesti kaikkia koskevan pakkoruotsin vastakohta on kaikkia koskeva ruotsittomuus - kielivapaus on jo se ääripäiden välille jäävä kompromissi.

Väistö on aiemmin väittänyt, että "vaatimuksissa ruotsin kielen poistamisesta pakollisena aineena koulussa on löydettävissä kaksi eri koulukuntaa. Toinen koulukunta vaatii ruotsin kielen poistamista vedoten ideologisiin seikkoihin ja toinen käytännön seikkoihin. Ideologisessa koulukunnassa vastakkain ovat tasa-arvo- ja vapauspyrkimykset. Toisessa koulukunnassa vastakkain ovat monet käytännön seikat, kuten historia ja Suomen kaksikielisyys." Tämähän ei pidä paikkaansa!

Kielivapauden vaatimus pohjaa sekä
- tasa-arvopyrkimykseen (eri kieliryhmät oikeutettuja opiskelemaan omien tarpeittensa mukaisesti, erityisesti erityisoppilaiden ja uussuomalaisten kohdalla pakkoruotsi jopa johtaa syrjäytymiseen) ja
- vapauspyrkimykseen (yhden pienen vähemmistön vaatimukset eivät voi sitoa kaikkia muita) että
- käytännön seikkoihin (ei ole järkeä sitoa suomalaisia kahden pienen kielen loukkuun, kieliä ei voi painottaa kaikkien kohdalla, kielivaranto voi olla lavea vain vapauttamalla valinnat, turha pakkoruotsi vie yksilön ja yhteisön resursseja,...).

Pakkoa sen sijaan perustellaan täysin kestämättömillä mutu-argumenteilla, joilla voisi korkeintaan markkinoida vapaaehtoista ruotsia (pohjoismainen yhteistyö, Venäjän uhka, historia, vähemmistökulttuuri, muutto Ruotsiin).

Ei enää olkiukkoja ja hämäriä ulkopoliittisia uhkia pakkoruotsikeskusteluun. Rehellisyyttä ja kirkasta älyä, kiitos!

Noustenmaa
Viestit: 280
Liittynyt: 30.01.2013 09:36

Re: Väistö laatimassa "kiihkotonta" "kouluruotsi"-sivustoa

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Noustenmaa » 29.04.2017 08:42

Minusta koko ruotsin kieltä ei pitäisi edes sotkea tähän Vapaa kielivalinta- tavoitteeseen.
On ihan yhdentekevää mikä se kieli on jonka joku muu ajaa kurkustani alas halusit tai et.
PAKKO pois kielivalinnoista riittää minulle.
Vapaan kielivalinnan edistäminen puhumalla pakkoruotsista tuo ruotsin kielelle negatiivisen sävyn jota se ei ole ansainnut.
Toki ymmärrän mistä tuo tulee.
Ruotsin kieli nyt sattuu olemaan AINOA vauvasta-vaariin opiskeltava aine nykyjärjestelmässä.

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Väistö laatimassa "kiihkotonta" "kouluruotsi"-sivustoa

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 29.04.2017 08:46

Noustenmaa kirjoitti:Minusta koko ruotsin kieltä ei pitäisi edes sotkea tähän Vapaa kielivalinta- tavoitteeseen.
On ihan yhdentekevää mikä se kieli on jonka joku muu ajaa kurkustani alas halusit tai et.
PAKKO pois kielivalinnoista riittää minulle.
Vapaan kielivalinnan edistäminen puhumalla pakkoruotsista tuo ruotsin kielelle negatiivisen sävyn jota se ei ole ansainnut.
Toki ymmärrän mistä tuo tulee.
Ruotsin kieli nyt sattuu olemaan AINOA vauvasta-vaariin opiskeltava aine nykyjärjestelmässä.
Jos joku pystyisi käymään tätä keskustelua ilman että puhutaan lainkaan ruotsista, niin loistojuttu. Mutta eivät siihen kyenneet edes opetusneuvokset, koska koko pakkoideologia on kiinni ruotsin mystisnationalisessa asemassa.

