Koulutuksen haasteet ja yleisvastaus "lisää kieliä"

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Koulutuksen haasteet ja yleisvastaus "lisää kieliä"

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 25.03.2017 12:06

Koulutuskeskustelua käydään valheellisista lähtökohdista. Ongelmina on yhä moninaisempi oppilasaines, yhä enemmän maahanmuuttajia ja erityisoppilaita, yhä vaativampaa teknologiaa ja erityisesti poikia kiinnostavien asioiden puuttuminen koulusta. Ja tähän vastaukseksi hoetaan "lisää kieliä".

Ajatuspaja antoi linkin tuoreeseen keskusteluun eduskunnassa:
Suullinen kysymys
SKT 38/2017 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Maria Lohela
Seuraava kysymys, edustaja Nylander.
Keskustelu
16.50
Mikaela
Nylanderr
Arvoisa puhemies, värderade talman! On erittäin huolestuttava kehitys Suomessa, että kouluissa luetaan ja opitaan yhä vähemmän kieliä. Yksi osoitus tästä on, että kielten kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on vähemmän suosittua kuin aikaisemmin. Kielitaidosta on todellakin hyötyä elämän kaikilla alueilla.
Det är oerhört bekymmersamt att våra finländska barn och unga läser allt färre språk i skolorna. Vi behöver nu åtgärder.
Olemme pitkään peräänkuuluttaneet kansallista kielistrategiaa, ja siksi on todella hienoa, että opetusministeri on perustanut työryhmän, joka pohtii tätä kysymystä.
Arvoisa ministeri! Millä tavoin hallitus aikoo tukea sitä, että saisimme suomalaiset nuoret ja lapset lukemaan ja opiskelemaan enemmän kieliä kouluissa? Tarvitaan varmasti monenlaisia toimenpiteitä.
16.51
Opetus- ja kulttuuriministeri
Sanni
Grahn-Laasonen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kiitos, edustaja Nylander, että otitte tämän tärkeän asian esiin, nimittäin tulevaisuudessa yhä kansainvälistyvässä maailmassa tarvitaan entistä vahvempaa kielitaitoa ja enemmän kielten osaamista kuin tällä hetkellä. Siihen tarvitaan monta erilaista keinoa, ja ihan ytimessä on tietysti se motivaatio, miten voidaan vahvistaa motivaatiota oppia uusia kieliä. Yksi tehokkaimmista keinoista sekä motivaation että sitten ihan sen oppimisen näkökulmasta on se, että kielten oppiminen alkaisi jo varhaisemmassa vaiheessa, jo ensimmäisellä luokalla koulussa tai jo varhaiskasvatuksessa mielellään. Tästä on tutkimusta paljon, ja tästä on myöskin paljon hyviä kokemuksia, ja siitä syystä hallitus on käynnistänyt laajat kokeilut, missä tuodaan sitä varhaista kielten oppimista, niiden kuntien kanssa, jotka ovat halunneet edelläkävijöinä lähteä toteuttamaan sitä. Tämä on hieno asia, että tämä tulee ensi syksystä alkaen.
Muitakin keinoja on, ja tämän kansallisen kielistrategian valmistelu on alkanut. Siinä ovat asiantuntijat töissä pohtimassa sen kielten oppimisen koko kaaren. [Puhemies koputtaa] Tähän saakka on ehkä tehty vähän niin kuin yksittäisiä päätöksiä mutta tarvitaan laajempi näkemys.
Puhemies Maria Lohela
Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.
16.52
Mikaela
Nylander
r
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! On todellakin ilahduttavaa kuulla, että hallitus ryhtyy näin monipuolisesti toimimaan siihen suuntaan, että meidän lapset ja nuoret lukisivat enemmän kieliä kouluissamme. Olen samaa mieltä siitä, että meidän tulisi kautta linjan aikaistaa kieltenopetusta, se on hyvä suunta.
Jag håller fullständigt med om att vi borde läsa flera språk i ett tidigare skede. Barn är nyfikna och de lär sig mycket bättre.
Mutta kysymykseni: milloin voidaan odottaa joitain konkreettisia tuloksia näistä kokeiluista ja milloin nähdään täällä eduskunnassa joku esitys, joka tukee tätä, että luetaan kieliä aikaisemmassa vaiheessa?
Värderade talman! När kan vi här i riksdagen få förslag om att våra barn faktiskt kommer att läsa flera språk i ett mycket tidigare skede i skolorna?
