kielikokeilun vesittämisessä:
Mitään juridista syy-seuraus -yhteyttä ei ole pakkoruotsin, ei virkamiesruotsin tai edes kielitaitolain ja perustuslain välillä.Tuossa toissapäiväisessä radio-ohjelmassakin kielivapautta kannattava kuuntelija valitteli, että kun se perustuslaki vaatii pakkoruotsia eikä toimittaja kommentoinut tätä mitenkään.
Brax oikeusministerinä jo totesi, ettei pakkoruotsi ole perustuslaissa. Miksi tätä ei saada enää sanottua, oikeusministeri on nyt perussuomalaisista (ainakin ennen kuin se ennustettu ruotsinkielinen juristi puskee kehiin), joten mikä estää häntä hankkimasta aiheesta lausuntoa?
Perustuslaki lähtee siitä, että jollakin tavalla valtion on turvattava ruotsinkielisten kielelliset oikeudet.
Siihen ei oteta kantaa, miten ne kielelliset oikeudet turvataan.
Valitettavasti politiikka on ohittanut juridiikan eli Suomessa säädetään poliittisesti motivoituja lakeja,
kun pitäisi säätää yleisen oikeustajun mukaisia lakeja!
Perustuslain tulkinta on poliittista esim. seuraavilta osin:
Poliittiset tulkinnat:
1) Koska ruotsinkielisillä on de facto pakko oppia maan pääkieltä,
samanlainen pakko pitää olla suomenkielisilläkin.
2)Koska ruotsinkielisen virkamiehen pitää käytännössä osata suomea,
myös suomenkielisille virkamiehille pitää säätää ruotsin osaamisvelvollisuus
3)Koska ruotsinkielisille pitää tarjota palvelut omalla kielellään, nämä palvelut on turvattu
säätämällä kielitaitolaki ja jokaiselle suomenkieliselle ruotsin kielen opiskeluvelvollisuus
Yksikään näistä kolmesta ei todellisuudessa ole missään yhteydessä perustuslakiin,
jos ajatellaan 17 § kirjauksen juridista puolta!
Ensinnäkin: 17 § säätää kansalaisen oikeuksista, ei velvollisuuksista.
Perustuslaki ei siis vaadi ruotsinkieliseltä suomen opiskelua.
Miksi 1968 peruskoulu-uudistuksessa ruotsinkielisiltä alettiin vaatia suomen osaamista,
minkä seurauksena 1-kohdan väärintulkinta aiheutti myös suomenkielisille pakkoruotsin?
Siihen en ole vastausta löytänyt!
Perustuslaki 17 § lähtee valtion velvollisuudesta kansalaista kohtaan,
ei kansalaisen velvollisuudesta valtiota ja sen rekrytointitarpeita kohtaan.
Se, että kokoomuksen ministeri suorastaan valehtelee perustuslain roolista
kielikokeilun rajoittamisessa, kertoo juuri poliittisesti motivoidusta perustuslain
tarkoitushakuisesta väärintulkinnasta.
Perustuslain tulkinnasta olkoot nyt kolme esimerkkiä näin aluksi keskustelun
kohteena.
Esimerkkejä on runsaasti muitakin ja myöhemmin tulen kertomaan
vaihtoehtoiset ratkaisut perustuslain järkevämmän tulkinnan näkökulmasta!