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Väistö laatimassa "kiihkotonta" "kouluruotsi"-sivustoa

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 29.04.2017 08:53

Kouluruotsisivustolla kuvataan pakkoruotsin historiaa täysin toisin kuin millaisena se muitten lähteitten perusteella piirtyy. Tässä laatimani kooste:
Pakkoruotsin historia on tällaista lehmänkauppojen ja muutamien propakkoruotsi-huippupelaajien historiaa - mutta myös virkamiesten ja kielipolitiikan yliopistollisten vaikuttajien toimintaa ulkopuolisten rahoittajien ja oman uran eduksi. Ja kansa, se kansainvälisesti katsoen hyvin koulutettu ja lastensa parasta ajatteleva kansa, ei ole koskaan siunannut pakkoruotsia.

Magman oma historia kertoo pakkoruotsin alusta näin: Oppikoulu tuli Suomeen vasta 1870-luvulla ja se jaettiin ruotsin- ja suomenkieliseen puoleen. Koska ruotsi oli pääasiallinen kieli koulutuksessa ja yhteiskunnassa, oli ruotsi otettava pakolliseksi oppiaineeksi suomenkielisiin kouluihin --- 1920- ja 1930-luvuilla tehtiin esityksiä puolueohjelmissa ja jopa eduskunnassa ruotsin opetuksen poistamisesta tai sen tekemisestä vapaaehtoiseksi suomenkielisissä oppikouluissa, muttei näistä hankkeista tullut mitään. --- Jo 50-luvulla kouluhallituksen suomenkielisen oppikouluosaston päällikkö Niilo Kallio (alkujaan matematiikan opettaja) esitti varauksessaan, että ruotsin ei enää tarvitsisi olla oppiaineena kaikissa keskikouluissa, sillä sen merkitys oli vähentynyt maailmankieliin verrattuna ja ruotsinkieliset osasivat varsin hyvin suomea. Samaan aikaan ruotsinkielisen osaston päällikkö Gösta Cavonius ymmärsi, että mahdollisuus ottaa vain englanti, heikentäisi ruotsin kielen asemaa maassa. Hän esitti oman varauksensa (1959), missä hän katsoo, että ruotsi maan toisena kansalliskielenä tulisi nostaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisissä kouluissa. Perusteena on ruotsin kielen tarve sekä kotimaassa että pohjoismaisessa yhteistyössä.

Piri on väitöskirjassaan Suomen kieliohjelmapolitiikka (2001, JY s. 52) kertonut muita lähteitä lainaten siitä, miten pakkoruotsi syntyi 60-luvulla: ”--- koulunuudistus toi esiin --- painostusryhmiä. --- kielikiistan takana oli Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) --- kiistaa käytiin kiivaimmin eduskunnassa ja tiedotusvälineissä. Painavimmat ryhmät olivat eräät elinkeinoelämän keskusjärjestöt Keskuskauppakamarin johdolla. --- alkuperäisten ideoiden mukainen peruskoulu jäi toteutumatta --- [ohitettiin] kouluviranomaisten, opettajajärjestöjen ja koulunuudistustoimikunnan enemmistön näkemys siitä, että vain englannin kieli olisi pakollinen kieli. --- Eduskunnan äänestystulos 165-11 toisen kotimaisen kielen pakollisuuden puolesta --- Virolainen [:] "--- Paasikivi katsoi, että Suomen suomenkielisen väestön edustajien on kyettävä pitämään yhteyttä Pohjoismaihin ruotsin kielellä ilman tulkkia. Kekkonen omaksui saman näkökannan ja hänen kanssaan neuvoteltuani ---"

Sama toisin sanoin: Netistä löytyy Opetusneuvos Joutsimäen kuvaamaksi nimetty tapahtumakulku: "Demarit saivat vaalivoiton 1966 ja syntyi Paasion (sd) hallitus, opetusministeriksi R.H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoillta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin: englanti. Oittinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian jopa eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn. 1968 Presidentinvaaleja käytettiin perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei pressa vaihtunutkaan. Hallituksen pääministeriksi tuli Mauno Koivisto (sd), opetusministeriksi Johannes Virolainen. Virolainen houkutteli RKP:n hallitukseen vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. RKP:n ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen siihen asti näkemällä vaivannäölle ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineelle esityölle ei pantu arvoa."