16.53
Opetus- ja kulttuuriministeri
Sanni
Grahn-Laasonen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Man lär sig bättre när man börjar tidigare, det är sant. Och därför har vi börjat med att vi har startat ...kokeiluja, joissa pyrimme siihen, että [Naurua] voidaan aloittaa jo aikaisemmin se kieltenoppiminen, ja olisi varmasti tehnyt hyvää monille meistäkin. Tosin olen sitten aikuisemmalla iällä opiskellut kyllä ruotsia hyvin aktiivisesti. Ja näistä kokeiluista odotamme tuloksia jo tuossa hyvinkin nopeasti, eli ensimmäiset kokeilutulokset jo heti siinä, ja sitten saadaan ihan tutkimus siihen rinnalle, että silloin myöhemmässä vaiheessa, kun pari vuotta on kokeiltu, niin nähdään sitten se. Ja tietenkin tarvitaan myös pitkittäisseuranta, että nähdään, että miten se vaikuttaa jo ihan niin kuin aikuisenakin siihen, että syntyisi paitsi positiivinen asenne yleisesti kieltenoppimiseen, niin myöskin semmoinen kestävämpi kielitaito, että olisi sitä rohkeutta myöskin eduskunnan edessä käyttää esimerkiksi toista kotimaista. [Eva Biaudet: Hyvä!]
16.54
Sampo
Terho
ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kysymys on todellakin tärkeä. Me olemme hyvin kansainvälisessä maailmassa ja työelämässä, ja on erinomaisen keskeistä, että meidän nuorisomme saa laaja-alaisen kielisivistyksen. Me olemme olleet EU:n jäsen jo pitkään, ja EU on meidän keskeinen tapamme ja areenamme toimia ulkomailla. Samoin käymme kauppaa ympäri maailmaa. On hyvin tärkeää, että Suomi ei kielipolitiikassaan harjoita ikään kuin impivaaralaista sulkeutumista, jossa keskitytään vain johonkin tiettyyn kapeaan sektoriin tai pieneen osaan maailman kielistä.
Meillähän on tämä pitkään puhuttu pakkoruotsikysymys ollut sekä politiikassa että yhteiskunnassa jatkuvan keskustelun aiheena. [Eva Biaudet: Yllätys, yllätys, mikä kysymys!] Me harjoittelemme kahta pientä pohjoismaista kieltä, mutta jos luopuisimme pakkoruotsista, meillä olisi tilaa harjoitella jotain muuta kieltä sen tilalla nuorison vapaavalintaisella tavalla. Tietenkin pakko on myös huono motivaattori, kun ministeri tässä kysyi motivaation perään. Olisi hyvin tärkeätä huomioida nuorten omat tarpeet ja urasuunnitelmat silloin, kun kieliä opiskellaan. No, hallitushan on viisas tässäkin asiassa, ja meillä on nimenomaan [Puhemies koputtaa] käynnistymässä kielikokeilu, joka tarjoaa nuorille tämän mahdollisuuden. Miten tuo kokeilu etenee?
16.56
Opetus- ja kulttuuriministeri
Sanni
Grahn-Laasonen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tämä on ehkä henkilökohtainen mielipiteeni, vaikka hallituksen kyselytunti onkin, että pakkoruotsi-käsite on siinä mielessä vähän harhaanjohtavaa, että meillä on pakkomatematiikkaa, meillä on pakkoäidinkieltä ja niin edelleen. Kielten oppiminen on tärkeää, ja meidän pitää panostaa monipuoliseen kielitaitoon kansainvälistyvässä maailmassa. Hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että käynnistetään kokeilu, jossa toisen kotimaisen kielen voisi korvata jollain muulla kielellä. Tämä on myöskin eduskunnan ponnen mukainen. Tätä esitystä on siitä syystä valmisteltu, ja se on ollut muun muassa ihan tarkassa perustuslakiseulassa, ja asiasta tullaan lähiaikoina keskustelemaan.
Mutta samanaikaisesti kyllä pidän tärkeänä sitä, että meillä on kokeiluja siitä, miten motivaatiota voitaisiin lisätä esimerkiksi aikaistamalla, varhentamalla kielten oppimista. Toki siinä mielessä edustaja on hyvinkin oikeassa, että tarvitaan monipuolista kielitaitoa. Kyllähän se niin on myös tutkimusten mukaan, että kun oppii yhtä kieltä, oppii helpommin seuraavaa ja sitä seuraavaa ja niin edelleen, eli ei kieliä myöskään pidä asettaa toisiaan vastaan.
Kysymyksen käsittely päättyi.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poyta ... 7+2.5.aspx

