Lakiehdotus lausuntokierrokselle

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
pjl69
Viestit: 639
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Lakiehdotus lausuntokierrokselle

#16 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 05.06.2017 14:52

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ps_ ... eilu-66316

Kielivapaustyöryhmän puheenjohtaja Sami Savio (ps) kertoo seuraavanlaista:
Sami Savion mukaan pelko siitä, että kokeiluun osallistuvat eivät pääse suorittamaan toisen asteen koulutusta tai korkeakouluopintoja ilman ruotsin kielen opiskelua, on turha.

– Kokeiluun osallistujilla on mahdollisuus hakea vapautusta toisen kotimaisen kielen opiskelusta niin lukioissa kuin ammattikouluissa, ja on myös syytä muistaa, että korkeakoulut voivat jo nykyisen lain mukaan vapauttaa opiskelijat toisen kotimaisen kielen opiskelusta, toteaa Savio.

– Koko opintoputki on mahdollista suorittaa ilman ruotsin kielen opiskelua. Ja jos virkauralle aikoo, on korkeakoulussa mahdollisuus aloittaa ruotsin kielen opinnot. Umpikujia ei ole, hän jatkaa.

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Lakiehdotus lausuntokierrokselle

#17 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 05.06.2017 16:17

pjl69 kirjoitti:http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ps_ ... eilu-66316

Kielivapaustyöryhmän puheenjohtaja Sami Savio (ps) kertoo seuraavanlaista:
Sami Savion mukaan pelko siitä, että kokeiluun osallistuvat eivät pääse suorittamaan toisen asteen koulutusta tai korkeakouluopintoja ilman ruotsin kielen opiskelua, on turha.

– Kokeiluun osallistujilla on mahdollisuus hakea vapautusta toisen kotimaisen kielen opiskelusta niin lukioissa kuin ammattikouluissa, ja on myös syytä muistaa, että korkeakoulut voivat jo nykyisen lain mukaan vapauttaa opiskelijat toisen kotimaisen kielen opiskelusta, toteaa Savio.

– Koko opintoputki on mahdollista suorittaa ilman ruotsin kielen opiskelua. Ja jos virkauralle aikoo, on korkeakoulussa mahdollisuus aloittaa ruotsin kielen opinnot. Umpikujia ei ole, hän jatkaa.

Sami Savio ei välttämättä ole "virassa" vuonna 2023, kun oppilaat alkavat hakea korkeakouluihin..siksi toistettava:
3)Lakiluonnoksen kirjaus korkeakoulujen virkamiesruotsista on epäselvä. Lakitekstiin on saatava selvästi ilmaistuksi, että ruotsittomilla ei ole velvollisuutta aloittaa ruotsinopintoja edes korkea-asteella --- ruotsia opiskelemattomat (ruotsittomat) ULKOMAALAISET opiskelijat saavat vapautuksen juuri sillä perusteella, että eivät ole lainkaan opiskelleet ruotsia aikaisemmissa opinnoissa.

Jos suomenkielinen suomalainen tästä poiketen pakotetaan aloittamaan ruotsinopinnot vetoamalla ”virkamiesuraan”, edessämme on perustuslaillinen yhdenvertaisuusongelma, jossa syrjinnän kohteena on suomenkielinen suomalainen- kyseessä on tällöin syntyperään kohdistuva eriarvoistava kohtelu. ---

Lakiesitykseen on siis saatava SELKEÄ kirjaus siitä, että korkeakoulusta saa tutkintotodistuksen myös ilman todistusta ruotsin kielen taidosta, samoilla kriteereillä kuin ulkomaalaiset opiskelijat saavat todistuksen korkeakoulututkinnon suorittamisesta –ilman vaatimusta tai todistusta ruotsin kielen taidosta
Poliittinen suhdanne voi 2023 olla aivan erilainen eli RKP voi vaatia yliopistoja jopa kiristämään pakkoruotsia, joten kokeiluun osallistuvien oikeusturva on varmistettava riippumattomaksi poliittisista suhdanteista!