Netissä löytyvissä lähteissä kuvattiin 60-luvun muutosta, kun opetusministeriöt suunnittelijat ottivat vallan: 1960-luvulla "Suomeen alkoi --- muodostua päätoimisten suunnittelijoiden ammattkunta. --- Opetusministeriön organisaation uudistus vuonna 1966, minkä myötä sen henkilökunta kaksinkertaistui --- samalla kun kaikki korkeakouluasiat 1970-luvun alkuun mennessä keskitettiin sen alaisuuteen. --- aikakaudelle leimaa-antavaa oli vahva hallinto- ja suunnitteluoptimismi. Uskottin, että julkishallinto pystyy ratkaisemaan yhteiskunnallisen murroksen suuret haasteet tekemällä järjestelmätason uudistuksia, joissa aluksi suunnitellaan kokonaisvaltainen ratkaisu, sitten päätetään rationaalisesti toimenpiteistä ja lopulta hallinnoidaan ne yleiskirjeiden, sitovien soveltamisohjeiden ja määräysten sekä korvamerkittyjen budjettien muodossa." Tässä vaiheessa virkamieskuntaan ja yliopistoille alkoi muodostua pakkoruotsimyönteinen hallinto- ja suunnittelijajoukko. Se kävi mitä ilmeisimmin ottamassa mallia pakkoruotsiin DDR:n pakkovenäjästä.

Seuraavina vuosikymmeninä siis opetusviraston (poliittisesti sitoutuneet?) virkamiehet ohjailijavat kielipolitiikkaa. Ministeri Jaakko Numminen itse kertoi 2009 seminaariavauksessa osallistumisestaan 70- ja 80-luvun kielipoliittiseen komitean toimintaa: "Työvuosinani opetusministeriössä minulla oli tilaisuus johtaa kolme kielipoliittista komiteaa --- Työskentelyn taustana oli huoli suomalaisten kielivalintojen yksipuolistumisesta, mikä jo tuolloin oli havaittavissa. --- Tärkein --- kieliohjelmakomitea [1974 – 1978]. --- Komitea esitti, että maan koko suomenkielisen ja ruotsinkielisen työikäisen aikuisväestön – sen suuruus arvioitiin 2,5 miljoonaksi – tulisi vastaisuudessa osata toista kotimaista kieltä, siis suomea ja ruotsia, sekä jotakin vierasta kieltä" --- 70-luvulla siis yliopiston tutkinnonuudistuksessa tuotiin pakkovirkaruotsi jokaisen tulevan akateemisen opintoihin, aiemmin tämä oli vain tietyilla aloilla. Asian siunattiin RKP:n Gestrinin ollessa opetusministerinä.

Ylioppilastutkinnon uudistamisen viivyttelyssä Uosukainen, Lipponen, Wideroos, Rask - kuvio 90-luvulta kertoo seuraavien vuosikymmenten tapahtumista, jotka kuitenkin hetkeksi päättyivät onnellisesti: 2004 pakkoruotsi putosi pakollisten yo-kokeiden joukosta ja vain äidinkieli jäi pakolliseksi. Silloin näytti siltä, että ruotsin pakollisuus murenisi omaan mahdottomuuteensa kohtuullisen nopeasti. Eihän missään maailmassa ole mitään pakkoruotsin kaltaista pientä pakollista vähemmistökieltä kaikille alakoulusta yliopistoon, ei Kanadassa, ei Sveitsissä, ei missään.

