#2
Lukematon viesti
Kirjoittaja NRR » 19.04.2017 05:56
Kiitos tiedosta!
Ihmettelen, miksi asiaan on tartuttu, kun se tehdään näin perinteisesti, että pakkoruotsin puolustajilla täytyy säilyä ylivalta ohjelmassa. Jo Mustaparta yksin olisi ollut mielekäs haastateltava. Ohjelma, joka olisi oikeasti tarjonnut vaihtoehdon, olisi sitä paitsi saanut hyvän tuen, kun linkkiä olisi kehujen kera jaettu somessa.
Onko niin, ettei toimittajalla/toimituksella ole tulevaisuutta ellei käsittele tätä aihetta pakkoruotsia myötäillen. Muistan vielä sen useamman vuoden takaisen radio-ohjelman, jossa oli kerrankin vain pakon kriitikot äänessä. Siitä tuli kauhea huuto ja toimittaja joutui sanoutumaan irti ohjelmastaan ja koko toimitus teki katumusohjelman, jossa ääni annettiin vain pakon kannattajille...
No tässä ohjelmassa esitellään ensin Åbo Akademi ja sen "ensimmäinen suomenkielinen rehtori" vakuutti, että Suomella on niin "skandinaavinen historia" ja "vahva kytkös Ruotsiin", että ruotsin kielen merkitys säilyy "näkyvissä olevan tulevaisuuden ajan". Sitten esitellään ruotsinopettaja, jolle työ A-ruotsin lukijoiden opettajana on "erittäin antoisaa". Oudosti häneltä kysytään, mitä hän sanoisi niille, joiden mielestä ruotsi on suomessa "ihan turha kieli" - no eihän tuollaiseen voi vastata mitään järkevää, opettaja sopertelee, että ehkä on kyse Ruotsinvallanajoilta periytyneestä asenteesta. Kolmanneksi haastatellaan ruotsiin myönteisesti suhtautuvaa opiskelijaa, joka mainitsee, että ruotsi on varmaan tuomassa hänelle lisää opiskelumahdollisuuksia. Hän kertoo, että A-ruotsin lukijat ovat kiinnostuneita, mutta B-ruotsin lukijoilla voi olla vaikeuksia, hän arvelee, että yläkoulusta on jäänyt huono asenne päälle. Opiskelija ja opettaja luulevat molemmat, että kyse on ryhmäpaineesta.
Mustaparran haastattelu on lopussa. Hän muistuttaa, että nykyinen kieliohjelma on rakennettu 70-luvulla, ruotsi on pakollinen ja englanti ei. Häneltä kysytään, mitä haittaa ruotsin taidosta on. Mustaparta joutuu tietysti sanomaan, ettei siitä ole mitään haittaa mutta jos puhutaan kansallisesta kielivarannosta niin haitta tulee näkyviin, koska ruotsin pakollisuus johtaa siihen, että luetaan vähemmän muita kieliä. Mustaparta muistuttaa, että myös maahanmuuttajien kielitaidon hyödyntämisessä on ongelma, kun heidänkin tulee opiskella ruotsia. Mustaparta korjaa, ettei perustuslaki vaadi ruotsia vaan perusopetuslaki. Hän muistaa vakuuttaa, ettei "pahantahtoinen huutelu ruotsinkielisten suuntaan ole hyväksyttävää". Mutta sitten hän sanoo suoraan: ruotsin pakollisuus on tabu, josta on vaikea puhua - vasta eläkkeelle jäädessämme meillä (opetusneuvokset hesarissa) oli mahdollisuus sanoa asiasta jotain, ruotsin asema on poliittinen kysymys ja virkamiehen on oltava samaa mieltä tai oltava hiljaa!!!
Mustaparta: Suurin syy kapeaan kielivarantoon on se, ettei ole uskallettu luopua ruotsin kielen pakollisuudesta! - Voidaan kysyä pitäisikö olla kolme pakollista vierasta kieltä kaikille, se ei ole mielestäni realismia.