Asiasta on saatava yksiselitteinen kirjaus, ettei mikään jää arvailujen varaan.
Savion linja on oikea, mutta se on saatava kirjoihin ja kansiin.

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Lakiehdotus lausuntokierrokselle

#18 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 06.06.2017 13:24

lausunnon keskeinen sisältö

Itä-Suomen aluehallintovirasto kannattaa Hallituksen esitystä laajentaa kokeilun kautta kielivalikoimaa ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen – Itä-Suomessa ruotsin kielen – opiskelua. Kymmenen vuoden aikana vastaavanlainen kokeilulupa-anomus on tullut Itä-Suomen kunnista kaksi kertaa opetusministeriölle, mutta molemmilla kerroilla anomus on hylätty. Itä-Suomen aluehallintovirasto (ent. lääninhallitus) on antanut vahvasti puoltavan molempiin aikaisempiin anomuksiin. On tärkeää, että valtiovalta tarttuu asiassa vihdoin toimeen.

On viisas ja myös perustuslaillisesti kestävä tavoite, että kieliopinnoissa otetaan huomioon alueellisuus. Tätä mieltä oli myös selvä enemmistö (80 %) edellisen eduskunnan sivistysvaliokunnasta. Sitä, että Itä-Suomessa harvempi kuin joka 50. suomalainen osaa edes auttavasti venäjää, voidaan pitää koulutuspoliittisena epäonnistumisena. Asialla on ollut huomattavaa taloudellista kasvua ja elinvoimaa vähentävä vaikutus, mikä näkyy niin kotimaan matkailussa kuin idän kaupassa.

On erinomainen asia, että vihdoin – 10 vuotta ensimmäisestä kokeilulupa-anomuksesta – kielikokeiluun vihdoin päästään. Toivoa sopii, että valtiovallan aikaisempi nuiva suhtautuminen kokeilulupiin ei ole lannistanut kuntien kunnioitettavaa pyrkimystä laajentaa oppilaittensa vieraiden kielten osaamista.
Hallituksen esitys ei poistaisi kokeiluun osallistuvien ruotsin kielen osaamisen hankkimista – se ainoastaan siirtäisi sitä myöhemmäksi. Tämä on myöhemmin viran- ja toimenhakijoita epäarvoistava tekijä. Kokeiluluvassa tulisi luopua tai ainakin lieventää ruotsin kielen osaamisen vaatimusta myös myöhemmässä elämänvaiheessa kokeiluun osallistuvien osalta. Kielitaitovaatimuksissa tulisi soveltaa tarkoituksenmukaisuusharkintaa samalla tavoin kuin ulkomaalaisten kohdalla: kielitaitovaatimukset ovat vain harvoin este ulkomaalaisen viransaannille. Myös yliopistolaki mahdollistaa sen, että yliopistoissa on paljon virkamiehiä sekä työsuhteisia tutkijoita, joilla ei ole mainittavaa kansalliskielen taitoa. Valtioneuvostolla on täysi toimivalta, niin halutessaan, myöntää valtionhallinnon virkoihin erivapauden kielitaitovaatimuksista.
Itä-Suomen aluehallintovirasto pitää tärkeänä ja perusteltuna molempien kotimaisten kielten, suomen ja ruotsin, opiskelua ja osaamista maassamme myös jatkossa. Tosiasia kuitenkin on, että suomalaisten kielitaito ja kielipääoma on kaventunut rajusti, vastoin kaikkia valtion kielipoliittisia tavoitteita. Pakko on huono oppimisen motivaatiokeino. Pakollisen ruotsin opiskelu on omiaan estämään muiden vieraiden kielten valitsemista.
Kauniit visiot ja sanat eivät riitä. On ryhdyttävä sellaisiin toimiin, että yleisesti hyväksyttyihin ja tavoiteltaviin kielipoliittisiin tavoitteisiin myös käytännössä päästään. Hallitusohjelmassa luvataan lisätä ja monipuolistaa kielten opiskelua. Julkisen hallinnon on huolehdittava riittävällä koulutusjärjestelmän ohjauksella siitä, että näin myös koulumaailmassa ja myöhemmin työelämässä tapahtuu.
7. luokkalaisista 40 % olisi valmis vaihtamaan ruotsin johonkin muuhun kuin venäjään; 27 % ei vaihtaisi ruotsia mihinkään muuhun kieleen. Epävarmojen osuus on 33 %. Muun kielen valinta ruotsin tilalle ei houkuttele, jos koulutuspolun myöhemmässä vaiheessa ruotsia olisi opiskeltava.