Tuula Haataisen kirjaa ”Arjen kuningattaret”, on siteerattu keskustelupalstoilla näin: "Kun Haataisesta tuli vuonna 2003 opetusministeri, niin hänelle selvisi, että päätös ylioppilasruotsista ei voinut odottaa. Kaikki virkamiehet opetusministeriössä olivat vapaaehtoistamisen puolesta. Esteitä oli vain omassa puolueessa ja hallituksessa. Piti tehdä huolellinen suunnitelma. Haatainen puhui silloisen puoluesihteeri Eero Heinäluoman kanssa. Haataisen mukaan Heinäluoma oli samaa mieltä siitä miten pitäisi edetä. Paavo Lipponen oli vaikein este.
– Heinäluoma neuvoi minua aloittamaan vaikeimmasta esteestä eli Lipposesta.
Paavo Lipponen oli pääministerinä pysäyttänyt aikaisemmat suunnitelmat pakollisen yo-ruotsin poistamisesta. Haatainen piti pitkän keskustelun Lipposen kanssa, jossa hän viittasi mm. kansan tahtoon.
– Kansalaiset eivät enää hyväksy palaamista pakkoruotsiin kirjoituksissa.
Lipponen ei ollut ihastunut ollenkaan suunnitelmiin, mutta sanoi lopulta, että hän luottaa opetusministeriön päätökseen. Haatainen kirjoittaa myös, että hänen kamppailunsa pakollista ylioppilasruotsia vastaan oli vaikea myös hänen erityisavustaja Maarit Feldt-Rannalle. Se johti siihen, että Haatainen ei voinut hyödyntää erityisavustajaansa kamppailussa. Hallituksessa Haatainen luotti vain Matti Vanhaseen, jonka kanssa hän teki valmisteluja. Sen jälkeen asiat sujuivat paremmin erityisesti, kun RKP ei tehnyt asiasta hallituskysymystä."

Kyse oli siis siitä, että pakkoruotsi oli muodostunut tulpaksi ja esteeksi.

Kun 2004 yo-tutkintoa uudistettiin ja pakkoruotsi poistettiin kokeiden joukosta, käytiin hallituksessa läpi perustelut (hallituksen pöytäkirjasta):
- haluttiin antaa tilaa matemaattisten aineiden lukemiselle ja kirjoittamiselle,
- haluttiin turvata ammattikoulun kautta kirjoituksiin tulevien yo-kirjoitukset,
- haluttiin päästä irti kirjoitusten ja lukion kielipainotuksesta,
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukioaikaa.

Myös Haatainen itse puhui näistä torjuessaan RKP:n "kompromissiehdotuksen" kolmesta pakollisesta kielikokeesta:
"Rkp:n esittämä viiden pakollisen aineen malli oli käytössä vuosina 1919-46. Tuolloin reputtaneiden määrä pahimmillaan hipoi 20:tä prosenttia. Jos toisimme nykylukioon viiden pakollisen aineen mallin, reputtaneiden määrä kasvaisi huimasti. --- Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaanhan on koko hallitus sitoutunut, ja näiden tavoitteiden mukaista on myös lisätä ammatillista väylää tulevien lukion suorittamista. Tällä hetkellä 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon kautta tulleista kirjoittaa ylioppilaskokeessa neljä pakollista ainetta eikä enempää. --- Viiden pakollisen aineen järjestelmä myös pitää sisällään edelleen tämä kielipainotteisuuden eli ei toisi siinä suhteessa mitään helpotusta. --- Jo tällä hetkellä lukio-opiskeluaika on venynyt sillä tavalla, että 18 prosenttia suorittaa sen neljässä vuodessa. Tavoitteenahan on tietysti, että se suoritettaisiin kolmessa vuodessa, joten tämä viiden aineen malli sotisi myös tätä tavoitetta vastaan. Asiantuntijatahot hyvin laajasti vastustivat viiden aineen mallia, muun muassa lukioiden rehtorit olivat hyvin laajalti sitä vastaan. --- asiantuntijatahot toivat esille nämä samat perustelut ja kriteerit, joita tässä esitin." (Haataisen puheesta eduskunnassa) Tämä kolmen pakollisen kielen malli on edelleen RKP/folktinget-verkoston tavoitteena.

Oleellista on, että tämä historia häivytetään ja kirjoitetaan uudestaa pakkoruotsittajien silmin heti, kun tulee tilaisuus. JopaTuula Haatainen, joka siis 2004 ohjaili pakkoruotsin yo-kokeen poiston ja oli tuolloin ylpeä siitä, pahoitteli tapahtunutta HBL:ssä 2013. Haatainen pahoitteli, että kaikki muut toimijat vaativat pakollisen ruotsinkokeen poistamista ja hänen oli pakko... Mutta todellisuudessa toimijat olivat 2004 hyvin tietoisia siitä, että pakkoruotsi oli riesa eikä rikkaus. Edellisenä vuonna Kataisen hallitus oli RKP:n lobbaamana ilman mitään julkista keskustelua aikaistanut pakkoruotsin alakouluun juhannuksen hiljaisuudessa, useimmat kuulivat asiasta vasta nyt, kun uusi tuntijako tuli voimaan.