Niin Nylanderin kysymyksen kuin Grahn-Laasosen vastauksen sävy on pelottava.

Nylander: "kielten kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on vähemmän suosittua kuin aikaisemmin"

Kielten painotusta yo-tutkinnosta lähdettiin nimenomaan vähentämään muutoksella, jossa vain äidinkieli jätettiiin pakolliseksi kokeeksi kymmenen vuotta sitten. On siis luonnollista, että kielten painoarvo on vähentynyt. Uutta intoa kielten kirjoittamiseen voidaan hakea vain ja ainoastaan avaamalla pakollisen ruotsin paikka muille kielille jo kurssivalinnoissa.

Grahn-Laasonen: "myös tutkimusten mukaan, että kun oppii yhtä kieltä, oppii helpommin seuraavaa ja sitä seuraavaa"

Jos tämä olisi noin yksinkertaistettuna totta, niin ihmisethän osaisivat kieliä pilvin pimein. Todellisuudessa osa kaksikielisyyteen kasvaneista oppiikin kieliä helpommin - muttei ilmaiseksi, eli aina kielet ovat jostakin muusta poissa. Sen sijaan osa ei todellakaan opi kieliä helposti - heidän kohdallaan kannattaa panostaa heille tärkeään kielitaitoon ja siihen muuhun osaamiseen, joka kuitenkin elämässä ja asiantuntijuudessa on niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta kaikkein tärkeintä.

Grahn-Laasoseen vastaus antaa ymmärtää, ettei kokeilulta kannata mitään odottaa.

lpo
Viestit: 172
Liittynyt: 10.04.2016 10:57

Re: Koulutuksen haasteet ja yleisvastaus "lisää kieliä"

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja lpo » 29.03.2017 20:43

Kun ajattelee Suomessa tehtäviä koulutuspoliittisia päätöksiä, pistää helposti miettimään että miksi tässä ei oteta mallia Ruotsista? Kelpaahan länsinaapurin malli kopioitavaksi suunnilleen missä tahansa muussa asiassa.

Olen tätä toitottanut ennenkin ja vaikuttaa siltä, etteivät nämä päätökset ole pelkästään RKP:n ja muiden puolueiden fanaattisimpien pakkoruotsittajien syytä. Jotkut taitavat vieläkin elää menneisyyden harhoissa ja uskovat että koulutuspolitiikka on paras kopioida astetta progressiivisemmasta maasta. Lukekaapas tuolta ajatuksella: https://de.wikipedia.org/wiki/Bildungssystem_in_der_DDR

Enkkupuolella on toki hiukan suppeammin, mutta tiivistettynä: Venäjä alkoi pakollisena ensimmäisenä vieraana kielenä 5-luokalla. 7-luokalla sai sitten jopa valita englannin ja ranskan välillä. Suomessahan vedetään vielä tiukempaa linjaa kielten suhteen vaikka ensimmäinen vieras kieli toki on ainakin vielä vapaavalintainen. Onhan ilmassa ollut jopa ehdotuksia ruotsin aikaistamisesta ensimmäiselle luokalle...

Tietty tuossa wikiartikkelissa on myös mainittu miten venäjänopetuksen kävi loppujen lopuksi. Korttitalo kaatuu väkisinkin ennemmin tai myöhemmin ja se tulee olemaan karmeaa menoa niiden kannalta, jotka ovat rakentaneet koko elämänsä pakkoruotsin pönkittämiselle.