Kokeilu eikä myöskään sen myöhempi vakinaistaminen vaarantaisi ruotsinkielisten kielellisiä oikeuksia viranomaistahojen kanssa.

On yleinen väärinkäsitys, että kielilaki tai kielitaitolaki edellyttäisivät kaikilta julkishallinnon virkamiehiltä suomen ja ruotsin taitoa.

Suomessa on tällä hetkellä 313 kuntaa. Niistä ruotsinkielisiä kuntia on 16, ja ne kaikki sijaitsevat Ahvenanmaalla. Tämän lisäksi Suomessa on 33 kaksikielistä kuntaa. Valtion tai kunnan viranhoidossa ruotsia tarvitaan Itä-Suomessa äärimmäisen harvoin – suurin osa virkamiehistä ei ole koskaan virkauransa aikana tarvinnut tai saanut käyttää ruotsin kielen taitoaan.
https://www.avi.fi/web/avi/ita-suomi-ku ... TaDfSFORDs

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Lakiehdotus lausuntokierrokselle

#19 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 06.06.2017 13:34

http://www.jamsa.fi/ajankohtaista/tiedo ... en-kokeilu

kaupunki suhtautuu myönteisesti luon­nok­seen hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi perusopetuslain vä­li­ai­kai­ses­ta muuttamisesta. Jämsän kaupunginvaltuusto on tehnyt ko­kouk­ses­saan 13.2.2017 § 17 myönteisen päätöksen kokeiluun osal­lis­tu­mi­seen hakeutumisesta. Jämsässä kokeiluun osallistuisivat kuudennen vuosiluokan oppilaat. Kokeilukunnissa lakimuutoksen myötä kielivalikoimaa voidaan laajentaa ja samalla myös lisätä oppilaiden valinnanvapautta. Kokeilun tarkoitus on nimensä mukaisesti kokeilla ja siinä mielessä kartoittaa ja arvioida koulutusjärjestelmää ja sen sisältöjä tällaisten valintojen tekijän kohtaamilla tilanteilla.

Jämsän kaupungin lausunnossa todetaan, että lakiluonnoksessa on useita täsmennystä vaativia kohtia ja tulkinnanvaraisuuksia sekä perusopetuksen että toisen asteen koulutuksen osalla. Mikäli lakiluonnokseen ei voida tehdä kaikkia tarvittavia muutoksia, niin asiat tulee huomioida valtakunnallisen kokeilun määräyksissä. Yksiselitteisyyden vaatimus korostuu, koska kokeiluun liittyy oppilaan oikeusturva- ja koulutuksen järjestäjän vastuukysymyksiä, jotka voivat nousta esiin vuosienkin päästä. Lakiluonnoksen mukaan koulutuksen järjestäjälle tulisi vastuu oikean ja riittävän tiedon antamisessa oppilaille ja huoltajille kokeilun vaikutuksista.