Nähdäkseni tässä raapaisussakin on läsnä tietoisuus siitä, että on ollut erikseen "virallinen totuus", jota puolueet ja virkamiehet ovat toistelleet - ja toisaalla "suomenkielisen kansan kielitarpeet", joihin ei ole kiinnitetty mitään huomiota.

Mitä muuta tämä on kuin sadan vuoden tarina tahallisesta viivyttämisestä, historian häivyttämisestä ja todellisuuden korvaamisesta liturgialla? Ai niin, tämä on myös tarina pienen suru-kaksikielisen eliitin etuoikeuksien säilyttämisestä...
Yllä oleva teksti kertoo ihan toisesta todellisuudesta kuin Väistön pohjoismaalaisuuslähtökohta, mistä voi lukea kouluruotsisivustolta: http://www.kouluruotsi.fi/?page_id=111
1930-luvulla esiintyi yliopiston kielikiistan lisäksi vaatimuksia ruotsin poistamiseksi oppikoulun opetusohjelmasta. Eduskunnassa tätä ajoivat erityisesti Maalaisliiton edustajat ja vaatimus oli kirjattu myös puolueen vuoden 1932 puolueohjelmaan. Aloite ei toteutunut. Ratkaisijaksi tuli kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne, mikä pakotti Suomen hakemaan tukea pohjoismaisesta yhteistyöstä. Neuvostoliiton painostuksessa kieliriitaan ei ollut varaa.

Seuraava eduskuntaan saakka yltänyt kädenvääntö kouluruotsista käytiin 1960-luvun lopulla, peruskoulun puitelakikäsittelyn yhteydessä. Huolimatta koulualan asiantuntijoiden vakuutteluista vain yhden kielen, englannin, puolesta, eduskunta äänesti äänin 137–24 peruskouluun kaksi pakollista kieltä, vieras kieli ja toinen kotimainen – ruotsi. Perusteluina käytettiin maan kaksikielisyyttä, tasa-arvoa ja pohjoismaista yhteistyötä. Painavimpana perusteluna oli juuri pohjoismainen yhteistyö. Ruotsin kieli todisti Suomen kuulumisen Pohjoismaihin – länteen, millä oli kylmän sodan maailmassa suuri henkinen merkitys. Neuvostoliiton paine ja kylmän sodan logiikka saneli kielipolitiikan suunnan.

Suomalaisuuden Liiton 1980-luvun lopulla aloittaman ”pakkoruotsi”-kampanjan jälkeen kiista kouluruotsista on noussut yhä uudelleen esille ja 2000-luvulla se on kiinnittynyt globalisaation haasteisiin. Kielivalikoiman laajentamista on vaadittu kansainvälistymisellä. Konkreettisesti vaatimus toteutui, kun eduskunta 2004 äänesti ylioppilastutkintouudistuksesta, missä ruotsi poistui pakollisena tutkinnossa kirjoitettavana aineena. Myös tässä heijastui tilanne maailmanpolitiikassa. 2000-luvun alussa suhde idän ja lännen välillä oli vakaa. Suomessa Venäjä nähtiin mahdollisuutena, ei uhkana. Koulumaailmassa tämä näkyi vaatimuksissa ruotsin kielen korvaamiseksi venäjällä, erityisesti Itä-Suomessa. Tilanne heijastui myös suhteissa Pohjoismaihin, niiden ohi oli mennyt globalisaatio ja EU.

Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla -kansalaisaloitteen nimienkeruun aikaan, kesällä 2013, Suomen ja Venäjän suhteet olivat kehittymässä yhä läheisemmiksi. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä suhteiden lähentymisestä voidaan pitää jääkiekkoseura Jokereiden siirtymistä venäläisvetoiseen KHL-liigaan. Vaikka kysymyksessä oli vain yhden jääkiekkojoukkueen päätöksestä, ilmassa oli kuitenkin merkittävää geopoliittista uudelleenasemoitumista. Monien huulilla kävi varmasti kysymys, oliko Suomi kulttuurisesti kääntymässä itään päin. KHL-liigan sarjaan kun osallistuivat venäläisten joukkueiden lisäksi yksi joukkue Kazakstanista, Kiinasta, Kroatiasta, Latviasta, Slovakiasta, Suomesta ja Valko-Venäjältä. Kylmän sodan mittapuun mukaan kaikki paitsi Suomi sijoittuivat rautaesiripun Neuvostoliiton puoleiselle alueelle.