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Koulutuksen haasteet ja yleisvastaus "lisää kieliä"

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 30.03.2017 06:56

lpo kirjoitti: Tietty tuossa wikiartikkelissa on myös mainittu miten venäjänopetuksen kävi loppujen lopuksi. Korttitalo kaatuu väkisinkin ennemmin tai myöhemmin ja se tulee olemaan karmeaa menoa niiden kannalta, jotka ovat rakentaneet koko elämänsä pakkoruotsin pönkittämiselle.
Hyvä vertauskohta, DDR:stä pakkoruotsin malli haettiin aikanaan.

Kun pakko saadaan pois, käynee kuin Neuvostoliiton kaatuessa: kukaan ei muista edes oikeasti kannattaneensa sitä, muistavat vain, että paineita oli olla ajattelematta ja sanomatta mitään eli muitten syy.

lpo
Viestit: 172
Liittynyt: 10.04.2016 10:57

Re: Koulutuksen haasteet ja yleisvastaus "lisää kieliä"

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja lpo » 16.05.2017 18:57

http://yle.fi/uutiset/3-9611763?origin=rss

Jahas, YLE:llä väitetään kivenkovaan, että englanti muka olisi pakollinen kieli. Joopajoo :) Rivien välistä lukemalla toki tulee selväksi, että vain toinen noista on pakollinen, mutta varmasti monille tuosta tulee väärä käsitys.

Jos pessimistisesti ajatellaan, niin muita aineita kuin kieliä aletaan vielä uhraamaan pakkoruotsin alttarille. Mistä aineista nuo tunnit on otettu noissa kunnissa, joissa ruotsin varhaistuksen jälkeen sen tunteja on lisätty yläasteelle? Päivässä kuitenkin on vain rajattu määrä tunteja. Taideaineista ja liikunnasta on karsittu vuosien mittaan jo melko hurjasti, niin niistä tuskin voi enää pahemmin ottaa "löysiä" pois. Tulevatko luonnontieteet olemaan pakkoruotsittajien tähtäimessä? Sen sortin "sivistys" kuulostaa kyllä melkoisen irvokkaalta...

pjl69
Viestit: 637
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Koulutuksen haasteet ja yleisvastaus "lisää kieliä"

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 16.05.2017 19:34

Lasten ja nuorten kielitaakka senkun vain kasvaa, koska pakollinen ruotsi on asia josta ei osata luopua, eikä sitä sanota ääneen. Kaikki nämä kielten opetuksen lisäämiset on vain keino syöttää ruotsi yhä nuoremmille lapsille muun kielitarjonnan seassa. Mitä tapahtui sille opetuksen kielipainotteisuuden vähentämiselle, mistä oli kyse yo-ruotsin vapaaehtoistamisessakin?

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Koulutuksen haasteet ja yleisvastaus "lisää kieliä"

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 17.05.2017 10:48

Mediassa on parina viime viikkona ollut laajasti esillä kielivalintojen kutistuminen.
Lieneekö syynä se, että vihdoin on selvillä kuntien toteutuneet kielivalinnat, joiden lopputulos vahvistaa laskevaa trendiä..

Pakkoruotsin aikaistaminen ala- asteelle vähentää muiden kielten valintaa entisestään.

Kieltenopettajien ay-edunvalvonnan mielestä syyllisiä kielten lukemisen vähenemiseen on kaikki muu paitsi pakkoruotsi..suorastaan huvittavaa on lukea näitä uutisia..
Kukaan ei uskalla sanoa n- sanaa! Tabu on tabu!

Olemme erilaisten edunvalvontaklikkien panttivankeina!

Yhtäältä RKP, toisaalla OAJ..

Mutta kukaan ei kuuntele kansan enemmistöä!

3 %: n kokeilu oli ainoa, mihin eliitin rohkeus riitti..
Ja siinäkin on virkamiesruotsipakko edelleen pelotteena ..

"Älä valitse kansainvälisyyttä, valitse ruotsiin käpertyminen!"

Vastaa Viestiin