Lausunnossaan sivistyslautakunta toteaa mm. Jämsän kaupungin pitävän myönteisenä asiana opetuksen järjestäjälle annettavaa mahdollisuutta määritellä oppilaiden valittavana olevat kielet. Linjaus tukee paikallisten tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden huomioon ottamisen. Lakimuutoksen tarkoitus on mm. laajentaa opetuksen järjestäjien kielivalikoimaa ja sitä kautta tukea kielten opiskelun monipuolistumista.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Lakiehdotus lausuntokierrokselle

#20 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 07.06.2017 06:18

Aihetta on käsitelty myös Ilmari Rostilan logissa:
http://blogit.iltalehti.fi/ilmari-rosti ... aannoilla/

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Lakiehdotus lausuntokierrokselle

#21 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 07.06.2017 14:12

Tulee jotenkin mieleen 1970-luvun aseistakieltäytymisen tutkintalautakunnat, joiden edessä aseistakieltäytyjän vakaumuksen vakavuutta pohdittiin..
jälkikäteen tarkasteltuna viihdyttävintäkin debatti näyttää olleen 1960–1980-luvuilla. Rintamalinja kulki oikeiston ja vasemmiston välissä, ja nimenomaan oikeisto löysi hengenheimolaisia itärajan takaa. ”Pinnarit työkomennukselle Neuvostoliittoon”, kuului yksi vaatimus. Myös siviilipalvelukseen pyrkivien tutkintalautakunnassa vedottiin usein YYA-sopimuksen vaatimuksiin Suomelle.
Hupaisia ovat myös poiminnat lehtijutuista, joissa siviilipalvelusmiehille suositellaan ryhdistäytymistä ja ulkoilua parannukseksi mielipiteisiinsä. Olisi myös kiintoisaa tietää, mitä vastasi se siviilipalvelukseen pyrkijä, jolta tutkintalautakunta kysyi: ”Mitä tekisit, jos marsilaiset hyökkäisivät Maahan?”
Armeija ei ole asevelvollisuuskeskustelussa loistanut ainakaan johdonmukaisuudella. Yhtäältä se vakuuttaa säännöllisin väliajoin gallupeihin vedoten, miten vahva suomalaisten maanpuolustustahto on, toisaalta se painottaa, että siviilipalveluksen pitää olla rangaistus, koska muuten loppuvat sotilaat.
Kalemaa surkuttelee parissakin kohdassa, että rauhanliike on menettänyt puhtinsa. Siihen nähden, miten valtava propagandaylivoima sotilailla on ollut puolellaan, rauhanliike on kuitenkin lobannut asiaansa hyvin tehokkaasti. Aseistakieltäytyjien vakaumusta ei enää tutkita ja siviilipalvelus on yleisesti hyväksytty valinta. Tosin palveluaika on pidempi kuin armeijassa, ja totaalikieltäytyjät joutuvat edelleen vankilaan.
Kirja on nimensä mukaisesti suomalaisen aseistakieltäytymisen historia. Siinä mainitaan todennäköisesti jokainen uutiskynnyksen ylittänyt aseistakieltäytyjä ja asiaan liittyvä laki tai poliittinen kanta. Lähes 400-sivuisen teoksen faktavyöry on välillä uuvuttavaa, mutta vaivannäkö myös palkitsee.
Ihme, ettei TYY kehota hakeutumaan psykologin vastaanotolle :lol:

lausuntoon

Toisen kotimaisen kielen opiskelusta vapauttava kielikokeilu:

TYYn mielestä vapautus voidaan myöntää kokeiluun osallistuville, mutta

vasta kun vapautusta hakeva on käynyt keskustelemassa opinto- ja/tai uraneuvojan kanssa, ja varmasti tietää rajaavansa pois itseltään huomattavan määrän julkisen sektorin uramahdollisuuksia.

Lisäksi TYY koki tärkeäksi, että kokeiluun osallistuville tarjottaisiin jälkikäteen mahdollisuus osallistua toisen kotimaisen kielen opetukseen maksutta, mikäli valinta alkaisi myöhemmin kaduttaa

Vastaa Viestiin