Keväällä 2014 tilanne kuitenkin muuttui dramaattisesti Ukrainan tapahtumien seurauksena. Venäjästä muodostui uhka ja katseet kääntyivät jälleen Pohjoismaihin – Ruotsiin. Tämä näkyi niin poliitikkojen puheissa kuin lehdistössä. Joulukuussa 2014 (HS 3.12) toimittaja Matti Kalliokoski toi esille Ruotsin ja Suomen yhteiset intressit kirjoituksessaan ”Naapurit löysivät jälleen toisensa”, sekä muistutti ruotsin kielen osaamisen merkityksestä maiden välisessä yhteistyössä. Uudenvuoden puheessa 2015 presidentti Sauli Niinistö muistutti Suomen kuulumisesta länteen, sekä Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön vahvistamisesta. Puolustusministeri Carl Haglund toi esille kiristyneen ulkopoliittisen tilanteen ja sen yhteyden koulun kielikysymykseen (Hbl 15.1) toimittajan tiedustellessa mahdollisuutta vaihtaa kouluruotsi venäjään. Haglundin mukaan nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa pakollinen kouluvenäjä antaisi ”äärimmäisen kummallisen signaalin”.
Näin pakkoruotsi olisi pelkästään viileä yritys ottaa etäisyyttä Venäjästä ja vahvistaa vapaata pohjoismaisuutta.

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Väistö laatimassa "kiihkotonta" "kouluruotsi"-sivustoa

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 29.04.2017 09:05

Rkp n Henriksson toivoi televisiossa että suomalaiset eivät tarttuisi tilaisuuteen oppia vaihtoehtoisia kieliä..pakkoruotsittajien tavoite on estää suomalaisten kansainvälistyminen..pakottaa kaikki 1850- luvulle, jolloin maailma tosiaan oli Venäjä ja Ruotsi... Mutta me elämme 2020- lukua ja globalisaatiota!
Ruotsi kielen ERITYISasemalle ei ole enää mitään perusteita, ei kansalliskielen eikä pakollisen tai edes valinnaisen kielen muodossa.
Jos joudumme pakolaisiksi Ruotsin, voimme mennä sinne aivan samoilla oikeuksilla kuin arabian ja farsinkieliset ovat sinne paenneet - jopa Venäjän hyökätessä Suomeen, jos siis otetaan pahin skenaario!

Ruotsi olkoon kieli kielten joukossa!

Kouluruotsi- sivuston aika on ohi ennen kuin se ehti alkaakaan, se on vain yksi ratas suomenruotsalaisen edunvalvonnan lobbaamiskoneistossa!
Pikemminkin tarvitaan kielipolitiikka.net sivusto keskustelemaan Suomen kielipolitiikan järkevyydestä, privilegioista ja resurssien haaskaamisesta kuolinkamppailuaan käyvän ideologian pönkittämiseen!

Jaska
Viestit: 1119
Liittynyt: 27.02.2011 15:43
Viesti:

Re: Väistö laatimassa "kiihkotonta" "kouluruotsi"-sivustoa

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Jaska » 10.05.2017 20:36

Väitteestään huolimatta sivuston ylläpitäjä on lähtöasenteeltaan hieman puolueellinen. Mutta elän toivossa, että hän ymmärtäisi kielivapauden takana olevat perustelut ja tajuaisi ettei pakkoruotsin tukena ole mitään.

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Väistö laatimassa "kiihkotonta" "kouluruotsi"-sivustoa

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 11.05.2017 17:11

Jaska kirjoitti:Väitteestään huolimatta sivuston ylläpitäjä on lähtöasenteeltaan hieman puolueellinen. Mutta elän toivossa, että hän ymmärtäisi kielivapauden takana olevat perustelut ja tajuaisi ettei pakkoruotsin tukena ole mitään.
Turha toivo taitaa olla.
Jo sivuston lähtökohta, että pakkoruotsi ja kouluruotsi ollisivat synonyymeja,
on puolueellinen ja harhaanjohtava.
Todellisuudessahan pakkoruotsi tarkoittaa B1-ruotsia, jolle ei ole vaihtoehtoa.
Se, että B1-ruotsille ei ole vaihtoehtoa, aiheuttaa "kiihkoa"..
Kiihkoa ei aiheuta se, että koulussa luetaan ruotsia eli kouluruotsia..
vaan vaihtoehdottomuus, pomottaminen, käskyttäminen, kyykyttäminen..

Mehän suorastaan vaadimme, että koulussa voi valita ruotsin kielen (kouluruotsi) usean kielen valikoimasta,
mutta vastustamme sitä, että kaikki pakotetaan "valitsemaan" ruotsi..(pakkoruotsi)
asetetaan siis vaihtoehdottomaan tilanteeseen.

Ruotsin voi valita A-kieleksi usean kielen joukosta, se on valinnaista, itse valittua kouluruotsia!
Kouluruotsi ei siis ole sama asia kuin pakkoruotsi..

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Väistö laatimassa "kiihkotonta" "kouluruotsi"-sivustoa

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 31.05.2017 12:09

Onko Väistö ottanut esiin pakkoruotsin todellisen syyn
eli suomenkieliselle kehitetyn keinotekoisen rasitteen,
koska "ruotsinkieliset joutuisivat muuten eriarvoiseen asemaan" ??
Jo helmikuussa 1967 RKP oli ottanut kantaa asiaa.
Tällä taholla katsottiin, että yhden kielen järjestelmä saattaisi ruotsinkieliset koululaiset eriarvoiseen asemaan, koska heidän olisi olosuhteiden pakosta joka tapauksessa opiskeltava maan enemmistökieltä kun suomenkieliset voisivat keskittyä maailmankieleen.
Sama polittiikkahan jatkuu edelleen erityisesti RKP-kunnissa. Suomenkielinen ei saa kansainvälistyä,
kun ruotsinkielinen kerran joutuu lukemaan suomea!!!

Ja onko toinen pääsyy eli "dominoefekti" selitetty Väistön teoksessa ja nettisivulla ?

Pakkoruotsin todelliset pääsyyt siis ovat:

1)RKP:n harjoittama kostonomainen kiusanteko ja
2)RKP:n pelkäämä dominoefekti!

Suomen kielipolitiikka on edelleen RKP:n ideologian sanelemaa!

(tieteellistä tekstiä suoraan tohtori Antti Lappalaisen
"KAMPPAILU PERUSKOULUSTA")

http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... appalainen

Eero Nevalainen
Viestit: 1388
Liittynyt: 17.11.2008 23:14
Paikkakunta: Nurmijärvi
Viesti:

Re: Väistö laatimassa "kiihkotonta" "kouluruotsi"-sivustoa

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja Eero Nevalainen » 01.06.2017 13:22

Aika hyvä testihän se on, että voiko ylipäätään puhua ruotsin pakollisuudesta ilman että pakotetaan käyttämään termiä "kouluruotsi", joka viittaisi siihen että koko ruotsi halutaan poistaa. Koko lähtökohta on väärä.

Itseänikin kyllä harmittaa kovasti, että ainakin osa sosiaalisen median pakkoruotsin vastaisista henkilöistä tuntuu olevan jotenkin Venäjä-mielisiä. Voihan se hyvinkin olla että kyseessä on venäläiselle propagandamasiinalle kätevä jakolinja jota hyödyntää, ja ikäväähän se meidän kannaltamme on. Tottakai itse olen aina ollut sitä mieltä että "ruotsi sitoo meidät länsimaihin"-argumentti on heikko, mutta ei se sitä tarkoita että tykkäisin Putinista.

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Väistö laatimassa "kiihkotonta" "kouluruotsi"-sivustoa

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 01.06.2017 14:13

Eero Nevalainen kirjoitti:Aika hyvä testihän se on, että voiko ylipäätään puhua ruotsin pakollisuudesta ilman että pakotetaan käyttämään termiä "kouluruotsi", joka viittaisi siihen että koko ruotsi halutaan poistaa. Koko lähtökohta on väärä.

Itseänikin kyllä harmittaa kovasti, että ainakin osa sosiaalisen median pakkoruotsin vastaisista henkilöistä tuntuu olevan jotenkin Venäjä-mielisiä. Voihan se hyvinkin olla että kyseessä on venäläiselle propagandamasiinalle kätevä jakolinja jota hyödyntää, ja ikäväähän se meidän kannaltamme on. Tottakai itse olen aina ollut sitä mieltä että "ruotsi sitoo meidät länsimaihin"-argumentti on heikko, mutta ei se sitä tarkoita että tykkäisin Putinista.
Venäjä valloitti Suomen sotilaallisesti vuonna 1809, vaikka tuolloin ainoa viranomaiskieli ( de facto virallinen kieli) Suomessa oli ruotsi. Siinä hieman perspektiiviä siihen, "miten ruotsin kielen ylikorostus tai virallisuus on Suomea Venäjältä suojannut"..
Englanninkieliseen maahan Venäjä ei taida olla vielä hyökännyt koskaan..
Eikös muuten Viro kuulu nykyään länsimaiden NATOon, kuten koko Baltia, minne meillä ei saisi svekomaanien mielestä olla yhteyksiä eikä yhteenkuuluvuutta..
Eli ei se ruotsin kieli meitä Venäjältä suojaa, mutta suomi- englanti kaksikielisyys voisi olla hyvä strateginen valinta!
Sellainenhan meillä de facto on tavallisten kansalaisten tasolla, ennemmin kuin keinotekoinen ruotsikaksikielisyys.

TMK
Viestit: 609
Liittynyt: 01.11.2013 03:43

Re: Väistö laatimassa "kiihkotonta" "kouluruotsi"-sivustoa

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja TMK » 02.06.2017 17:01

Eero Nevalainen kirjoitti:Itseänikin kyllä harmittaa kovasti, että ainakin osa sosiaalisen median pakkoruotsin vastaisista henkilöistä tuntuu olevan jotenkin Venäjä-mielisiä. Voihan se hyvinkin olla että kyseessä on venäläiselle propagandamasiinalle kätevä jakolinja jota hyödyntää, ja ikäväähän se meidän kannaltamme on.
No itselläni ainakin on sen verran karjalaisjuuria, että Venäjä kiinnostaa, ainakin kulttuurina, ja pidän loukkauksena sitä, että minun kulttuurini pitäisi olla jotenkin skandinaavista. Se on myös sen verran vaikea kieli, että vaikka osaakin kirjaimet, niin sitä ei silti helposti lue, toisin kuin useampia indo-eurooppalaisia kieliä osattujen kielten perusteella, että varsin nuorena se olisi aloitettava, jos haluaisi oppia kunnolla. Samaten siinä on paljon suomalaisille outoja äänteitä, joiden oppiminen voisi auttaa muissakin kielissä. Sen verran minulla on myös tiedusteluasioista sukurasitusta, että tuntuu jotenkin oudolta, että Suomessa ei pitäisi lukea venäjää Venäjän pelossa. Se kai nyt olisi maanpuolustuksen kannalta pikemminkin se tärkein kieli, vaikka tuskin tässä sotaa tulee. Mielenkiintoista oli kuulla, että Koivistokin oli opiskellut venäjää ja osasi sitä kuulemma hyvin. Tunne vihollisesi jne.

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Väistö laatimassa "kiihkotonta" "kouluruotsi"-sivustoa

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 27.08.2017 16:22

NRR kirjoitti:Tässä nyt selitellään, ettei pakkoruotsin tulo peruskouluun 1968 ollutkaan mikään lehmänkauppa ja että Venäjän toimet Krimillä ovat oleellisessa osassa pakkoruotsikeskustelussa, jonka muuten on nostanut esiin ihan vain Suomalaisuuden liitto eikä kansalaisten enemmistön mielipiteitä mainita missään.

http://www.kouluruotsi.fi/

Sivusto tosin on kuulemma vielä kesken, mutta valikoista aukeaa jo tekstiä...
Sivusto on edelleen kesken. Onko tarkoitus nyt lähteä julistamaan nordismin ilosanomaa?

Vastaa Viestiin